Jyväskylän terveyskeskuksen työolot huononivat selkeästi vuonna 2003. Vakituiset lääkärit sanoivat itsensä irti ja jäljelle jääneiden lääkäreiden työmäärä oli suuri. Viime vuonna tilanne alkoi muuttua huomattavasti parempaan suuntaan.

Vuonna 2003 Jyväskylän terveyskeskus joutui säästöohjelman kouriin: sijaisia ei saanut palkata ja vapaana olevia virkoja jäädytettiin. Tämä aiheutti suuren työmäärän terveyskeskuksessa työskenteleville lääkäreille, ja useita lääkäreitä irtisanoutui. Tässä tilanteessa sijaisia oli kuitenkin vaikea saada, koska työmäärä tiedettiin hurjaksi. Jyväskylän terveyskeskus sai jopa opiskelijoiden keskuudessa huonon maineen ns. suolakaivoksena. Työtilanne pysyi huonona viitisen vuotta.

- Kun tulin Jyväskylän terveyskeskukseen lääkäriksi vuonna 2002, lääkäritilanne oli tosi hyvä. Onneksi tilanne on yhtä hyvä tänä päivänä, iloitsee terveyskeskuksen luottamusmies Minna Leppäkynnäs.

- Kaikki virat on täytetty ja hyviä ja työhönsä sitoutuneita sijaisia on helppo saada.

Tilanteen paranemiseen on vaikuttanut moni asia.

- Jopa se, että lääketieteellisiin tiedekuntiin otetaan nykyään enemmän opiskelijoita ja lääkäreitä valmistuu enemmän, vaikuttaa tilanteeseen, uskoo Leppäkynnäs.

Työolojen kehittämiseen on satsattu

Leppäkynnäs arvostaa sitä, että terveyskeskuksen hallinnossa on osattu katsoa peiliin. Terveyskeskuksen työoloja on parannettu esimerkiksi työnjakoa kehittämällä: lääkäreiltä on siirretty muulle hoitohenkilökunnalle tehtäviä, ja nyt lääkärit pystyvät enemmän keskittymään lääkärin työhön. Myös hoitokarttoja on kehitetty. Tutorointiin on todella panostettu, ja se on omalta osaltaan parantanut työtilannetta.

- Olemme ottaneet ns. putkieurosysteemin käyttöön. Eurolääkäreitä on helpompi saada, kun heillä on tiedossa seuraavat kaksi vuotta, mitä he tekevät ja missä työskentelevät. Terveyskeskukseen on tulossa myös kandeja töihin ensi kesänä, enemmänkin toki voisi ottaa.

- Itse olen ainakin kokenut, että oma työmäärä on järkeistynyt, toteaa Leppäkynnäs.

Yhtenä syynä tilanteen paranemiseen Leppäkynnäs pitää myös sitä, että Jyväskylä on selkeästi päättänyt olla menemättä mukaan seututerveyskeskukseen, ja siksi terveyskeskuksen työntekijät tietävät nyt paremmin, millainen organisaatio on vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

- Monissa terveyskeskuksissa tilanne on toinen. En ainakaan itse haluaisi mennä sellaiseen työpaikkaan, joka voi vuoden päästä olla aivan erilainen.

Potilaan paras on unohtunut

Leppäkynnäs arvioi, että Paras-hanke on moneksi vuodeksi sotkenut kuvioita.

- Keski-Suomessa on ollut seututerveyskeskushanke vireillä kolme vuotta, ja edelleenkään päättäjät eivät osaa päättää, mitä asian kanssa tekisi. Tuntuu, että poliitikot keskittyvät kinaamaan vain siitä, kuka saa päättää asioista eikä kukaan mieti, millaista on hyvä perusterveydenhuolto. Se on unohtunut kokonaan, ja se tuntuu minusta kovin surulliselta.

Jyväskylä oli alun perin menossa mukaan seututerveyskeskushankkeeseen, mutta päätti reilu vuosi sitten jättäytyä hankkeesta pois.

- Itsekin istuin monessa kokouksessa, ja nyt tuntuu että työ on mennyt hukkaan.

Leppäkynnäs kertoo idean tuntuneen aluksi hyvältä, mutta kokouksissa käydyn keskustelun taso oli pettymys.

- Näen, että hanke olisi ollut liian iso, ja minusta on hyvä, että Jyväskylä irtisanoutui siitä. Ajatuksena yhdistäminen on hyvä, mutta toteutus pitäisi suunnitella tarkemmin. Onneksi Keski-Suomessa on pystytty yhdessä sopimaan päivystysjärjestelmistä, ja sekin on hyvä, että Jyväskylän kaupunki on ulkoistanut päivystyksen sairaanhoitopiirille. Se on ollut tosi toimiva ratkaisu.

Yhteisen päivystysjärjestelmän onnistumisesta Leppäkynnäs nostaa esille yhden ratkaisevan tekijän.

- Päivystyksen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle miettimällä, millainen on hyvä päivystysjärjestelmä ja vasta sen jälkeen pohdittiin hallinnollisia kuvioita.