Lääkäriliiton edunvalvonnan tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettava työolosuhteiden parantaminen ja työn hallinnan lisääminen. Palkka pitää suhteuttaa tehdyn työn määrään ja vaativuuteen. Näin lataa Vantaan paikallisosaston puheenjohtaja ja luottamusmies Jarmo Anttila.

Lakon jälkeisen palkkasopimuksen myötä terveyskeskustenkin palkat ovat vihdoin lähteneet nousuun. Vantaan paikallisosaston alueella sairaalapuolen palkkakehitykseen on viime vuosina vaikuttanut muitakin muuttujia, kuten HUS:n perustaminen.

Lakon jälkeisestä positiivisesta kehityksestä Anttila mainitsee esimerkin.

- Puhelinpalkkio on osoittautunut ihan järkeväksi elementiksi niin potilaiden, lääkärien kuin työnantajankin kannalta. Aikaisemmin ajateltiin, että puhelimessa käytetty aika oli tehokkaammasta ajankäytöstä pois. Potilaskin oli oppinut, että helpommalla pääsee, kun vaan menee vastaanotolle. Nyt kun siitä maksetaan, lääkärit ovat motivoituneita antamaan parempaa puhelinpalvelua ja myös kirjaamaan yhteydenottotietoja sairauskertomukseen.

Lääkärit väsyvät

Terveyskeskuslääkärit ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä viimeaikaiseen ansiokehitykseensä, mutta työolosuhteet puhuttavat jatkuvasti. Vaikka työstä maksettaisiin kuinka suurta palkkaa niin jossain kulkee raja, ettei enempää jaksa tehdä. Lisäksi työmäärä on kasvanut tekijöiden vähetessä. Kun ollaan muiden armoilla myös päivittäisten aikataulujen osalta, ja jos kymmenen minuutin vastaanottoajalle annetaan kolmas ylimääräinen potilas, niin ei siinä voi oikein työn hallinnasta puhua, Anttila jyrisee.

- Omaa esimiestäni Leena Niinistöä ja Vantaan terveydenhuollon johtajaa Risto Ihalaista voin kuitenkin kiittää siitä, että edunvalvonta-asioihin viime vuosina vaadittu runsaskin ajankäyttö on saanut ymmärrystä ja järjestynyt. Valitettavasti tätä positiivista suhtautumista ja neuvotteluhalukkuutta ei voi laajentaa koskemaan kunnallista päätöksentekojärjestelmää ainakaan Vantaalla.

Rekrytointi takkuaa

Kuntapuoli on hoitanut työnantajaprofiilinsa huonosti, eikä rekrytointi ole helppoa. Asiaan olisi pitänyt reagoida jo kauan sitten eikä vasta nyt kun peli alkaa olla menetetty. Houkuttimeksi ei enää riitä kehä kolmosen läheisyys, tarjolla pitää olla muutakin. Koulutukseen pääsyä on käytetty yhtenä keinona monin paikoin, mutta ainakin Vantaalla erikoistuvien lääkärien koulutuksesta tulevat valtionosuudet ovat menneet suoraan kunnan pohjattomaan kaivoon, sosiaalityön ja päivähoidon tilkkeeksi. Luvassa on kuitenkin parempaa. Koulutusrahat aiotaan korvamerkitä lääkärien käyttöön, kuten kuuluukin.

Työvoimapulan aikana työnantajalla olisi ollut mahdollisuus ohjata käyttämättä jääneitä palkkakustannuksia hoitamattomien alueiden potilaiden hoitoon. Yli vuoden väännön jälkeen Vantaalla ryhdyttiin viime kesänä maksamaan tuplakäyntipalkkioita hoitamattomien alueiden potilaista toisille väestövastuulääkäreille. Joissain kunnissa maksetaan kolminkertaisia tai jopa isompiakin palkkioita. Suuri osa kyseisistä rahoista jää käyttämättä tai siirtyy toiseen taskuun: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, niin erikoissairaanhoito tulee kalliimmaksi.

- Kunpa nämä pienet parannukset eivät tulisi aivan liian myöhään, meiltä on jo lähtenyt useita kymmeniä työkokemusvuosia muutaman viime vuoden aikana ja suurin syy on ollut työolosuhteet, Anttila huokaa.

-Ainahan sitä jostain nuristaan, mutta pahinta on, jos nurina loppuu ja väki kaikkoaa sairauslomille tai muualle töihin. Lääkärien sairauslomat ovat alkaneet lisääntyä kun väki alkaa uupua työtaakkansa alle.

Keikkalääkärit herättävät ristiriitaisia tunteita

Monet nuoret ovat lähteneet keikkafirmojen kyytiin. He tekevät usein samaa työtä kuin virkalääkäritkin, mutta paremmalla palkalla. Bonuksena se, että työ on sidottu tiettyyn potilas- tai tuntimäärään.

- Kateuttahan se herättää. Keikkalääkäreitä on turha syytellä, tilanne on seurausta nykyisestä työnantajapolitiikasta. Muutama vuosi sitten esitimme, että meille maksettaisiin yön yli päivystämisestä kiinteä korvaus käynti- ja toimenpidepalkkioiden sijaan. Kyse oli lähinnä niistä huonosti palkatuista yön tunneista, jolloin potilaita tulee vähemmän, mutta kuitenkin tasaiseen tahtiin. Tähän ei suostuttu, sen sijaan Medonen kanssa tehtiin sopimus, jonka myötä keikkalääkäreille maksetaan enemmän kuin itse esitimme. Jotain vikaa johtamisessa täytyy olla, jos omalle väelle ei olla valmiita antamaan mitään ylimääräistä, mutta ulkopuolisille kyllä, Anttila tuumii.

- Sinänsä keikkafirman käyttö ei välttämättä tule työnantajalle kalliimmaksi, kun samalla omalta väeltä pitäisi vapautua kapasiteettia. Mutta kun sitä omaa väkeä ei kohta enää ole! Ja päivystysvapaatkin vähenevät kun yöpäivystys on ulkoistettu. Pahiten kärsivä ryhmä on vuosia työssä ollut kokenut kaarti, uudemmat tulijat kun pystyvät hinnoittelemaan itsensä selvästi paremmalle tasolle!

Kehitystä se on tämäkin

HUS:n laboratorion ja röntgenin liikelaitostamista seurataan kiinnostuneena. Tehokkuutta ja kustannussäästöjä haetaan nyt monelta suunnalta.

- Vantaalla pieniltä terveysasemilta vietiin pois verenkuva-analysaattorit ja se heijastui palveluun välittömästi. Joudutaan taipumaan laboratoriokuljetusten aikatauluihin ja lääkärit saavat odottaa vastauksia pitempään. Tiukan paikan tullen on viety muutamaa koeputkea taksilla analysoitavaksi. Toivomme toki, että tutkimusten luotettavuus paranee keskittämisen myötä ja että järjestely vaikuttaa hintatasoon odotetusti, kunhan ei lääkärimäärän kustannuksella, sanoo Anttila.

Paikallistoiminta lähtee tarpeesta

Terveyskeskuslääkäri Jarmo Anttila työskentelee Katriinan sairaalassa ja terveysasemalla. Hän toimii puheenjohtajana Vantaan paikallisosastossa, johon kuuluvat Vantaan ja Keravan kaupunkien terveyskeskukset sekä Peijaksen sairaala. Tämän syksyn hän on lisäksi ollut mukana työryhmässä selvittämässä liiton paikallisorganisaatiota.

Tässä yhteydessä on entisestään selkeytynyt, että toimintaa ei voi väkisin tehdä kiinnostavammaksi kuin mitä se lääkärien keskuudessa oikeasti on. Rauhan aikana paikallisosasto voi vetää matalaa profiilia, eikä osallistujista kilpailla tieteellisten seurojen tai lääketeollisuuden koulutusten kanssa. Pinnan alla on kuitenkin aina valmius reagoida jos edunvalvonta sitä edellyttää.

- Kuutisen vuotta sitten kun Vantaalla oli johtosääntökiista, paikallisosasto aktivoitui kuin itsestään. Lääkärilakon aikana toiminta veti myös odotetusti väkeä. Juuri näin edunvalvontakoneisto toimii parhaimmillaan, Anttila kehuu. Aluepäällikköjärjestelmä saa myös kiitosta: aina on saatu apua ja tukea kun on sitä tarvittu.

Vastapainoa työlle

Anttila oli opiskeluaikanaan perustamassa Medisiinareitten Raittiusseuraa vuonna 1991 ja toimii sen varapuheenjohtajana. Hän määrittelee seuran lääketieteelliseksi ja monierityisalaiseksi aatteelliseksi yhdistykseksi, jonka pääperiaatteena on yleinen hauskanpito ja terveen suhtautumisen edistäminen. Aktiivijäseniä on kymmenkunta ja heidän kanssaan on kierretty ympäri maailmaa.

- Viimeksi marraskuussa kävimme Liettuassa Stalin- ja KGB-museoissa, jääkärien jalanjäljillä on reissattu ja myös UNESCOn maailmanperintökohteisiin on käyty tutustumassa syksyjen ekskursioilla. Keväisin matkailemme kotimaassa, muuten toiminta pyörii paljolti tauhkan ja good life -teemailtojen ympärillä.

Kun perheeseen kuuluu luokanopettajavaimo ja kolme pientä lasta, ei vapaa-ajan ongelmia ole. Kotiväelle jää valitettavasti edelleen liian vähän aikaa.

- Jouduin aikanaan vähentämään päivystämistä ja siitä vapautunut aika kuluu pääosin erilaisiin edunvalvontatehtäviin, toteaa järjestöaktiivi.