Jälleen on tullut se hetki, että terveyskeskuksiin ja sairaaloihin on tullut joukko nuoria, innostuneita ja oppimishaluisia lääketieteen kandidaatteja. Sijaisten saaminen ei ole itsestäänselvyys ainakaan pienemmillä paikkakunnilla ja kauempana yliopistoista. Usein kesätöihin hakeudutaan paikkoihin, joilla on ns. hyvä maine. Palkallakin on merkitystä, mutta se on vain osasyy hakeutua johonkin tiettyyn työpaikkaan. Näin ovat nuoret kertoneet. Maineen voi menettää helposti ja hyvän maineen palauttaminen onkin sitten vaikeampaa.

Ensimmäiset työpäivät ja viikot toimia lääkärinä yksin potilaan kanssa ja tehdä hoitopäätöksiä itsenäisesti ovat varmasti jännittäviä. On tunne, ettei hallitse kaikkea sitä, mitä pitäisi. Olenko nuorena uskottava potilaille? Uskallanko kysyä neuvoa vanhemmilta kollegoilta? Kysynkö mahdollisesti liikaa? Ensimmäisen työpaikan kokemuksista voi muodostua käsitys koko erikoisalasta. Jos nuori lääkäri jää terveyskeskuksessa ilman tukea ja päivät ovat liian kuormittavia, jopa ylivoimaisia, muodostuu helposti käsitys, ettei yleislääkärin työ ole sitä, mitä haluaisin tehdä.

Omalle työpaikalleni terveyskeskukseen olemme onnistuneet saamaan hyvin sijaisia. Turvataksemme seniorituen koko ajan, on joku vakituisista lääkäreistä viikon kerrallaan ohjausvuorossa, ilman että hänellä on muuta ohjelmaa. Hän on koko ajan tavoitettavissa samasta numerosta ja menee tarvittaessa yhdessä sijaisen kanssa tutkimaan potilasta. Lisäksi järjestämme kahdesti viikossa kaikille sijaisille yhteiset tutortunnit, joihin voi tuoda omia potilastapauksia yhdessä pohdittavaksi, tai sitten käsittelemme jotain tiettyä aihetta spontaanisti. Näiden yhteisten tapaamisten aikana sijaiset tapaavat myös toisensa ja näkevät eri seniorikollegoiden tapoja käsitellä asioita. Kaikilta muiltakin paikalla olevilta lääkäreiltä voi aivan vapaasti mennä kysymään, mutta ohjaavan lääkärin tavoittaa aina pikaisesti.

Tämä vuosi on kollegiaalisuuden teemavuosi, mutta kollegiaalisuus on muistettava aina. Kesällä meillä on loistava tilaisuus osoittaa kollegiaalisuutta nuoria kohtaan ottamalla heidät hyvin vastaan ammattikuntaamme ja käyttäytymällä esimerkillisesti toisiamme, potilaita ja muuta henkilökuntaa kohtaan. Jos nuoret arvostavat meitä, he omaksuvat hyviä tapoja kohdata potilaita. Suhtautumisemme muuhun hoitohenkilökuntaan viestii nuorille arvostuksestamme heitä kohtaan. Viime kesän kandit sanoivat lähtiessään, että he eivät aluksi osanneet käyttää vastaanoton hoitajien ammattitaitoa hyväksi, vaan turhaan yrittivät tehdä itse sellaista, minkä hoitajat olisivat voineet tehdä. Tänä kesänä olemme järjestäneet sijaisille erikseen avustavat hoitajat, tosin heitä saisi olla enemmän.

Jotta nuoren lääkärin varmuus lääkärinä toimimiseen vahvistuisi, toivon myös erikoissairaanhoidon puolelta kollegiaalista suhtautumista konsultaatiotilanteissa. Ilman selkeää perustelua tai ohjetta palautettu lähete koetaan monesti hyvin raskaana epäonnistumisena, joka saattaa pahimmassa tapauksessa estää lähetteen tekemisen kyseiselle erikoisalalle seuraavalla kerralla.

Meidän tulee muistaa, että olemme kaikki olleet joskus nuoria aloittelevia lääkäreitä ja tarvinneet vanhemman kollegan apua. Ilman sijaisia emme terveyskeskuksissa pystyisi pitämään pitkiä kesälomia.

Toivon, että kaikki kandit otetaan jokaisessa työpaikassa kollegiaalisesti mukaan lääkärikuntaan. Toivon myös, että he saavat riittävästi ohjausta ja oppivat lääkäriyteen, joka on koko uran kestävä oppimisjakso.