Puolet akavalaisista korkeasti koulutetuista työntekijöistä ei saa tekemistään ylitöistä minkäänlaista korvausta. Lopuistakin ylitöiden tekijöistä useammalle kuin joka kolmannelle tunnit korvataan yksi yhteen rahana tai vapaana. Ongelmana on myös, että miltei joka toisen akavalaisen työpaikalla ylitöistä ei pidetä lainkaan kirjaa.

Akavalaiset työntekijät tekivät viime vuonna keskimäärin 41,5 tuntia töitä viikossa, mikä on lähes kaksi tuntia enemmän kuin keskiverto suomalainen toimihenkilö käytti työhönsä. Miesten työpäivät venähtävät hieman enemmän kuin naisten. Työviikot ovat pidempiä seurakunnissa ja valtionhallinnossa kuin kunnissa ja yksityisissä yrityksissä.

Tiedot käyvät ilmi Akava ry:n vuotuisesta työmarkkinatutkimuksesta.

- Työaikojen pituudet ovat tasoittuneet, mutta työaikarajat ovat alkaneet murtua. Kun lisätään työpaikalla tehtyyn työhön kaikki työhön käytetty aika, viikon pituus kasvaa lähes 43 tuntiin, huomauttaa tutkija Ulla Aitta Akavasta.

Selitys on työn muuttuminen tietokeskeiseksi: paperitöiden parissa puurretaan kotona, työmatkalla tai julkisissa kulkuvälineissä.

Eniten työviikko on pidentynyt perus- ja korkeakoulujen opettajilla ja tutkijoilla. Alempi keskijohto taas on onnistunut lyhentämään keskimääräistä työaikaansa reilusta 45 tunnista 42:een.

Perheen vaikutus työaikojen pituuteen on miltei olematon. Akavalaiset äidit ja isät tekevät vain noin puoli tuntia lyhyempää viikkoa kuin lapsettomat työtoverinsa.

Ylitöiden hyvitys vapaina yleistyy

Ylitöitä ei tee ollenkaan vajaa 40 prosenttia akavalaisista. Ylitöitä tekevistä kolme neljästä pakertaa keskimäärin seitsemän lisätuntia viikossa. Kaikki työaikakyselyyn vastanneet tosin eivät pystyneet ilmoittamaan tekemiensä ylituntien tarkkaa määrää.

Korvaus ylitöistä annetaan aiempaa useammin vapaana ja vain tehtyjä tunteja vastaavana määränä. Akavalaisista vain noin joka kymmenes saa hyvityksen työaikalainsäädännön mukaisesti laskettuna.

- Työntekijöitä irtisanotaan ja jäljelle jääneet joutuvat tekemään irtisanottujen työt. On täysin kestämätön tilanne, jos perityt työt tehdään ylitöinä eikä niistä saa edes lain edellyttämää korvausta, toteaa Akavan puheenjohtaja Risto Piekka.

Tunteja saa kerätä mutta ei käyttää

Piekka ei katso hyvällä työsuojelupiirien tietoja, joiden mukaan työaikakirjanpito on vaillinaista tai puuttuu kokonaan joka viidennellä työpaikalla.

- Joka toisen akavalaisen tekemiä ylitöitä ei rekisteröidä lainkaan. Tässä on otettava tiukempi linja. Koulutetut työntekijät eivät voi vain vastuuntunnostaan lahjoittaa työnantajalle vapaa-aikaansa.

Korvaamatta jäävät ylityöt ovat syy siihenkin, ettei säännöllisen viikkotyöajan lyhentäminen innosta akavalaisia.

- Moni pelkää työmäärän jäävän ennalleen, jolloin palkattoman ylityön osuus vain kasvaisi.

Lähes puolet kaikista akavalaisista ja toimihenkilöistä kolme neljästä saa kerätä ylitöitä työaikapankkiin eli varastoon myöhemmin pidettävää vapaata varten. Useammalla kuin joka kolmannella on kuitenkin vaikeuksia säästettyjen vapaiden käytössä.

- Työaikapankista ei ole paljon hyötyä, jos tilinomistaja ei ehdi nostaa eli käyttää kertyneitä tuntejaan, Piekka huomauttaa.