Johtajaylilääkärit huolissaan työaikalain toteuttamisesta
Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit kokoontuivat Lääkäriliittoon 30.9.96 keskustelemaan uuden työaikalain soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä. He toivoivat Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen pian pääsevän sopimukseen palkkauksen uudistamisesta, jotta uusia työaikajärjestelyjä päästään toden teolla valmistelemaan. Tunnelmat sairaanhoitopiireissä ovat hämmentyneet, kun uudistuksen määräaika lähestyy, mutta sitä koskevat pelisäännöt ovat vielä täysin auki.
Uusi työaikalaki astuu voimaan 23.11.96 ja siihen liittyvä ylityökatto 1.1.97. Kunnallinen työmarkkinalaitos on patistellut kuntia jaksotyön käyttöönottoon jo marraskuussa, mutta Lääkäriliiton apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas muistutti, ettei uudistuksella aivan niin kiire ole. Liiton ohje on, ettei uusia työaikajärjestelyjä saa ottaa käyttöön, ennen kuin niihin liittyvästä palkkauksesta on sovittu. Työaikalaki ei sinänsä velvoita siirtymään jaksotyöhön, jos lääkärien työt voidaan muuten järjestää siten, ettei 330 tunnin ylityökatto vuodessa ylity.
Sairaanhoitopiireissä on alustavasti kartoitettu uuden työaikalain aiheuttamaa lääkärinvirkojen lisätarvetta. Muutokset kohdistuvat pääosin aktiivipäivystyspisteisiin, joihin täytyy saada lisätyövoimaa päivystysmäärien jakamiseksi. Eniten tarvitaan anestesiologeja, kirurgeja, sisätautilääkäreitä ja lastenlääkäreitä. Varsinkin anestesiologia todettiin ongelma-alaksi, sillä alalla ei ole lainkaan työvoimareserviä.
Eräissä sairaanhoitopiireissä on suunniteltu terveyskeskuslääkärien käyttöä sairaalan päivystysrenkaissa, mutta useimmissa puheenvuoroissa todettiin, ettei perusterveydenhuollon lääkäreistä ole apua tähän ongelmaan. Perustettaviin uusiin virkoihin kaivataan ennenkaikkea tiettyjen alojen erikoislääkäreitä. Monissa sairaaloissa pelätään nyt, että uusien virkojen perustaminen yliopistoklinikoille vie muilta spesialistit ja kokeneimmat apulaislääkärit.
Suurin tarjonta on vastavalmistuneista lääkäreistä, mutta apulaislääkärien virkoja ei voida lisätä hallitsemattomasti, vaan on otettava huomioon, että kullekin jää riittävästi koulutuksen edellyttämiä toimenpiteitä ja potilaita. Sinänsä apulaislääkärien määrän lisäystä pidettiin perusteltuna esimerkiksi anestesiologiassa, jossa tarvitaan lähivuosina runsaasti lisää spesialisteja. Nyt olisikin kiireesti arvioitava työaikalain vaikutukset eri erikoisaloille, jotta koulutus voitaisiin mitoittaa tarpeiden mukaiseksi.
Useiden sairaanhoitopiirien edustajat totesivat, ettei lääkärien perustyöajan sijoittelu iltaan ja yöhön ole mahdollista ilman että päiväaikaiselle toiminnalle aiheutuu tuntuvaa haittaa ja sairaaloiden palvelutuotanto kärsii. He kertoivat myös lääkärien uhanneen irtisanoutua viroistaan, jos heidät siirretään vuorotyöhön. Yöaikaisen päivystyksen jakamista ei pidetty perusteltuna myöskään potilasturvallisuuden kannalta.
Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit toivoivat, että Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä päästäisiin mahdollisimman pian sopimukseen työaikalain toteuttamiseen liittyvistä palkkausjärjestelyistä.
Keskitettyä sopimusta pidettiin parhaana ratkaisuna, mutta sairaanhoitopiireillä on valmiutta myös paikallisiin sopimuksiin, ellei neuvotteluissa KT:n kanssa edistytä.
