Työntekijästä on saatava täysi työpanos irti. Työnantajalta on saatava kaikki edut vastineeksi. Miksi sitten lyhyestä kesästä ja vielä lyhyemmästä kesälomasta ei pitäisi myös puristaa kaikki mahdollinen.

Lehdet muistuttavat, että kesä on täällä taas. Sen tulossa on aina jotain pysyvää - taas pitäisi muuttua. Pitäisi olla hoikka ja hyvännäköinen, laitettu, mutta rento. Kun joulu-, pääsiäis-, vappu- ja yo-menuista on selvinnyt, pitäisi kiireellä alkaa laihduttamaan. Pitäähän sinun mahtua bikineihin, shortseihin, avokaulaiseen pikku toppiin. Joitakin kuvottaa katsella kesällä vähäpukeisia, rumia ihmisiä (ympäristöhaitta). Toisaalta lehdissä on mitä ihanimpia reseptejä kesäruuista, joita voi nauttia pitkän kaavan mukaan. Toisaalta kesä on juuri grillimakkaran ja oluen aikaa. Ruuanlaittohan ei saisi kesällä rasittaa. Mutta tuoretta kalaa pitäisi saada.

Kesällä voit olla kevyesti ruskettunut, luonnollisen näköinen, kuitenkin huoliteltu. Pukeutua voi rennosti, muttei verkkareihin tai tuulipukuun. On niin kaunista, kun ohuen kesämekon helma ja lierihatun nauhat lepattavat tuulessa.

Pitää ehtiä lepäämään, mutta myös harrastamaan. Kesä on hyvää aikaa liikunnalle, vesillä olemiselle, kulttuurille, sosiaalisille suhteille. Mutta sukulaisten vierailu mökillä on vaikea asia; sehän riippuu etenkin siitä, kuuluuko isäntäperheeseen vai niihin sukulaisiin.

Mökin voisi sisustaa merelliseen henkeen sinivalkoiseksi ja hakea tuoreita niittykukkia ainakin kymmeneen kookkaaseen vaasiin, päivittäin. Lopultakin voisi hankkia mökin rantaan sen suuren, kelluvan laiturin, johon mahtuisi myös ruokapöytä ja joka jatkuisi pationa pitkin rantaa, jossa olisi kesäkeittiö ja jääkaappi.

Tärkeintä kesälomalla on työstä irrottautuminen. Ei ajatella työasioita lainkaan. Sitten kun palaa töihin, 5 kiloa hoikempana, levänneenä, sivistyneenä, on taas tarmokas tarttumaan töihinsä.

Omia ajatuksiani ja paineita kesän suhteen tässä kirjoittelen. Nyt päätän irtisanoutua naapureiden ylläpitämästä pihanhoitokilpailusta (eivät ne kilpailua myönnä, mutta kyllä se on sitä!). Mietiskelen Konsta Pylkkäsen kanssa samoja ajatuksia (etiikkaa ja edunvalvontaa jossain määrin, mutta hieman eri vinkkelistä, isoja asioita joka tapauksessa). Niin, ja pidentävän ja kaventavan peilin olen jo hankkinut kauan sitten.

Virkistävää kesää kaikille, syksyllä taas painetaan täysillä!