Lehti 19: Liitto toi­mii 19/2020 vsk 75 s. 1160 - 1161

Kandi kesätyössä: pitääkö olla huolissaan?

Moni opiskelija odottaa innolla kesätöitä, joissa voi hyödyntää saamaansa opetusta käytännön tilanteissa. Samalla voi kuitenkin virheen tai epäonnistumisen pelko ­huolestuttaa.

Tiina Salo
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Noin joka kolmas kokee kesätyössään lääkärin sijaisena tai amanuenssina jatkuvasti tai melko usein epäonnistumisen tai virhesuoritusten pelkoa, ja lähes yhtä moni kokee sitä silloin tällöin. Tämä ilmenee Lääkäriliiton lääketieteen opiskelijoiden kesätöistä vuonna 2019 tehdystä tutkimuksesta.

– Potilaan hoitamisessa ja tutkimisessa sattuu vääjäämättä joskus virheitä. Niitä tapahtuu myös kokeneille lääkäreille, eikä lääkärin työtä voi tehdä, jos pelkää virheitä, sanoo Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry.

– Lääkärinä toimimiseen sisältyy aina myös epävarmuuden sietämistä. Toimitaan sillä hetkellä käytettävissä olevilla tiedoilla ja parhaan kyvyn mukaan.

Vastuu on koko organisaatiolla

– Kysyä pitää aina, kun ei itse osaa. Toisaalta joskus opiskelija joutuu toimimaan tilanteessa, jossa senioritukea ei ole välittömästi saatavilla ja potilaan tilanne kuitenkin edellyttää välittömiä toimia, Pöyry toteaa.

Jos virhe tapahtuu, voi opiskelija kokea sen suhteettoman suurena eikä pääse virheen yli. Kokeneella lääkärillä taas on takanaan jo mittava määrä onnistumisia, eli hän voi suhteuttaa virheen oikeisiin mittasuhteisiin.

Lisäksi pitempään lääkärintyötä tehneellä on kokemustietoa siitä, että useimmiten ei ole kyse yksittäisen lääkärin virheestä, vaan prosessin virheistä esimerkiksi ohjeistuksessa, resursoinnissa, perehdytyksessä tai tiedonkulussa sekä hankalista olosuhteista.

– Opiskelijaa ei saa jättää virheen kanssa yksin, vaan vastuu virheestä kuuluu aina koko organisaatiolle. Opiskelijan tulee saada tukea ja apua ohjaajaltaan ja esimieheltään, huomauttaa Pöyry.

– Organisaation tulee ottaa vastuu myös siitä, miten virheen kohdannut potilas kohdataan ja ohjeistetaan.

Selvityspyyntö ei ole vielä seuraamus

Hoitoon tai kohteluun tyytymätön potilas voi halutessaan tehdä kantelun terveydenhuoltoa valvovalle viranomaiselle eli aluehallintovirastolle (AVI) tai Valviralle. Hän voi myös tehdä potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle.

– Suurin osa opiskelijoista ei tee kaikista vaativinta medisiinistä työtä, joten heillä on myös pienempi mahdollisuus vahinkoon. Heidän kohdallaan kantelut menevät useimmiten aluehallintovirastoon. Valviralle tehdään kantelut niissä tapauksissa, joissa potilas on kuollut tai saanut vakavan vamman hoidon yhteydessä, kertoo Pöyry.

Aluehallintovirastoissa ratkaistiin vuonna 2019 kaikkiaan 1878 terveydenhuollon kantelua, ja näistä vajaa neljännes johti johonkin toimenpiteeseen. Valviraan vuosittain tulevista noin neljästäsadasta terveydenhuollon kantelusta noin kolmasosa johtaa seuraamukseen.

– Suurelta osin kantelut eivät johda seuraamuksiin lääkäriä kohtaan, vaan lähinnä hallinnolliseen ohjaukseen, Pöyry toteaa.

– Jos saa selvityspyynnön, siihen kannattaa suhtautua rauhallisesti ja neutraalisti. Olennaista on vastata siihen huolellisesti ja potilasta kunnioittaen. Näin välttää useimmissa tapauksissa jatkoprosessit.

Usein selvityspyyntö tulee vasta kuukausien, joskus jopa vuosien päästä potilaan tutkimis- ja hoitotapahtumasta, jolloin vastaamisessa joudutaan pitkälti nojaamaan potilasasiakirjamerkintöihin. Kun merkinnät on tehty niin, että niistä ilmenevät riittävässä laajuudessa tiedot potilaan hoidon järjestämisestä, suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta, voidaan selvityspyynnössä suurelta osin viitata potilasasiakirjatietoihin.

– Potilasasiakirjamerkinnät kannattaa siis aikanaan tehdä huolella. Se palvelee myös muita potilasta hoitavia kollegoja ja ammattihenkilöitä. Kantelun lääketieteellisestä kysymyksestä voi keskustella vielä oman esimiehen tai jonkun muun kokeneen seniorikollegan kanssa. Meiltä liiton lakimiehiltä saa vastaamisessa juridista apua. Yksin ei siis tule selvityspyynnön kanssa jäädä.

Potilasvakuutus potilaan tukena

Virheen satuttua potilasvakuutus on potilaalle maksuton menettely terveydenhuollossa. Pöyry suosittelee ohjaamaan potilaat sen pariin.

– Potilasvakuutuskeskus arvioi maksutta ulkopuolisena tahona, onko kyseessä lain tarkoittama potilasvahinko, ja jos on, maksaa siitä aiheutuneet korvaukset täysimääräisesti. Potilasvakuutuksessa korvattavuuden perustaksi riittää, että aiheutunut henkilövahinko on todennäköisesti syntynyt potilaan tutkimuksen tai hoidon yhteydessä. Syy-yhteys arvioidaan potilasmyönteisesti ja siis lievemmin kuin rikosprosessissa, sanoo Pöyry.

Potilasvakuutuksessa ei haeta syyllisiä, ja myös puutteet tiedonkulussa ja ns. systeemivirheet voivat tulla potilasvahinkoina korvattavaksi. Potilasvakuutuksesta voidaan korvata myös potilaalle tutkimuksen ja hoidon yhteydessä aiheutuneita infektio-, tapaturma- ja kohtuuttomia vahinkoja, vaikka potilaan hoidossa olisi toimittu vaaditun osaamistason mukaisesti.

Jos potilas on tyytymätön saamaansa korvauspäätökseen, voi hän hakea päätökseen maksutta ratkaisusuositusta potilasvahinkolautakunnalta.

Lue myös

– Potilasvakuutuskeskuksessa ja potilasvahinkolautakunnassa on mittava määrä niin lääketieteellistä kuin juridista osaamista, sanoo Pöyry.

Terveydenhuollon toimintayksikön potilasasiamies auttaa tarvittaessa potilasta ongelmansa selvittelyssä.

Lääkäriliitto tukee

Lääkäriliiton lakimiehet auttavat jäseniään jo opiskeluaikaisiin työtehtäviin liittyvissä pulmatilanteissa, kuten valituksen kohteeksi jouduttaessa tai potilasvahingon sattuessa.

› Potilaan tekemä kantelu valvontaviranomaiselle

Liiton juristit antavat juridista neuvonta-apua kanteluun vastaamisessa. Asiasta löytyy Lääkäriliiton jäsensivustolta myös vastaus Usein kysyttyä -osiossa.

Jos kyseessä on Valviran pyytämä vastine tai selvitys, voivat jäsenet hyödyntää liiton oikeusturvavakuutusta. Tämä koskee myös opiskelijoita heidän toimiessaan väliaikaisesti lääkärin tehtävissä.

› Potilaan tekemä potilasvahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen

Liiton juristit antavat juridista neuvontaa tarvittaessa myös, jos lääkäriltä itseltään pyydetään selvitystä potilaan hoidosta. Lähtökohta on, että toimipaikka antaa selvityksen Potilasvakuutuskeskukselle ja lääkäri antaa pyydettäessä oman selvityksensä toimipaikalle.

› Potilaan tekemä rikosilmoitus

Lääkärijäsenet voivat käyttää liiton oikeusturvavakuutusta. Poliisikuulusteluun valmistautumisesta, avustajan hankkimisesta ja vakuutusedun käyttämisestä ja kattavuudesta löytyy liiton sivustolta UK-kysymys tarkempine ohjeineen.

Lisäksi liiton luottamuslääkärit antavat keskusteluapua ja tukea. Yhteystiedot löytyvät liiton verkkosivuilta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030