Kolmannes kiireetöntä hoitoa jonottavista potilaista ei koskaan saa hoitoa, jonka vuoksi jonossa on. Ensi vuonna voimaan tulevat hoitoon pääsyn määräajat ja kriteerit merkitsevätkin peruspalveluministeri Liisa Hyssälän (kesk) mukaan aiempaa suuremman vastuun ottamista potilaista.

Hoitojonojen purku edellyttää pitkäjänteisyyttä, yhteistyötä ja töiden uudelleen jakoa. Mahdotonta hoidon järjestäminen määräajassa ei ministerin mukaan kuitenkaan ole.

- Projektirahoilla tai väliaikaisilla toimilla ei saavuteta pysyviä tuloksia, se tie on jo kokeiltu. Täytyy muistaa, että jonottaminenkin maksaa sekä yhteiskunnalle että potilaalle itselleen.

Viime viikolla Kuluttajaliiton Hoitoa takuulla -seminaarissa puhunut Hyssälä korosti, ettei malli hoitotakuusta syntynyt yhdessä yössä hutaisten. Hän torjui väitteet, joiden mukaan aikaa ja voimavaroja uudistusten toteuttamiseen on liian vähän.

- Jonojen purkua on valmisteltu pitkään ja huolella. Uusi laki ei lisää väestön sairastavuutta, vaan parantaa potilaiden asemaa ja kohentaa alueellista ja väestöryhmien välistä tasa-arvoa.

Terveydenhuollon henkilökunnan on ministerin mukaan toimittava jatkossa mieluummin osaamisensa ylä- kuin alarajoilla.

- Pelkästään hyvällä ja ammattitaitoisella puhelinneuvonnalla voidaan karsia hoitoon pyrkijöitä. Pyörää ei tarvitse joka kerta keksiä uudelleen, vaan hyviä käytäntöjä täytyy kopioida organisaatiosta toiseen.

Pienet ja keskisuuret terveydenhuollon yksiköt pystyvät Hyssälän mukaan jo nyt hoitamaan potilaansa uusien määräaikojen puitteissa.

- Suurimmat haasteet tulevat olemaan suun terveydenhuollossa, koska valmistuvien joukko ei riitä paikkaamaan työelämästä poistuvien jättämää aukkoa, ministeri ennakoi.

Potilas tarvitsee arvion nopeasti

Lääkäriliiton puheenjohtaja Pekka Anttila painotti puheessaan, että potilaan tulee saada kohtuullisen pian alustava arvio hoidon tarpeestaan.

- Soittoon vastaavan henkilön pitäisi voida nähdä potilaan sairauskertomustiedot ja pystyä varaamaan tarvittaessa aika lääkärille. Varsinainen taudinmääritys ja hoidosta päättäminen kuuluvat yhä lääkärin kontolle, mutta tämä ei sulje pois muuta järkevää työnjakoa.

Anttilan mukaan on huolehdittava, että potilas yhä halutessaan pääsee lääkärin vastaanotolle, vaikka hänen puheluunsa vastannut henkilö olisi lääkärin tarpeesta toista mieltä.

- Julkisin varoin maksettava terveydenhuoltojärjestelmä ei tietystikään voi olla valintamyymälä, josta potilas saa kaiken haluamansa. Mutta hoitoa on annettava, jos sille on lääketieteelliset perusteet.