1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Kestävä kehitys merkitsee lääkärille tietoa ja vastuuta
Liitto toi­mii 1-2/2020 vsk 75 s. 62 - 64

Kestävä kehitys merkitsee lääkärille tietoa ja vastuuta

Lääkäriliiton 110-vuotisteemaksi on valittu kestävä kehitys ja terveys. Yhä hälyttävämpi tieto ilmastonmuutoksesta koskettaa ammattikuntaa, joka on sitoutunut elämän vaalimiseen.

Kestävä kehitys merkitsee lääkärille tietoa ja vastuuta Kuva 1 / 2
   

– Partiolaisena olen oppinut, että retkipaikka pitää aina jättää siistimmäksi kuin se oli tullessa. Sama koskee myös yhteistä planeettaamme, toteaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Lääkäriliitto on läpi historiansa kantanut laajaa yhteiskuntavastuuta.

– Kestävä kehitys valikoitui juhlavuoden teemaksi, koska ympäristön tila vaikuttaa suoraan ihmisen hyvinvointiin niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin, Myllymäki taustoittaa.

Myös jäsenpalveluiden johtaja Anu Mustakari pitää luontevana, että Lääkäriliitto nostaa esille kestävän kehityksen kysymyksiä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista nykyisten ja tulevien sukupolvien kansanterveyteen tiedetään yhä enemmän.

– Lääkärikunta on hyvin tieto-orientoitunutta ja sitä kautta sopiva ammattikunta tuomaan keskusteluun oikeaa tieteellistä tietoa. Mielestäni me lääkärit voisimme ottaa suurempaa roolia tietopainotteisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Myllymäen mielestä ilmastonmuutoksesta pitäisi olla huolissaan myös täysin itsekkäistä syistä.

– Emme ole vielä nähneet, kuinka ilmastopakolaisuus tulee olemaan seuraava kansainvaellus.

Terveydenhuollon ympäristövaikutukset esillä

Kestävän kehityksen teema näkyy juhlavuonna erityisesti monipuolisina juttuina Lääkärilehdessä. Jäsentensä kanssa liitto tavoittelee keskustelua aihepiiristä.

Terveydenhuollon omat ympäristövaikutukset ja mahdollisuus toimia kestävämmin nousevat esiin teemavuoden aikana.

– Haluamme kuulla jäsenten näkemyksiä niin valtakunnallisissa tapahtumissamme kuin alueellisessa toiminnassamme, Mustakari kertoo.

Mustakari on erikoistunut iho- ja allergiasairauksiin. Löytyisikö omalta erikoisalalta jotakin, mitä voisi tehdä toisin?

– Olisi mielenkiintoista selvittää, mitkä ovat kertakäyttöisten toimenpidevälineiden ympäristövaikutukset verrattuna uusiokäytettäviin, silloin kun uusiokäytettävien välineiden käyttö on kliinisesti perusteltua. Hankintoja voisi arvioida myös tästä viitekehyksestä.

Mustakari peräänkuuluttaa arvostavaa suhtautumista käyttöhyödykkeisiin ja niiden tiedostavaa käyttöä.

– Myös potilaskohtaamiset voisi suunnitella niin, että kaikki tehdään mahdollisuuksien mukaan kerralla. Periaatteessa voisi selvitä esimerkiksi yksillä muovikäsineillä potilasta kohden.

"Mieluummin kannan vastuuta kuin huolta"

Myllymäki nauttii luonnosta erityisesti Mikkelin kodissaan suuren järven rannalla. Järven vesi on juomakelpoista, mikä on maailman mittakaavassa ylellisyyttä.

– Mitä meille jää, jos ilma ja vedet saastuvat? Myllymäki pohtii.

Mustakari kutsuu omaa suhdettaan kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen ruohonjuuritason muurahaisnäkökulmaksi: pienistä teoista kasvaa iso keko. Erityisesti omille lapsilleen hän haluaisi välittää ajatuksen luonnon ja monimuotoisuuden arvosta arkisten tekojen ja keskusteluiden kautta.

– Mieluummin kannan vastuuta kuin huolta. Jos teemme oikeita valintoja, lapsemme voivat toivottavasti jättää monimuotoisen luonnon myös omille lapsilleen.

Juhlavuoden ilmeessä ihminen ja luonto kietoutuvat yhteen

Lääkäriliiton juhlavuoden logoissa toinen puoli kuvaa ihmiskehoa, toinen luontoa. Punasolut yhdistyvät puiden latvuksiin, MRSA-bakteerit levään, röntgenkuvat jäätikköön.

– Lääkärit tunnistavat varmasti mikroskooppikuvat ja löytävät jotain tuttua. Niiden liittäminen luontoaiheeseen luo yllättäviä assosiaatioita siitä, miten ihminen ja ympäristö vaikuttavat saumattomasti toisiinsa, kertoo ilmeen luonut graafinen suunnittelija Pekka Piippo.

Lähtökohtana suunnittelussa oli kestävä kehitys ja terveydenhuollon ympäristövaikutukset. Työtä ohjasi Lääkäriliiton oma vahva tunnistettava ilme.

– Halusin, että juhlavuoden ilme tuntuu luontevalta osalta Lääkäriliittoa muotokieleltään ja väreiltään. Ilmeen täytyy toimia sekä yhdessä Lääkäriliiton brändin kanssa että itsenäisesti, Piippo jatkaa.

Lue myös

Piippo asuu ja työskentelee luonnon keskellä Sipoossa. Päiväohjelmaan kuuluvat pitkät metsälenkit kolmen koiran kanssa.

– Luonto ja ympäristö inspiroivat paljon tekemistäni. Tuntuu, että kanssaeläinten eli koirien myötä huomaan paremmin vuodenaikojen vaihtumisen ja luonnon muutokset. Luultavasti jaan saman huolen monen muun kanssa siitä, mitä ympäristölle, maailmalle ja sen eliöstölle on käymässä.

Piipon suhde lääketieteeseen on läheinen, sillä lapsuudenkodin ystäväpiiriin kuului useita lääkäreitä ja puolisokin on alalla.

– Monen puolison lailla minäkin kuvittelen oppivani jotenkin osmoottisesti lääketiedettä, Piippo naurahtaa ja tunnustaa ihailevansa lääkäriyden vaatimaa loputonta uteliaisuutta ja oppimisen halua.

Juhlavuoden ilmeessä on käytetty muun muassa lontoolaisen Wellcome Collectionin valokuvia. Piippo vieraili lääketieteeseen keskittyvässä museossa pari vuotta sitten puolison konferenssimatkalla, kun ohjelmassa oli Can graphic design save your life -niminen näyttely.

– Se linkittyi hauskasti meidän perheen osaamiseen. Esillä oli muun muassa sairaaloiden opasteita ja lääkepakkauksia. Tietyissä tilanteissa graafisen suunnittelun selkeys on olennaista sekä lääkärille että potilaalle.

Piipon puolison taskusta löytyy pieni EKG-viivain. Se kuvastaa pelkistetysti sitä, miten graafinen suunnittelu kulkee lääkärin rinnalla.

– Tuo pieni ja selkeä ohje auttaa lääkäriä tekemään työtään tilanteessa, jossa täytyy vain toimia.

Kirjoittajat
Laura Manninen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.

Ajassa
Influenssakausi on ollut laimea

Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä.

Blogi
Ainoa mitä pitää pelätä, on pelko itse

Alikersantti Rokan sanoin ”jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka”, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Milloin COVID-19-potilas lasketaan parantuneeksi?

HUS julkaisi ohjeita siitä, milloin eristys voidaan purkaa ja koska potilas voidaan todeta parantuneeksi.