Lääkäriliiton Tampereella järjestämän kanditilaisuuden lomassa Lääkärilehti kyseli ajankohtaisia kuulumisia kahdelta opiskelijalta.

Neljännen vuosikurssin isännän Mikko Lehtosen ja Olli Rytsölän mielestä Lääkäriliiton tärkeimpiä tehtäviä ovat palkkaedunvalvonta sekä koulutuspuolen kysymykset.

Lehtonen on itse ollut vuoden verran SML:n hallituksessa, jota kautta on saanut tuntumaa liiton toimintaan.

-Meistä hallituksen jäsenistä istuu iso osa Lääkäriliiton eri valiokunnissa. Sitä kautta tiedän tavallaan, mitä liitto kokonaisuudessaan tekee. Mielestäni liiton tärkeimpiä tehtäviä ovat palkka-asiat ja koulutuspolitiikka.

Hän kertoo, että lääkärien palkkauksen taso on konkretisoitunut opiskeluvuosien myötä.

- Se mielikuva, joka oli lukiosta lähtiessä, on toki muuttunut. Minulle on kuitenkin tärkeämpää se, että kyse on mielenkiintoisesta työstä. Ei minulla mitään erityistä kutsumusta ole ollut lääkärin ammattiin. Olen kuitenkin tällä hetkellä todella tyytyväinen uravalintaani. Lääkärin ammatti on vaihtelevaa ja haastavaa.

Rytsölä kertoo, että hänen kotinsa tuttavapiirissä on ollut jonkin verran lääkäreitä. Hänelläkään ei ollut lääkäriksi mitään varsinaista kutsumusta, vaan ajatus lääketieteelliseen pyrkimisestä heräsi lukion loppupuolella.

Häntä harmittaa lääkärien palkka-asiassa eniten se, että kokemuksen karttuessa ei ansiokehitys ole tarpeeksi hyvää.

- Olisin valmistumisen jälkeen valmis kituuttamaan jonkin aikaa vähän pienemmällä palkalla. Se kuitenkin harmittaa, että kun kouluttautuu erikoislääkäriksi ja hankkii muutenkin kokemusta, niin siltikään ei työstä makseta paljon yhtään enempää.

Lehtonen kertoo, että edellistä sopimuskierrosta koskeneen jäsenäänestykseen tulos oli hänelle yllätys.

- Suurimmalle osalle niistä nuorista lääkäreistä, joiden kanssa olen asiasta jutellut, se oli aikamoinen yllätys. Olisi luullut, että työtaisteluun olisi halunnut lähteä mukaan isompi porukka.

Hänen mielestään isoin ongelma on palkkauksen kuilu väestövastuuterveyskeskuslääkärin ja sairaalalääkärin välillä.

- Se ero on sietämätön, kun miettii millaista erikoisosaamista on sairaalassa. Lisensiaattina pystyy vuosi valmistumisen jälkeen tekemään paremmin rahaa kuin paljon kokemusta omaavana erikoistuneena lääkärinä.

Lehtonen muistuttaa, että nykyisellä lääkärien työtilanteella pystyy saamaan palkkaa vähän ylöspäin, kun itse neuvottelee siitä.

Rytsölän mielestä olisi puolestaan hyvä asia, jos Lääkäriliitto pystyisi vaikuttamaan siihen, että privaattipuolen merkitystä ylipäänsä nostettaisiin.

- Tilanne ei olisi silloin pelkästään sitä, että aina tapellaan kuntatyönantajan kanssa palkoista. Saataisiin tarjottua privaattipalveluita, jotka olisivat kuntatyönantajalle kannattavia ostaa sitä kautta.

KOULUTUS TÄYTTÄNYT ODOTUKSET

He kertovat, että kesätöitä on tarjolla Tampereella huomattavasti vähemmän kuin aivan periferiassa.

-Soitto Pohjanmaalle tai Itä-Suomeen, niin aivan varmasti palkataan saman tien, kertoo Lehtonen.

Hän on itse menossa ensi kesäksi töihin Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaan keuhkotautien apulaislääkäriksi. Rytsölän kesätyöpaikka on Äänekosken terveyskeskuksessa.

Molemmat kertovat ensi kesää koskevista odotuksista, että ensimmäinen työpaikka tietysti vähän jännittää.

- On hyvä, että on mahdollista konsultoida ja kysyä. Lisäksi toivoisi sitä, että vanhempi kollega osaisi suhtautua oikein ja ettei hän odottaisi liikaa tai talloisi maahan, tuumii Lehtonen.

-Terveyskeskustyö kyllä jännittää, koska se on periaatteessa sen verran itsenäistä. Toisaalta työpaikkani ylilääkäri on tuntunut puhelimitse käydyissä keskusteluissa todella ymmärtäväiseltä, jatkaa Rytsölä.

He ovat olleet tyytyväisiä saamaansa koulutukseen.

- Alussa oli kuitenkin aika hukassa, kun kaikista aloista tavallaan ärsyttävästi raavittiin vain pintaa. Koulutusohjelman ideana on kuitenkin se, että asia kertautuu myöhemmin. Nyt on jo huomannut, että kun osa asioista on kertautunut, niin tietämys on parantunut ja tieto syventynyt, kertoo Lehtonen.