Infektioiden torjunta käy koko ajan haastavammaksi, sillä infektiot yleistyvät ja niiden hoidosta tulee vaativampaa. Uusia mikrobeja havaitaan jatkuvasti samaan aikaan kun aiemmin harvinaiset infektiot leviävät ja bakteerien vastustuskyky kasvaa. Toisaalta aiempaa tehokkaammat hoitomuodot altistavat jälleen uusille infektioille.

- Esimerkiksi huonon mikrobiresistenssin maissa Etelä-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa kaikkia stafylokokin aiheuttamia infektioita hoidetaan alussa mahdollisina MRSA-tartuntoina. Tämä merkitsee, että sairaaloissa tarvitaan entistä kalliimpia ja tehokkaampia antibiootteja. Samalla muiden bakteerien vastustuskyky voi lisääntyä, kun niiden hoitoon joudutaan käyttämään turhan järeitä lääkkeitä, kertoo hallinnollinen osastonylilääkäri, kirurgian dosentti Arto Rantala Turun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikalta.

MRSA on ajankohtainen ongelma Suomessakin. Tartunnat ovat viime vuosina lisääntyneet - alueellinen vaihtelu tosin on ollut suurta. Käsiä ei MRSA:n edessä kannata kuitenkaan vielä nostaa pystyyn.

- Huolestuttavaa on, että MRSA-tartuntoja on alettu tavata vanhainkodeissa ja muissa pitkäaikaissairaanhoidon yksiköissä. Bakteeri leviää laitoksissa herkemmin, kun potilaiden yleinen vastustuskyky on jo ennestään heikentynyt.

Alkoholihuuhteen on oltava käsillä

Sairaaloissa MRSA:n ehkäisyssä tärkeää on tartunnan saaneen potilaan nopea eristäminen muista, jotta infektion leviäminen pysähtyy. Puhtaiden käsien merkitystä ei Rantalan mielestä voi korostaa liikaa missään hoitolaitoksessa.

- Sairaaloissa käsihygieniasta huolehditaan jo kohtalaisen hyvin, mutta muissa laitoksissa on hurjastikin puutteita. Alkoholihuuhteen käyttö käsien puhdistuksessa on alkanut maailmalla laajeta vasta viime vuosina, kun hyvän käsihygienian teho on osoitettu useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa.

Huolellisesta käsihygieniasta on saatu hyviä kokemuksia myös päiväkodeissa, joissa säännöllinen käsien pesu ja alkoholihuuhteen käyttö ovat hillinneet lasten ja henkilökunnan sairastelua.

Käsihuuhteen käyttö on sairaaloissa henkilökunnan velvollisuus, muttei haitaksi potilaillekaan. Jotta käyttö yleistyisi kaikissa terveydenhuollon yksiköissä, on panostettava aineen saatavuuteen.

- Desinfektioainepulloja on sijoiteltava tiheään potilasosastoille ja käytäville, sillä kukaan ei lähde hoitotyön kiireessä hakemaan ainetta osaston toisesta päästä.

Rantalan mukaan käsihuuhdetta on käytettävä ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin.

- Tämä on erityisen tärkeää, kun ollaan tekemisissä riskipotilaiden kanssa ja joudutaan käsittelemään infektioportteja kuten verisuonikanyyleja, virtsakatetreja ja rikkinäistä ihoa.

Infektio-osaaminen apuna sairaaloiden suunnittelussa

Lääkärit tarvitsevat sairaalahygienian osaamista erilaisten epidemioiden ehkäisyssä ja selvittelyissä, sairaalan antibioottien käytön suunnittelussa sekä kirurgisten infektioiden ja huonokuntoisten potilaiden infektioiden ehkäisyssä.

Oma lajinsa on sairaaloiden suunnittelu, jossa infektioita koskeva tietotaito on tätä nykyä keskeisessä asemassa.

- Infektio-osaamista tarvitaan, kun pohditaan eristyspotilaiden sijoittelua ja kuljetusta ja rakennetaan eristystiloja sairaaloihin. Eristystilat ovat tarpeen, kun sairaalaan tulee herkästi tarttuvaa sairautta sairastavia potilaita. Toisaalta erittäin heikkokuntoisia potilaita täytyy pystyä suojelemaan muilta eli mahdollisilta tartuntalähteiltä.

Potilaiden suojaamisesta on tullut aiempaa tarpeellisempaa, sillä sairaaloissa hoidetaan entistä heikkokuntoisempia potilaita entistä rankemmin hoidoin. Potilasvakuutuskaan ei juuri korvaa infektioiden aiheuttamia haittoja, sillä monisairailla potilailla on hyvästäkin hygieniasta huolimatta suuri alttius saada tartunta.

- Tietty määrä infektioita on vain siedettävä eikä niiden torjunnassa pidä sortua liioitteluun. Puhtautta ei saa laiminlyödä, mutta esimerkiksi kotona saippua ja vesi riittävät mainiosti käsien pesuun.

Sairaalahygienian erityispätevyyden saaneita lääkäreitä on Suomessa 21.