Valtuuskunnassa kolmatta kauttaan istuva lastenlääkäri Kaisu Antila esitti yhdessä anestesiologi Johanna Tuukkasen kanssa valtuuskunnalle ponnen, että työpaikkapäivystys tulee rajata korkeintaan 24-26 tuntiin ja päivystystä seuraava päivä tulee saada palkalliseksi vapaaksi. Valtuuskunta päätti, että näistä tavoitteista pyritään neuvottelemaan, mutta Antila suhtautuu epäillen siihen, saadaanko niitä läpi tälläkään kierroksella.

- 32-tuntiset työrupeamat ovat arkipäivää esimerkiksi keskussairaaloiden lastenlääkäreille ja gynekologeille. Asiaan haluavat helpotusta niin vanhemmat kuin nuoremmat lääkärit. Päivystys koetaan epäinhimillisen raskaaksi, lääkärien burnout on lisääntynyt eikä uupunut lääkäri ole hyväksi potilaallekaan, toteaa Antila.

- Olen puhunut tästä tärkeästä työsuojelukysymyksestä valtuuskunnassa vuodesta 1992 lähtien, mutta edistystä ei ole tapahtunut. Odotin työaikalain tuovan helpotusta raskaaseen työsidonnaisuuteen, mutta ainoa mitä saimme, oli rahakorvaus ylitöistä. Jatkuvasti saan kuulla kollegoiltani niin omalla työpaikalla kuin muuallakin, että yritä nyt hoitaa tämä asia kuntoon.

Käytännössä päivystysajan rajoittaminen 24-26 tuntiin tarkoittaisi, että sairaaloissa olisi luovuttava ns. muusta päivystyksestä ja siirryttävä vain kahteen päivystysmuotoon: aktiivipäivystykseen ja vapaamuotoiseen päivystykseen. Jakoperusteena ei Antilan mielestä voisi käyttää mekaanisesti tiettyä aktiviteettiastetta. Esimerkiksi vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä lääkärin on oltava tarvittaessa heti paikalla, joten se tulisi laskea aktiivipäivystyspisteeksi aktiivityön määrästä riippumatta.

- Päivystys on nykyisin yhä harvempien velvollisuus, kun päivystyspisteitä on vähennetty. Kollegiaalisuuden vuoksi ei saa unohtaa niitä lääkäreitä, joille oma päivystys on siirtynyt, hän muistuttaa.

Päivystyskorvaukset kuntoon

Antila katsoo, että vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset on viimein saatava työaikalain mukaisiksi. Lääkärit ovat velvollisuudentuntoisia ja kiinnostuneita työstään, mutta työaikakorvauksia ei saa silti polkea.

Vaikka päivystysjärjestelyissä on paljon korjaamisen varaa, Antila yhtyy valtuuskunnan päätökseen, että tämän kierroksen keskeinen tavoite on päiväaikaisten ansioiden nostaminen.

Peruspalkka on saatava kuntoon, mutta niille, jotka joutuvat päivystämään, on saatava siitä oikeudenmukainen korvaus. Päivystyskorvausten tulisi hänen mielestään olla nykyistä selkeämmin sidottuja perustuntipalkkaan, jolloin peruspalkan nosto heijastuisi ylityö- ja epämukavan työajan korvauksin vahvistettuna päivystyskorvauksiin.

Antila tuli valtuuskunnan kokoukseen suoraan Kelan Aslak-kuntoutuksesta, jossa hän on toipumassa omasta työrasituksestaan. Virkavapaalta Pohjois-Karjalan Keskussairaalaan palatessa häntä odottaakin taas neljä päivystystä kahden viikon aikana.