Johtavat lääkärit: Kolmas säästösopimuskierros olisi kestämätön
Säästöt on nyt terveyskeskuksissa ja sairaaloissa viety äärimmilleen. Toistaiseksi kustannusten vähentäminen on onnistuttu toteuttamaan työtahtia tehostamalla, toimintoja rationalisoimalla ja lomarahoja leikkaamalla ilman, että potilaita olisi jouduttu jättämään ilman hoitoa. Jos säästöruuvia vielä kiristetään, käyvät seuraukset kuitenkin ylivoimaisiksi niin potilaille kuin henkilöstölle, todettiin Lääkäriliiton johtaville lääkäreille 28.4. järjestämässä neuvottelutilaisuudessa.
Johtavat lääkärit arvostelivat kahtena viime talvena käytyjä paikallisia neuvotteluja, joissa henkilöstöä on vaadittu luopumaan lomarahoistaan. Eräillä paikkakunnilla lomarahojen maksaminen on kytketty henkilöstömenoissa saavutettuihin kokonaissäästöihin, minkä seurauksena esimerkiksi orientoivan vaiheen lääkärien ja amanuenssin virat on jätetty täyttämättä. Sijaisten käyttö on supistettu minimiin, mikä on lisännyt henkilöstön työpainetta entisestään. Samalla kiistely lomarahoista ja niiden kompensoinnista on tulehduttanut henkilöstöryhmien välisiä suhteita samoin kuin niiden suhteita työnantajiin ja luottamushenkilöihin.
Vaikka sairaaloiden ja terveyskeskusten käyttömenoissa on parin viime vuoden aikana jouduttu tekemään merkittäviä leikkauksia, on potilaiden hoito pyritty turvaamaan. Kustannuksia on vähennetty siirtymällä polikliiniseen kirurgiaan, lyhentämällä hoitoaikoja ja supistamalla varsinkin psykiatristen hoitopaikkojen määrää. Lääkärit ja muu henkilökunta ovat tehneet työtä urakkatahtiin virkojen jäädytysten, sijaiskieltojen ja lomautusten takia.
Kokouksessa esitettiin myös näkemyksiä, että laitospaikkojen lopettamisen hyödyt ovat osittain näennäisiä. Esimerkiksi vaikeiden psykiatristen potilaiden avohoitoon siirtäminen saattaa aiheuttaa ennalta arvaamattomia seurauksia ja kustannuksia. Lyhytnäköistä säästämistä on myös väestövastuujärjestelmästä luopuminen, sillä omalääkäritoiminnasta saadut hyödyt ovat kiistattomia. Sosiaali- ja terveystoimen pakkoliitoksia on suoritettu monessa kunnassa säästösyihin vedoten, vaikka missään ei ole osoitettu yhdistymisen vähentävän kustannuksia.
Puheenvuoroissa korostettiin, että henkilöstö on jaksanut ponnistella luottaen siihen, että kyse on väliaikaisesta lamatilanteesta. Montaa vuotta henkilökunta ei kestä nykyisellä työpaineella. Myös potilaat ovat ilmaisseet huolensa hoidon tason laskusta ja kiireestä.
Yleinen näkemys Lääkäriliittoon kokoontuneiden sairaanhoitopiirien ja suurten terveyskeskusten johtavien lääkärien keskuudessa oli, että säästötavoitteet on tältä erää saavutettu ja kunnallistalouden tila on tasapainottunut. Kustannuksissa ei ole enää kiristämisen varaa, vaan ensi vuoden budjetit mitoitetaan suunnilleen nykyisen tasoisiksi. Lomarahat on tällä kertaa tarkoitus budjetoida täysimääräisinä, jotta ei ainakaan alijäämäisten budjettien takia ajauduttaisi paikallisiin neuvotteluihin.
Koulutusvirkoja lääkäreille
Vuoden 1995 alusta lähtien valmistuvien lääkärien on suoritettava 2-vuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus, joka korvaa nykyisen vuoden mittaisen orientoivan vaiheen. Johtavien lääkärien kokouksessa pohdittiin, miten koulutuksen suorittaminen on mahdollista, kun sitä varten ei ole olemassa ainoatakaan virkaa. Lääkäriliitto on vaatinut eduskuntaa, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä opetusministeriötä huolehtimaan tarvittavien virkojen perustamisesta. Kaikkiaan näitä koulutusvirkoja pitäisi perustaa noin 1 000, jotta vuosittain valmistuvat 500 uutta lääkäriä saisivat joustavasti suoritetuksi ETA-direktiivin edellyttämän palvelun.
Orientoivan vaiheen viroista valtaosa on nykyisin joko jäädytetty, lakkautettu tai muutettu muiksi viroiksi. Johtavat lääkärit ilmaisivat olevansa valmiit esittämään ov-virkojen muuttamista perusterveydenhuollon lisäkoulutusviroiksi. Nyt kaivattaisiinkin viranomaisilta nopeita päätöksiä näiden virkojen nimikkeestä, palkkauksesta sekä siitä, mistä saadaan rahaa niiden täyttämiseen. Kunnat eivät ilman valtiovallan tukea ole valmiit kantamaan vastuuta lääkärikoulutuksesta.
