Maailman Lääkäriliiton (WMA) hallitus kokoontui Divonne-les-Bainsissa 13.-15.5. Eniten keskustelua syntyi odotetusti Helsingin julistuksesta, jonka mahdollista muuttamista on harkittu jo parin vuoden ajan. Kulissien takana puhuttivat myös muut ajankohtaiset aiheet.

WMA:n hallitukseen kuuluu edustajia jokaisesta maanosasta. Euroopasta hallituksessa istuvat kuluvana kaksivuotiskautena Iso-Britannian, Saksan, Islannin ja Suomen lääkäriliitot, meiltä toiminnanjohtaja Markku Äärimaa. Hallituksen ja sen alaisten valiokuntien rooli on juoksevien asioiden hoidon lisäksi valmistella päätöksiä WMA:n yleiskokoukseen, joka tänä syksynä pidetään Tokiossa.

Viimesyksyinen Helsingin yleiskokous sai nytkin paljon kiitoksia. WMA:n pääsihteeri Delon Human kiinnitti raportissaan huomiota siihen, kuinka paljon päteviä ja edustavia naisia Suomesta löytyy. Yleiskokouksenhan avasi tasavallan presidentti Tarja Halonen, juhlapuhujana oli TEO:n pääjohtaja Paula Kokkonen ja kokousta veti WMA:n puheenjohtaja Kati Myllymäki. Suomalaisena saikin olla ylpeä.

Tutkimuspotilaan oikeudet ja tutkijan velvollisuudet puntarissa

WMA:n tärkeimpänä asiakirjana voidaan pitää vuonna 1964 annettua Helsingin julistusta, joka antaa eettiset normit lääketieteellisen tutkimuksen tekemiselle ja tutkimuspotilaiden kohtelulle. Julistustekstiä on sittemmin muokattu useaan otteeseen, viimeksi Edinburghissa 2000. Tuolloin julistuksen rakenne uudistettiin ja siihen lisättiin monta uutta kappaletta. Yksi näistä on nykyinen kappale 30, joka velvoittaa järjestämään jokaiselle tutkimuspotilaalle pääsyn parhaaseen tutkimuksessa todettuun hoitoon.

Tätä velvoitetta on kritisoitu monelta taholta, koska sen on katsottu asettavan tutkija tai tutkijaryhmä vaikeaan asemaan. Esimerkiksi USA:n Food and Drug Administration ei tästä syystä ole hyväksynyt julistuksen vuoden 2000 versiota, jonka se katsoo estävän tutkimuksen tekoa. Kriitikkojen mukaan yksittäisessä tutkimuksessa tuskin pystytään identifioimaan paras hoito tiettyyn sairauteen. Lisäksi tieto tällaisesta takuusta voisi saada potilaat tarjoutumaan vapaaehtoisina tutkimukseen, johon he muuten eivät suostuisi. Tämä on vaarana etenkin maissa, joiden oma terveydenhuoltojärjestelmä ei toimi kunnolla. Näiden maiden edustajat ovat kuitenkin niitä, jotka kiivaimmin puolustavat kappaleen nykymuotoilua.

Problematiikasta tietoisena WMA asetti pari vuotta sitten työryhmän pohtimaan kappaleen 30 kohtaloa. Helsingin yleiskokouksessa asiasta ei vielä pystytty tekemään päätöstä, joten se siirtyi eteenpäin. Nyt Divonnessa WMA:n hallitus päätti pitkän keskustelun jälkeen, ettei kappaleen varsinaista tekstiä muutettaisi, mutta julistukseen lisättäisiin tätä tekstiä selventävä alaviite. Vapaasti suomennettuna alaviite kuuluu seuraavasti:

Täten WMA vahvistaa kantansa, että tutkimuksen suunnitteluvaiheessa on tarpeen yksilöidä tutkimuksen jälkeen tapahtuva osallistujien pääsy tutkimuksessa hyödyllisiksi todettuihin profylaktisiin, diagnostisiin ja terapeuttisiin toimenpiteisiin tai muuhun asiaankuuluvaan hoitoon. Tutkimuksen jälkeiset järjestelyt tai muu hoito tulee kuvata tutkimussuunnitelmassa, jotta eettinen komitea voi harkinnassaan ottaa järjestelyt huomioon.

Hallituksen päätös alistetaan vielä yleiskokoukselle, joka kokoontuu lokakuussa. Siihen asti odotettavissa on tiukkaa lobbausta kiinnostuneilta kansalaisjärjestöiltä ja yksityishenkilöiltä, jotka ovat seuranneet Helsingin julistuksen kohtaloa. Esitetty muutos voi vaikuttaa lievältä, mutta monet kokevat sen heikentävän julistuksen henkeä. Muutoksen hyväksymiseen vaaditaan yleiskokouksessa 75 prosentin enemmistö.

Yleiskokouksen hyväksyttäväksi lähetettiin myös veden laatua, lääkärikoulutusta ja aseellisessa konfliktissa toimimista koskevat asiakirjat, joista ei käyty laajempaa keskustelua. Lääkäreiden suhdetta lääketeollisuuteen käsittelevä työryhmä oli nyt saanut ehdotuksen hallitusta tyydyttävään muotoon. Yllättäen ruotsalaiset, jotka eivät ajoissa olleet ehdotuksia tehneet, ehdottivat viime vaiheessa lisäystä, jonka sanamuoto jäi hiottavaksi. Varsinaista vastustusta asiakirjalle ei näyttänyt olevan, ja dokumentti hyväksytään todennäköisesti Tokiossa ensi syksynä.

Pääsihteerin paikka auki

Hallitus esitti huolensa Zimbabwen terveydenhuoltojärjestelmän romahtamisesta, joka johtuu vakavan lääkäripulan ja pahenevan humanitäärisen kriisin yhdistymisestä hiv/aids-epidemiaan. WMA:n johto tutkii, mitä asialle voitaisiin tehdä. Etelä-Afrikan ehdotus delegaation lähettämisestä Zimbabween torjuttiin toistaiseksi turvallisuus- ja taloussyistä.

WMA antoi myös lehdistötiedotteen vedotakseen Libyassa kuolemaan tuomittujen palestiinalaisten terveydenhuollon ammattilaisten puolesta. Viisi hoitajaa ja lääkäri oli todettu syyllisiksi yli 400 lapsen tartuttamiseen HI-viruksella, vaikka lääketieteelliset asiantuntijat olivat todistaneet oikeudessa tartuntojen johtuneen huonosta sairaalahygieniasta. Asiasta kertoneen bulgarialaisedustajan mukaan syytettyjä oli pidetty vangittuina yli viisi vuotta ja heitä oli kidutettu.

Kidutus herätti keskusteluja myös kokoussalin ulkopuolella. Irakilaisten vankien kohtelu oli noussut otsikoihin ja kuviin juuri kokouksen alla, ja usea maa olisi toivonut WMA:n antavan asiasta tuomitsevan julkilausuman. Poliittinen realismi vaikutti kuitenkin siihen, ettei hallitus ottanut asiaa virallisesti käsiteltäväkseen. Skandaaliin ei tiettävästi liity lääkäreitä, ja lisäksi WMA:lla on tuore kidutuksenvastainen päätöslauselma.

Delon Humanin ilmoitus jättäytyä pois WMA:n pääsihteerin tehtävästä otettiin surulla vastaan. Human on seitsemän vuoden toimikautensa aikana uudistanut WMA:n toimintaa ja erityisesti kehittänyt sen yhteistyösuhteita WHO:n kanssa. Uusi pääsihteeri tulisi nimetä lokakuussa, mitä edeltää perusteellinen rekrytointiprosessi. Seuratkaa Lääkärilehden Avoimet työpaikat -palstaa.