Silmätautien erikoislääkäri Sirpa Kaipiainen ja neurokirurgian erikoislääkäri Miikka Korja saivat vastikään johtamiskurssinsa päätökseen.

Molemmat arvioivat kurssin monipuoliseksi ja hyväksi pohjaksi, jonka päälle osaamista on jatkossa hyvä kehittää. ä

- Luennoitsijat olivat poikkeuksellisen hyviä, ja luennot olivat luonteeltaan vuorovaikutuksellisia. Tämä yhdistyi korkeatasoiseksi asiatiedoksi, jota ei kuitenkaan purtu kuulijalle valmiiksi, arvioi Korja.

- Koulutus tarjosi tiiviin ja asiantuntevan tietopaketin kaikilta terveydenhuollon osa-alueilta, kuten lainsäädännöstä, taloudesta ja hallintoasioista. Terveydenhoidon vaikuttavuuden merkitys ja johtamistehtävän kokonaisvaltaisuus ja laajuus kulkivat koko kurssin läpi vahvana punaisena lankana, sanoo Kaipiainen.

- Myös hallinnollinen verkostoituminen on tärkeää. Kurssi konkretisoi vaikutusmahdollisuuksia ja -kanavia, sanoo Korja.

Silmätautien erikoislääkäri Kaipiainen hakeutui kurssille siirtyessään Pohjois-Karjalan keskussairaalan silmätautien ylilääkärin virkaan, jolloin lisäkoulutuksen tarve tuli ajankohtaiseksi.

Neurokirurgi Korja lähti tavoittelemaan terveydenhuoltojärjestelmän tuntemusta.

- Terveydenhuollon nykytila ja johtajuus ovat usein toistuvia puheenaiheita, joista lähes jokaisella tuntuu olevan vahva mielipide. Suurin este mielipiteiden järkiperäiselle muodostamiselle on ollut verrattain monimutkaisen ja ainutlaatuisen terveydenhuoltojärjestelmämme huono tuntemus. Toivoin kurssin antavan hyvät perustiedot terveydenhuoltojärjestelmämme vahvuuksista ja kompastuskivistä. Myös nykyisten johtajalääkäreiden, joista suurin osa edustaa eri sukupolvea, toimintakulttuurin perinteiden avaaminen kiinnosti.

Kurssi muutti Kaipiaisen mielikuvan lääkärijohtajasta paljon aiempaa laajemmaksi.

- Koulutus antoi perspektiiviä. Uskon, että koulutuksen vaikutukset eivät pääty kurssin loppumiseen, vaan näkyvät vielä pitkään esimerkiksi kurssilla syntyneen johtajaidentiteetin kautta.

Erityisen hyödyllisenä Kaipiainen piti kurssin kehittämistehtävää.

- Tein kehittämistehtäväni glaukoomapotilaiden hoidon järjestämisestä silmätautien klinikallamme. Työni käsitteli uudenlaista tehtäväjakoa lääkärien ja glaukoomahoitajien välillä. Tavoitteena on järkiperäistää ja tehostaa glaukoomapotilaiden seurantoja sekä vapauttaa lääkärityövoimaa vaativampiin tehtäviin.

Korja huomauttaa, että kurssi toi ymmärrystä myös siihen, mitä ei kannata tehdä.

- Ymmärrän nyt jossain määrin, milloin ja miltä pohjalta terveydenhuollon organisaatiouudistuksia ei kannata miettiä, edes pienessä mittakaavassa. Nykyisenäterveydenhuollon murroksen aikana maltti saattaa olla valttia.

Kurssilaiset hyödyntävät koulutuksen antia seuraavaksi omilla työpaikoillaan.

- Lyhyen tähtäimen haasteena tänä vuonna on siirtyminen hajasijoitetusta silmäklinikasta uuteen keskitettyyn Silmäkeskukseen ja toimintojen järjestäminen siellä. Lääkärityövoiman rekrytointi julkiseen terveydenhuoltoon on jatkuva haaste. Pitkällä tähtäimellä potilasmäärien lisääntyminen vaatii uudenlaista työnjakoa, prosessien kehittämistä ja tehostamista. Tärkeimmät silmäsairaudet kaihi, silmänpohjan ikärappeuma, diabeettinen retinopatia ja glaukooma ovat nimittäin ikään liittyviä, kertoo Kaipiainen ajankohtaisista haasteistaan.

Korja soveltaa oppimaansa seuraavaksi erikoisalansa potilasturvallisuuden ja hoidon laadun seurantaohjelman implementoinnissa.

Kumpikin suosittelee koulutusta lämpimästi.

- Kurssi teettää paljon käytännön työtä ja antaa runsaasti henkisiä haasteita, mutta myös erittäin paljon eväitä johtamistyöhön. Paketista on hyötyä eri erikoisalojen ja eri johtamisuran vaiheissa oleville lääkäreille, sanoo Kaipiainen.

- Tähän koulutukseen kannattaa ehdottomasti hakeutua! kehottaa Korja.

Kolmas Erikoislääkärien johtamiskoulutus päättyi helmikuun alussa. Seuraavan koulutuksen haku on käynnissä. Kurssille valitaan 30 osallistujaa.