Lääkärilehti tarjosi numeroissa kunnallisvaaleissa ehdolla oleville Lääkäriliiton jäsenille mahdollisuutta esittäytyä sivuillaan. Tilaisuuteen tarttui yhteensä 34 lääkäriä ja 2 lääkäriopiskelijaa.

Esittelyjen toivottiin painottuvan ehdokkaan terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Kunnallisvaaleihin liittyvää materiaalia löytyy myös Lääkäriliiton verkkosivujen jäsenosiosta Vaalit-otsikon alta.

EERO AKAAN-PENTTILÄ

Espoo

Kokoomus

Äänestysnumero 242

Kansanedustaja, ylilääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori.

Suomessa on liikaa keskitytty pelkän hoitotakuun toteuttamiseen ja sekin näyttää olevan suurissa vaikeuksissa toteutumisensa suhteen. Lisäksi pitäisi mielestäni lainsäädäntöä uusia.

Paljon puhuttu erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain yhdistäminen olisi pikaisesti laitettava käyntiin ja lisäksi monirahoitteinen rahoitusjärjestelmä olisi uusittava, jolloin osaoptimoinnista päästäisiin eroon. Tällä tarkoitetaan sitä, että vähiten rahaa käytetään erikoissairaanhoidossa potilaan hoitoon verrattuna siihen miten paljon rahaa kuluu tutkimus-, diagnoosinteko- ja jonotusaikana sekä toisaalta hoidon jälkeisessä toipumisessa ja kuntoutuksessa.

Suomessa maksetaan enemmän hoitamattomuudesta kuin asian hoitamisesta. Pakkokuntainliittosäännöstä olisi myös syytä luopua. Asiasta olen tehnyt lakialoitteen jo viime eduskuntakaudella ja uusinut sen tällä eduskuntakaudella.

Edellä mainittu vaatii ennakkoluulottomuutta, asioiden uutta tarkastelua ja hyvin notkeaa muutosvalmiutta. Mikäli lainsäädäntöä muutetaan, toimintavapautta avarretaan ja rahoitusratkaisu saadaan yhtenäistettyä, vallitsee terveydenhuollossa jatkossa osaoptimoinnin sijasta optimaalinen tilanne, jolloin kaikki asiantuntijavoimat ovat oikealla tavalla käytössä, rahoitus kohdentuu niin kuin se asiantuntija-arvioiden mukaan pitäisikin kohdentua.

ANTTI KAUHALA

Espoo

Vihreä liitto

Äänestysnumero 34

Syntynyt Helsingissä, espoolainen vuodesta 1979. Lääketieteen lisensiaatti, terveyskeskuslääkäri Vantaalla 1983-2002, Kirkkonummella vuodesta 2002. Omalääkäri sekä lastenneuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa.

Harrastukset partiolääkintä, luonto ja retkeily.

Tärkeää globaali kestävä kehitys, rauhantyö. Lasten koulutus kehitysmaissa. Terveydenhuollossa resurssien lisääminen, jotta hoitotakuu voidaan toteuttaa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja hoitoketjujen parantaminen. Julkisen terveydenhuollon työolosuhteiden ja työehtojen parantaminen ammattitaitoisen henkilökunnan säilyttämiseksi.

Kuntalaisten on otettava itse enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Espoon kestävä kehittäminen korkean teknologian ja osaamisen avulla ja espoolaisten luontoarvojen turvaaminen.

MIKKO NENONEN

Hartola

Kokoomus

Äänestysnumero 49

Olen yleislääketieteen dosentti ja työskentelen Reumasäätiön sairaalassa hallintoylilääkärinä. Olen asiantuntija, jolla on kokemusta niin työskentelystä terveyskeskuksissa, keskusvirastoissa kuin EU- ja OECD-kuvioista. En ole kyläpoliitikko.

Hartola on ihmisen kokoinen kunta, joka ansaitsee toimivat peruspalvelut. Siihen sillä on mahdollisuus kiitos menestyksekkään elinkeinopolitiikan. Terveydenhuollon suuret ongelmat ovat valtakunnan tasolla, siellä niihin tulee vaikuttaa. Uskon yksikanavaiseen rahoitukseen ja väestövastuuseen - rakenteisiin on voitava puuttua.

Hartolalaiset odottavat kunnaltaan turvallisuutta. Siihen heille tulee antaa mahdollisuus tekemällä 'varhainen puuttuminen' epäterveeseen toimintaan ja käyttäytymiseen sallituksi, jopa jokaisen velvollisuudeksi.

Hartolassa ei tarvitse lähteä vaaleihin protestimielellä, vaan voi lähteä tukemaan alkuun lähtenyttä hyvää kehitystä ja rakentamaan tulevaisuuden turvaavaa, riittävää yksimielisyyttä.

SIRPA ASKO-SELJAVAARA

Helsinki

Kokoomus

Äänestysnumero 418

Sirpa Asko-Seljavaara on Kokoomuksen kansanedustaja Helsingistä. Sirpa on sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä hallintovaliokunnan jäsen sekä Kelan varavaltuutettu. Sirpa vaikuttaa myös mm. Vanhustyön keskusliiton hallituksen, Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan sekä Poliisiasiain neuvottelukunnan jäsenenä. Sirpa on juuri jäänyt eläkkeelle Helsingin yliopiston plastiikkakirurgian professorin virasta.

Sirpan vaaliteema on "Terveempi Helsinki!". Kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun tehtävät sopivat hyvin yhteen, koska eduskunta säätää lait ja kunta toteuttaa ne. Sirpa lupaa työskennellä Helsingin perusterveydenhuollon (Helsingin terveyskeskus) ja erikoissairaanhoidon (HUS) yhteistyön lisäämiseksi, terveydenhuollon ammattilaisten työolojen parantamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseksi.

Seniorikansalaisten asumista ja kotihoitoa sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tulee kehittää. Helsingin yliopistolle, sen henkilöstölle, tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille on luotava parhaat mahdolliset olosuhteet Helsingissä.

SAMI HEISTARO

Helsinki

Kokoomus

Äänestysnumero 435

Lääketieteen tohtori. Varavaltuutettu, terveyslautakunnan jäsen.

Terveydenhuollossamme on tapahtunut paljon viime vuosina, eikä vauhti hiljene. Vuonna 2005 tulee voimaan hoitotakuu, mikä on edistysaskel potilaan kannalta. Säädöksien toimeenpanossa tarvitaan kuitenkin järkeä ja lääketieteellisten tosiasioiden tuntemusta. Tuomioistuimet eivät saa sanella terveydenhuollon painopisteitä jatkossa.

Kunnat ovat avainasemassa terveydenhuollon toteuttamisessa. Ostopalveluita on käytettävä harkiten mutta lisääntyvässä määrin omia ja sairaanhoitopiirin tuottamia palveluita täydentämään. Helsingissä muutama vuosi sitten toteutetusta laajasta erikoissairaanhoidon kilpailutuksesta saatiin sekä taloudellisesti että toiminnallisesti hyvät kokemukset.

Kunnilla on edelleen opittavaa työnantajana toimimisessa. Kunnon työolot ja täydennyskoulutusedut sekä lääkärin mahdollisuus järjestellä omaa työrytmiään ja aikatauluaan ovat parhaat rekrytointivaltit. Jo kandiaikana hankitut työkokemukset vaikuttavat vahvasti uran myöhempään suuntaamiseen, mikä kunnissa on oivallettava.

Lisää tietoa verkosta osoitteesta www.heistaro.net.

MATTI KARJALAINEN

Helsinki

Suomen Keskusta

Äänestysnumero 247

Toimin ortopedian osastonlääkärinä Peijaksen sairaalassa. Olen tulosalueemme ja HUS-Uusimaan tulosalueiden jukolaisten pääluottamusmies sekä Akavan aluetoimikunnan jäsen.

Tavoitteenani kunnallispolitiikassa on ensisijaisesti asukkaiden yleisen turvallisuuden ja asuinympäristön viihtyisyyden parantaminen. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan lisäresursseja lasten päivähoitoon, vanhusten ja vammaisten tukipalveluihin, julkisten tilojen, katujen ja puistojen hyvään hoitoon, järjestyksenvalvontaan ja yritystoiminnan tukemiseen käytettävissä olevin keinoin.

Yhdessä voimme löytää oikeat menettelytavat asettamiemme tavoitteiden saavuttamiseksi - tahdolla ja taidolla.

TERO KOVALA

Helsinki

Vihreä liitto

Äänestysnumero 869

Vaikeissakin taloudellisissa oloissa terveydenhuollolle on taattava riittävät resurssit, mutta tämä ei riitä. Myös toimintoja on kehitettävä, jotta verovaroilla voidaan tuottaa mahdollisimman laadukkaita palveluita. Terveyskeskuksissa on arvioitava kriittisesti diagnoosi- ja hoitokäytäntöjä ja oltava mukana hankkeissa, joissa tutkitaan niiden vaikuttavuutta.

Lääkäripulasta voidaan päästä eroon vain työolosuhteita parantamalla. Työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä on lisättävä. Koulutukseen pääsemisen pitäisi olla itsestäänselvyys, ja työntekijöitä tulisi kannustaa ylläpitämään ammattitaitoaan.

Sairaaloiden toimintaa on jo pitkään vaikeuttanut alibudjetointi, josta päävastuussa on kaupungin taloushallinto. Kun jo lähtökohtaisesti tiedetään, että varatut rahat eivät voi riittää, seurauksena on väistämättä lyhytnäköisiä paniikkiratkaisuja. Jotta tältä vältyttäisiin, kaupunginvaltuuston on edellytettävä, että budjettiesitykset perustuvat jatkossa väestön todellisiin tarpeisiin.

MINERVA KROHN

Helsinki

Vihreä liitto

Äänestysnumero 872

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, terveyskeskuslääkäri.

Olen 36-vuotias terveyskeskuslääkäri, työskentelen väestövastuulääkärinä Itäkeskuksen terveysasemalla. Valtuustossa olen ollut kaksi kautta, ja toimin nyt sen puheenjohtajana.

Helsingin kalliin terveydenhuollon kehittäminen on yksi keskeisistä haasteista tulevaisuudessa. Väestön ikääntyminen tekee siitä entistä tärkeämpää. Terveyskeskusten toimivuuteen ja resursseihin on panostettava. Tehtäviä tulee voida siirtää erikoissairaanhoidosta perustasolle. Tämä vaatii riittävän pienet väestökoot ja tietysti omalääkärit kaikille alueille. Terveysasemaverkkoa pitää voida muuttaa silloin kun se toimivuuden kannalta on hyödyllistä.

Terveyteen vaikuttavat myös esim. autojen pakokaasujen vähentäminen joukkoliikennettä lisäämällä, sekä hyvät liikuntamahdollisuudet ja kevyen liikenteen reitit, jotka houkuttelevat kävelemään. Kaupunki pitää myös rakentaa esteettömäksi. Palvelujen rahoittamiseksi on työllisyys saatava nousuun. Helsinkiä pitää kehittää luovana vireänä koulutusmyönteisenä mini-metropolina.

Lisää tietoa verkosta osoitteesta www.minervakrohn.net.

PEKKA REINIKAINEN

Helsinki

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 801

Olen toiminut käytännön lääkärinä 25 vuotta. Toimin nyt terveyskeskuslääkärinä ja koululääkärinä. Aikaisemmin olen toiminut oman työn ohella myös kuntoutuslääkärinä 10 vuotta sekä opettajalääkärinä yleislääketieteessä.

Olen aikaisemmin ollut 7 vuotta Kristillisen lääkäriseuran puheenjohtaja, Helsingin Aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, kaksi kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa, järjestövaliokunnassa ja eettisten periaatekysymysten valiokunnassa.

Kaupunginvaltuustossa olen toiminut 16 vuotta, sosiaalilautakunnassa 10 vuotta ja kaupunginhallituksessa 2 vuotta. Olen toiminut vammaispalvelu- ja päihdetyöryhmissä ja nyt kolmatta kautta valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnassa. Olen toista kautta Kirkolliskokouksen jäsen.

Terveyspolitiikassa tärkeä tavoite on lopettaa jatkuva alibudjetointi ja siirtyä 8 prosentin bruttokansantulo-osuudesta muiden läntisten teollisuusmaiden runsaan 10 prosentin tasoon terveydenhuoltomenoissa. Helsingin ongelmana on ollut HUS:n vaikeus pysyä budjettiraameissa.

Moderni, korkeatasoinen ja kehittyvä opetusta antava ja johtava yliopistollinen keskussairaala tarvitsee valtion osallistumisen kustannuksiin 20 prosentin tasolla. Yliopistosairaalan tulee voida keskittyä erityistehtäviinsä tutkimuksessa ja opetuksessa. Helsingin tulee hoitaa rutiininomainen erikoissairaanhoitonsa omassa metrosairaalassa, joka tulee rakentaa viipymättä.

Perusterveydenhuollon, mielenterveystoimistojen ja sairaala- sekä poliklinikkalääkäreiden palkkaus korjattava muiden läntisten teollisuusmaiden tasolle. Terveysasemien vastuuväestöt mitoitettava realistisiksi. Vain näin voimme kohdata hoitotakuun haasteet vuonna 2005.

LAURA RÄTY

Helsinki

Kokoomus

Äänestysnumero 511

Olen 27-vuotias viidennen vuoden kandi Helsingistä ja ehdolla kuntavaaleissa. Viikkojen jono terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja tuntien odottelu ruuhkaisessa päivystyspisteessä on ehdottomasti liikaa!

Julkinen terveydenhuolto ei ole yleinen vitsi, vaan jokaisen kansalaisen perusoikeus. Työ terveyskeskuksissa ei saa olla pakkotahtista raatamista, meille nuorimmille on annettava aikaa oppia ja kokeneemmille aikaa opettaa.

Terveydenhuoltoon ohjatut rahat kuuluvat potilaiden hoitoon. Erikoissairaanhoidon sakkomaksut ja turha byrokratia ovat vääriä rahareikiä.

Hoitotakuu tulee voimaan ensi vuonna. Yhteys terveyskeskukseen on silloin saatava välittömästi ja vastaanotolle päästävä 3 vrk:n kuluessa.

Nykyisillä resursseilla tämä ei onnistu. Nyt tarvitaan poliitikkoja, jotka uskaltavat priorisoida.

Äänestä nuorta naista, joka osaa ja tahtoo. Ennemmin terveys, kuin stadionin katto!

Lisää tietoa verkosta osoitteesta www.lauraraty.net.

JUSSI TARKKANEN

Helsinki

Vihreä liitto

Äänestysnumero 934

Dosentti, patologian erikoislääkäri, työpaikka HUSLAB/patologia.

Riittävien resurssien turvaaminen terveyskeskuksille muodostaa helsinkiläisten terveydenhuollon suurimman haasteen.

Ennalta ehkäiseviin terveyshankkeisiin tulisi panostaa rohkeasti.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keinotekoisia rajoja tulisi madaltaa, esim. tarjoamalla erikoislääkäreiden konsultaatioita ja vastaanottoa terveysasemilla. Järkevintä olisi sisällyttää erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito samaan lakiin ja yhden lautakunnan alaisuuteen.

Terveyskeskuksista olisi muodostettava houkutteleva työpaikka ja uravaihtoehto nuorille lääkäreille. Lääkärivajetta voi tarpeen mukaan paikata keikkalääkäreillä.

Potilaalla on oltava mahdollisuus valita lääkärinsä, etenkin erikoissairaanhoidossa.

Useiden hallintokuntien alueille ulottuvien hoitoprosessien virtaviivaistamiseen tulisi panostaa (päihdehuolto, vanhustenhoito, lasten päivä- ja iltapäivähoito sekä mielenterveystyö), jotta kustannusrakenne järkevöityisi.

Lisää tietoa verkosta osoitteesta www.jussitarkkanen.com.

JUKKA KUPILA

Jyväskylä

Kokoomus

Äänestysnumero 189

Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri.

Terveydenhuollossa erilaisten mahdollisuuksien ei pitäisi sulkea toisiaan pois. Terveyskeskukseen tarvitaan hoitotakuun toteuttamiseksi lisäresursseja, mutta myös keikkalääkäreitä voidaan käyttää sijaistarpeen tyydyttämiseen ja päivystyksiin. Terveyskeskuksen virat saadaan täyteen omalääkärijärjestelmää kehittämällä.

Keskussairaalan ja kaupungin muiden sairaaloiden kehittäminen työpaikkana ja palveluna on kaikkien kaupunkilaisten etu, mutta samalla on hyvä pohtia ennakkoluulottomasti sitä, mitkä palvelut olisi joustavaa ja edullisempaa ostaa muualta, vaikkapa yksityissektorilta.

Oma kokemukseni ja moni tutkimus osoittaa, että Jyväskylä on erinomainen paikka asua. Suuri haaste on tehdä siitä vielä parempi.

Lisää tietoa verkosta osoitteesta http://kupila.kokoomus.net.

JORMA HAAPANIEMI

Kaarina

Vihreä liitto

Äänestysnumero 181

Yksityiskorvalääkäri, dosentti.

Olen ollut Kaarinan politiikassa mukana 12 vuotta. Olen istunut valtuustossa 4 vuotta, ollut sosiaalilautakunnan jäsenenä 4 vuotta ja nyt viimeksi terveyskeskuskuntayhtymän hallituksessa 4 vuotta.

Kaarinassa terveydenhoidon julkiset palvelut toimivat suhteellisen hyvin. Oman toiminnan täydentämiseen on vuosia käytetty ostopalveluja yksityisestä erikoissairaanhoidosta hyvällä menestyksellä. Perusterveydenhuollon nettokustannusten vertailuluku Kaarinassa vuonna 2002 oli 91, kun se Varsinais-Suomessa oli 100.

Kaarina voi ja Kaarinan pitääkin edelleen lisätä ja laajentaa palvelutarjontaa ostopalveluilla, jolloin erikoissairaanhoidon aina kasvavat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Perusterveydenhuollossa on lisättävä ennaltaehkäisyä: palattava ennen lamaa olleeseen toimivaan koulu- ja neuvolaterveydenhuoltoon. Ympäristöterveyteen liittyviin tekijöihin, kuten liikenteen päästöihin ja meluun, kiinnitetään enemmän huomiota jatkossa.

MIRJA REMES

Keminmaa

Vihreä liitto

Äänestysnumero 94

46 v. yleislääketieteen erikoislääkäri, osastonlääkäri (psyk.).

Hyvä perusturva, koulutus, huolenpito ympäristöstä ja luonnon kunnioitus takaavat hyvinvoinnin.

KYÖSTI HAUKIPURO

Kerava

Suomen Keskusta

Äänestysnumero 92

Olen 50-vuotias ja naimisissa. Harrastan liikuntaa ja yhteisiä asioita.

Olen yleislääketieteen erikoislääkäri ja olen suorittanut hallinnon pätevyyden. Olen toiminut kliinikkona terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, asiantuntijana eduskunnassa ja ministerin erityisavustajana. Toimin Keravalla viisi vuotta johtavana lääkärinä ja nyt Kelan alueylilääkärinä.

Minulla on aikaisempaa valtuustokokemusta ja muita luottamustoimia Raahessa ja Vantaalla.

Terveydenhuollon kehittämisen avainsana mielestäni on kumppanuus. Potilassuhteissa se tarkoittaa luottamusta asiantuntijan ja omaa vastuuta tuntevan kansalaisen välillä. Rahoituksessa ja toimintojen järjestämisessä se tarkoittaa julkista sektoria perustana ja yksityistä täydentävänä sekä näiden yhteistyötä. Julkisessa terveydenhuollossa se tarkoittaa pirstaleisuuden ja raja-aitojen vähentämistä ja potilaan näkökulman parempaa huomioimista.

Hoitotakuu on suuri haaste. Siinä ei saa keskittyä vain suoritetuloksiin, vaan on panostettava työn vaikuttavuuteen. Henkilöstöä ei saa jättää ahdinkoon kansalaisten ja poliitikkojen odotusten ja riittämättömien mahdollisuuksien väliin.

EIJA KOTKAVIRTA

Kerava

Vihreä liitto

Äänestysnumero 125

Olen 50-vuotias työterveyshuollon erikoislääkäri. Kaupunginvaltuutettuna olen toiminut jo kohta kolme kautta, joista kaksi ensimmäistä Jyväskylässä. Nyt Keravalla olen myös kaupunginhallituksen jäsen. Lisäksi vaikutan mm. Keravan vihreiden sekä Keravan musiikkiopiston johtokunnan puheenjohtajana.

Perheeseeni kuuluvat aviomies Ari Heikkinen, joka on Vihreän liiton puoluesihteeri ja hänkin Keravalla ehdokkaana. Myös esikoiseni, Johannes, 24, on vihreiden ehdokkaana Jyväskylässä. Tyttäriä minulla on kaksi: Aura, 22 ja Rosa, 11.

Työterveyshuolto on paljolti ennaltaehkäisevää toimintaa, ja sitä tulisi kunnallispolitiikankin olla. Päätökset vaikuttavat kauas tulevaisuuteen, ja paitsi ihmisten terveyteen, myös ympäristön tilaan. Vihreitä tarvitaan, yhä enemmän.

Lisää tietoa verkosta osoitteesta www.vihrealiitto.fi/kotkavirta.

ANU NIEMI

Kontiolahti

Suomen Keskusta

Äänestysnumero 107

Olen 40-vuotias yleislääketieteen erikoislääkäri ja istun tällä hetkellä ensimmäistä kauttani Kontiolahden kunnanvaltuustossa. Valtuustokauden kaksi ensimmäistä vuotta toimin Kontiolahden perusturvakunnan puheenjohtajana ja kaksi viimeistä vuotta olen istunut kunnanhallituksen pöydän ääressä tuoden päätöksentekoon omat, usein terveydenhuollon ammattilaisen silmin nähdyt näkemykseni.

Olen ollut mukana synnyttämässä Suomen ensimmäistä röntgenliikelaitosta Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiirin alaisuuteen sen puheenjohtajana. Olen kokenut, että johtokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa olen voinut toimia tarpeellisena päätöksenteon viestikapulana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Olen toiminut yksityisellä palvelusektorilla kuntoutuslääkärinä vuodesta 2002 lähtien. Nykyisessä työssäni teen pääosin työtä vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja työrajoitteisten asiakkaitten ammatillisen kuntoutuksen parissa. Tätä ennen toimin yli 10 vuoden rupeaman sekä terveyskeskuslääkärinä että erikoistumisvaiheessa myös useilla erikoisaloilla Pohjois-Karjalan Keskussairaalassa.

Kotikuntani on tällä valtuustokaudella satsannut perusterveydenhuollon kivijalkaan merkittäviä panoksia. Perusturvan alaisuuteen on perustettu uusia virkoja ja nimenomaan ennaltaehkäisevien toimenpiteitten painoarvo on lisääntynyt. Toimenpiteitten tulokset ovat myös nähtävissä; kuntamme erikoissairaanhoidon kulut ovat pysyneet hallittavina ja mm. kaikki lääkäreiden virat on onnistuttu täyttämään hyvin motivoituneilla osaajilla.

ANTTI TAPANINAHO

Kuopio

Suomen Keskusta

Äänestysnumero 385

Samalla kun sairauksien diagnostiikka ja hoito on ratkaisevasti parantunut uuden lääketieteellisen teknologian ja tiedon ansiosta, terveydenhuollon kustannukset ovat muutamassa vuosikymmenessä kymmenkertaistuneet. Nyt kulutamme terveyteen lähes kymmenen miljardia euroa vuodessa, ja tasainen kasvu on odotettavissa. Julkinen taloutemme ei tätä kestä.

Terveydenhuoltoon on syntynyt tarpeiden ja voimavarojen välinen kuilu, jonka kaventaminen on tärkein terveyspoliittinen tavoite.

Kun tiedämme, että valtaosa erikoissairaanhoitoa vaativista taudeista on ehkäistävissä, on voimavaroja suunnattava sinne, missä sairauksia ehkäistään eli terveyskeskuksiin. Kun esimerkiksi diabetes ja verenpaine hoidetaan hyvin ja ajoissa, vähennetään kalliiden pallolaajennusten ja sydänleikkausten tarvetta. Alkoholisairauksien torjunta on myös tämän päivän suuri haaste.

Tällä hetkellä perusterveydenhuoltoa rasittaa lääkäripula. Terveyskeskusten houkuttelevuudesta työpaikkana on huolehdittava turvaamalla hyvät työolosuhteet ja täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä palkka- ja urakehitys.

SARI KURIKKA

Lahti

Kokoomus

Äänestysnumero 223

45-v., 15- ja 12-v. pojat. Lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon apulaisylilääkäri Lahden sosiaali- ja terveystoimessa. Valtuutettu vuodesta 2001 alkaen, teknisen lautakunnan jäsen, lääkäreiden luottamusmies.

Harrastan liikuntaa ja kulttuuria yhdessä lasteni kanssa.

Lasten terveys, turvallisuus, päivähoito, koulutus ja harrastusmahdollisuudet ovat asioita, joissa ei pidä lyhytnäköisesti säästää. Lahden kaupunki on monipuolisesti panostanut urheilun ja kulttuurin tukemiseen. Lapsille on taattava laadukas opetus. Kansalaisten valinnanvapautta päivähoitomuodoissa tulee lisätä. Lapsia ja nuorten tulee aktivoida liikuntaan tarjoamalla myös maksuttomia liikuntapalveluja. Maahanmuuttajien integraatiota yhteiskuntaan on tehostettava varhaisella työllistämisellä.

Kaupungin on pystyttävä takaamaan asukkailleen lakisääteiset joustavat peruspalvelut, ajankohtaisina haasteina hoitotakuu ja seniorikansalaisten palvelut sekä toimiva neuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto.

Varhainen ongelmiin puuttuminen ja perheiden tukeminen auttavat terveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja ohjaavat lasta terveeseen aikuisuuteen. Ennaltaehkäisevä toiminta on myös kaupungille edullisempaa kuin korjaavat toimenpiteet.

Taloudellinen ja tehokas linja löytyy keskittymällä olennaiseen, yhteistyöllä eri hallintokuntien kesken, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Työnteko ja yrittäjyys tuovat vaurauden, jolla kuntien palveluita tuotetaan. Kaupungin on erityisesti panostettava kaavoitukseen, koulutukseen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistämiseen.

JORMA UURASMAA

Naantali

Vihreä liitto

Äänestysnumero 20

Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Aloittaessani Naantalissa 1969 hoidimme Hartikaisen Mannen kanssa kahdestaan päivittäin kaikki potilaat, samoin kuin yö- ja viikonlopun päivystykset, minimaalisella peruskorvauksella ja potilailta perittävällä pienellä palkkiolla. Hoitoalueemme asukasluku ei ole edes kaksinkertaistunut, mutta nyt on terveyskeskuksessa tusina virkalääkäreitä ja saman verran yksityisvastaanottoa pitäviä yksityisellä lääkäriasemalla.

Enenevästi lähetetään potilaita pikkuvioissakin jatkoselvittelyyn Tyksiin. Nykyisin yö- ja viikonloppupäivystys (virkalääkärien mukavuussyistäkö?) hoidetaan Turussa yksityissairaalassa, silti päivien jonoja on vastaanotolle.

Päätöksenteossa olisi oltava mukana terveydenhuollon ammattilaisia.

Luonto ja ihminen ovat parhaimmillaan terveenä. Siihen on keinonsa.

TUTTA UURASMAA

Naantali

Vihreä liitto

Äänestysnumero 21

Perhe on yhteiskuntamme kantava voima, jota on tuettava. Lapset ja nuoret on otettava huomioon entistä paremmin, he ovat tulevaisuus. Heidän ongelmiinsa on puututtava nopeasti ja tehokkaasti ja ongelmia on pyrittävä ennakolta ehkäisemään. Siksi myös kouluterveydenhuoltoa on tehostettava.

Lähipäivystyspalvelut tarjottava kotikunnassa. Iäkkäiden omaa selviytymistä tuettava.

Kokonaisuuksien hallintaa ja ammattilaisten vaikuttamista asioihimme tarvitaan.

JUHA KORPELAINEN

Oulu

Vihreä liitto

Äänestysnumero 454

Olen 45-vuotias LT, neurologian dosentti ja apulaisylilääkäri OYS:n neurologian klinikassa. Minulla on kuntoutuksen erityispätevyys, hallinnon pätevyys ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen koulutus (PD). Minulla on kaksi ala-asteikäistä lasta, ja vaimoni toimii liikuntalääketieteen tutkijana. Minulla on kokemusta monista sosiaali- ja terveysalan kansallisista ja kansainvälisistä asiantuntija- ja luottamustehtävistä sekä ympäristöliikkeen järjestötehtävistä.

Kannatan avointa, tasa-arvoista ja oikeudenmukaista yhteiskuntamallia, jossa kaikkien sen jäsenten hyvinvoinnista huolehditaan. Pidän erityisen tärkeänä kysymyksenä terveys- ja sosiaalipalvelujen laadun ja saatavuuden parantamista huolehtimalla riittävästä resursoinnista, mutta myös innovatiivisesti hoitoketjuja ja -prosesseja kehittämällä. Muita minulle tärkeitä teemoja ovat eri ikäisten ihmisten kunto- ja terveysliikunnan edistäminen.

MIA FAGERLUND

Pori

Vihreä liitto

Äänestysnumero 99

LL, työterveyslääkäri, kolmen lapsen äiti.

Kotoisin Porista, opiskellut Kuopiossa, muuttanut 1999 Keski-Suomen kautta takaisin Poriin. Porin Vihreiden hallituksessa vuodesta 2000. Luottamustoimia kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto, lapsityön johtokunta ja sairaalasielunhoitotoimikunta, lisäksi Porin seudun rakennuskulttuuriseuran jäsen.

Tavoitteena laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut; terveydenhuolto on Porissa valtakunnallisesti verrattuna halpaa ja terveydenhuoltoon on oltava varaa satsata lisää.

Palveluja voidaan tuottaa yhdessä naapurikuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa, yksityistäminen ei saa olla itseisarvo, mutta se on yksi vaihtoehto. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö joustavammaksi.

ANNELI KIVIJÄRVI

Raisio

Suomen sosialidemokraattinen puolue

Äänestysnumero 84

LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Turun Ehkäisyneuvolan vastaava lääkäri.

Raision kaupunginvaltuutettu vuodesta 1972. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, puheenjohtaja 1972-2000. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen vuodesta 1996.

Terveyspoliittiset tavoitteet: Nuorison pahoinvoinnin (mielenterveysongelmat, päihteet, seksitaudit, abortit) ennaltaehkäisyyn panostaminen. Väestovastuulääkärien väestömäärän pienentäminen. Keskitetyn Tyks:n tiloissa toimivan Turun ja ympäristökuntien päivystysjärjestelmän aikaansaaminen. Hammashuollon kehittäminen.

Erikoissairaanhoito tulee lähivuosina entistä haasteellisemmaksi, kun hoitotakuu astuu voimaan. Kunnan on oltava valmis sellaiseen taloudelliseen panostukseen, että se sujuu. Tehtäväjakoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on arvioitava uudelleen - esim. jo tervehtyneiden potilaiden käynnit ns. näyttöpoleilla voisi suurelta osalta siirtää historiaan.

ANTTI KUULASMAA

Rovaniemen kaupunki

Kokoomus

Äänestysnumero 33

Työskentelen lastenpsykiatrian erikoislääkärinä, perheterapeuttina ja toimitusjohtajana Lapin Perheklinikka Oy:ssä. Olen vaikuttanut NLY:n ja Lääkäriliiton valtuuskunnissa.

Olen lastenlääkärin puoliso ja kolmen (kohta neljän) lapsen isä.

Haluan, että yhdistyvän Rovaniemen perusterveydenhuolto toimii hyvin. Haluan kaupunginvaltuutettuna olla luomassa Pirkkalan esimerkin tavoin ministeriön ja kuntaliiton tukemana uutta Rovaniemen mallia, jossa potilaat voivat vapaasti listautua haluamalleen lääkärille ja lääkäri-hoitaja -työparit voivat itsenäisesti päättää keskinäisestä työnjaostaan ja yhteistyötavoistaan.

Haluan, että perusterveydenhuollon lääkäreitä kuunnellaan herkällä korvalla niin, että työolosuhteet saadaan houkutteleviksi ja mahdollisuus oman työn hallintaan saadaan palautettua. Haluan, että yrittäjyyden elementtejä hyödynnetään nykyistä selvästi enemmän myös terveydenhuoltopalveluita tuotettaessa.

ANTTI LIIKKANEN

Rovaniemen kaupunki

Suomen sosialidemokraattinen puolue

Äänestysnumero 181

Rovaniemen kaupunginvaltuustoon neljännelle kaudelle.

Ylilääkäri, Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Psykiatrian erikoislääkäri, yleissairaalapsykiatrian erityispätevyys, hallinnon pätevyys.

Lisää tietoa verkosta osoitteesta www.anttiliikkanen.net.

TUULA KARHULA

Savitaipale

Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 24

Lääketieteen tohtori, apulaisylilääkäri, 39 v., kolmen koululaisen äiti.

Olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Lähdin poliittiseen toimintaan mukaan pari vuotta sitten eduskuntavaalien alla syynä huoleni julkisesta terveydenhuollosta. Toimin naapurikuntani Luumäen terveyskeskuksessa ja näen päivittäin sen ahdingon, jossa sekä lääkärit että hoitajat toimivat.

Kansalaisille on lainsäädännöllä annettu paljon oikeuksia, mutta oikeuksien laajetessa ei ole lisätty resursseja. Kunnallisessa päätöksenteossa on mahdollisuus vaikuttaa näihin resursseihin. Kunnan on mielestäni panostettava nimenomaan peruspalveluihin: sairaat, vanhukset, lapset ja vammaiset tarvitsevat laadukasta huolenpitoa.

Kunnan työntekijöitä ei ole syytä näännyttää kohtuuttoman työtaakan alla. Kunta on asukkaidensa yhteisö - ei liikeyritys. Oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus ovat tärkeitä arvoja myös kunnallisessa päätöksenteossa. Yrittäjyyttä on syytä tukea; kehityksen on kuitenkin oltava kestävää ympäristö huomioonottavaa. Elämää on syytä suojella.

PEKKA PELTONEN

Savonlinna

Vihreä liitto

Äänestysnumero 107

Terveyskeskuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri.

Olen 48-vuotias pitkän linjan terveyskeskuslääkäri, jonka työkokemuksesta leijonanosa on työterveyshuollon parista. Muutettuani vuonna 1998 Jyväskylästä Savonlinnaan olen hankkinut leipäni yleislääkärinä (perusvastaanotto, vanhustyö, päihdelääketiede).

Mielestäni omien potilaideni ja allekirjoittaneen paras ystävä on hyvin toimiva erikoissairaanhoito.

Hyvin johdettuna ja lämpimän työilmapiirin vallitessa kykenee pienikin sairaanhoitopiiri huolehtimaan väestöstään. Sopivasti "porkkanoitu" sairaala saa pidettyä omat osaajansa ja houkuteltua paikkakunnalle uusia. Toki aviopuolisoiden työllistymismahdollisuudet, kaupunkimme palvelut, viihtyisyys asuinpaikkana ja vapaa-ajan harrastemahdollisuudet osaltaan ratkaisevat, riittääkö Savonlinnan seudulla vetovoimaa terveydenhuollon ammattilaisille.

Maakuntamme Etelä-Savo on kolminapainen (Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna). Tulevaisuudessa pidän Mikkelin ja Savonlinnan yhteistyötä toivottavana erikoissairaanhoidon osalta. Kuitenkin siten ettei kumpaakaan sairaalaa ajeta alas, vaan kehitetään rinnan. Rakennetaan eteläsavolainen "mini-HUS".

Kiinnostukseni aiheet kunnallispolitiikassa kohdentuvat erityisesti talouskysymysten ympärille. Kuntien talouden kiikkulautamalli herättää vuodesta toiseen ihmetykseni. Vuosibudjetteja tehtäessä osumatarkkuus on useimmiten huono. Viimeistään toukokuussa osoittautuvat lisäsäästöt tarpeellisiksi esim. erikoissairaanhoidon kulujen reippaan ylittymisen johdosta. Epätasapainon varmistaa valtion rooli yhdellä kädellä antavana ja toisella kädellä ottavana isona veljenä.

Kaiken takana on siis kuntien talous ja sen kyky kantaa terveydenhuollon menojen kuormaa.

Mikäli kuntien taloutta ja siihen liittyvää kunta-valtio -suhdetta ei kyetä korjaamaan, tulevat kansalaiset kokemaan tämän tasa-arvon puuttumisena. Silloin asuinpaikka ratkaisee yhä varmemmin esimerkiksi vanhus- ja päihdepalveluiden saatavuuden ja laadun.

PER ASHORN

Tampere

Vihreä liitto

Äänestysnumero 127

LT, dosentti, ylilääkäri.

Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenklinikan ylilääkärinä työskentelevä lasten infektiolääkäri. Kunnallispoliittisena vaaliteemana lasten ja nuorten hyvinvointi, erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.

Erikoissairaanhoidon asiantuntija, joka uskoo, että terveyteen vaikutetaan parhaiten panostamalla myös muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen kuin terveydenhuoltoon. Painottaa kestävän kehityksen periaatteiden nykyistä suurempaa huomioimista kunnallisessa päätöksenteossa.

Kuluvan vaalikauden toiminut kaupunginvaltuutettuna, vuosina 2001-2003 myös Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä.

EMMANUEL ENEH

Tampere

Vihreä liitto

Äänestysnumero 130

Koulutukseni: Microbiologia Bsc, Teologia Diploma ja valokuvausala Diploma. Opiskelen lääkäriksi.

Harrastan urheilua. Perustin Tampereella helmikuussa 1992 perinteisen afrikkalaisen soiton, laulun ja tanssin ryhmän nimeltään UDOKA - rauha on parasta. Tärkeimpänä tavoitteena oli saada nuoria ihmisiä pois kadulta ja opettaa heille sitä, miten omassa kulttuurissani ihmiset - erityisesti nuoret - voivat käyttää vapaa-aikaansa ja ilmaista tunteitaan ilman alkoholia tai huumeita. Lisäksi opetan rytmien käyttöä terapiakeinona perinteisen afrikkalaisen kulttuurin näkökulmasta.

Sloganini on: Yhdessä teemme Tampereesta Suomen monikulttuurisuuden pääkaupungin.

Tärkeät asiat: opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät asiat, kannustaa maahanmuuttajia osallistumaan yhteiskunnan toimintaan ja tuomaan oma kokemuksensa ja osaamisensa yhteiskunnan hyväksi.

Niin, että kaikki autamme toisiamme rakentamaan yhteiskuntaa, jossa yrittäminen ja vastuunottaminen palkitaan, yhteiskuntaa, jossa tulevat sukupolvet eläisivät parempaa elämää ja yhteiskuntaa, jossa ihmiset ymmärtävät, että monikulttuurisuus merkitsee rikkautta.

On meidän velvollisuutemme kehittää kansainvälistymistä siinä maassa, jossa asumme ja jota rakastamme. Igbon kielellä sanotaan Ebe onyebi ka ona awachi, jonka voisi kääntää suomeksi Koti on siellä missä ikinä asut ja missä sinut hyväksytään.

Lisää tietoa verkosta osoitteesta www.uta.fi/~meemen.

MAIJA PALANDER

Tampere

Vihreä liitto (sitoutumaton)

Äänestysnumero 171

HEIKKI PÄLVE

Turku

Kokoomus

Äänestysnumero 317

Mielestäni lääkäreiden tulee olla mukana siinä päätöksenteossa, jossa luodaan puitteet potilastyön toteuttamiselle.

Liiton puheenjohtajana sain intensiivikurssin terveyspolitiikasta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Uskon, että kokemukseni lisää vaikutusmahdollisuuksiani ja päätin lähteä ehdokkaaksi. Mielestäni edustan sekä vahvaa kokemusta että uutta tuulahdusta.

Keskeistä terveydenhuollon toteuttamiselle on kunnan talouden hallinta. Kunnan tulee keskittyä ydintoimintoihinsa ja tarjota ne kustannustehokkaasti. Palveluiden järjestämisen ei tule kompastua ideologisiin dogmeihin. Terveysbudjetin tulee perustua todellisuuteen eikä toiveisiin, jolloin toiminnan suunnittelukin voi olla järkevää. Turussa oma ongelmansa on kaupungin huono imago, joka vähentää investointeja ja siten muodostaa uhkan myös kunnallisten palveluiden turvaamiselle. Tarvitsemme Turussa parempaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Terveydenhuolto ei ole irrallaan kaupungin kehityksestä.

JUHA RANNE

Turku

Kokoomus

Äänestysnumero 320

Ikä 45, ortopedi, LT.

Lääkärikoulutuksen ylenmääräinen lisääminen ei ole vastaus terveyskeskuslääkäripulaan. Perusongelma on vanha 1970-luvun alussa luotu kansanterveyslakiin perustuva järjestelmä, joka on aikansa elänyt. Lisälääkärikoulutus ei takaa työvoiman riittävyyttä huonosti palkitsevissa ja heikon liikkumavaran järjestelmissä.

Tuleva hoitotakuujärjestelmä ei tule terveydenhuollon ongelmia takaamaan. Vaarana on, että pisteytys- ym. järjestelmät tulevat olemaan veronmaksajan ja kuntalaisen näkökulmasta suuria pettymyksiä. Tämän hetken tehostamistoimet ja järjestelyt muistuttavat lähinnä hölmöläisten matonjatkamista.

Tulevaisuudessa keskussairaaloissa tulisi leikkauksissa keskittyä raskaampiin ja vaativampiin toimenpiteisiin ja kevyttä päiväkirurgiaa voitaisiin ostaa kilpailukykyiseen hintaan yksityissektorilta. Jos yksityisen ja julkisen sektorin välillä pystyttäisiin yhteistyöhön ilman sarvia ja hampaita, olisi helpompaa purkaa leikkausresursseja tukkivia nopean kirurgian jonoja.

TERHI VÖRLUND-WALLENIUS

Turku

RKP

Äänestysnumero 173

40 v., Mäntymäen ruotsinkielisen terveyskeskusvastaanoton lääkäri.

Kaupunginvaltuutettu vuodesta 1998, sosiaalilautakunnan jäsen vuodesta 2001, opetuslautakunnan ruotsinkielisen osaston jäsen 1997-2000, Varsinais-Suomen Liitto, maakuntavaltuutettu vuodesta 2001, Landskapsföreningen Folkhälsan i Åboland, hallituksen jäsen vuodesta 1996, Åbo läkarförening, puheenjohtaja 1999-2000.

Vapaa-aika: laulu, kirjat, elokuvat.

Kunnan tulee järjestää riittävät peruspalvelut sekä suomeksi että ruotsiksi.

Palvelusetelijärjestelmää tulee kehittää edelleen sekä sosiaali- että terveyspalveluissa.

Hyvin toimiva lastenneuvolajärjestelmä ja kouluterveydenhuolto mahdollistavat oppimisvaikeuksien diagnosoinnin aikaisessa vaiheessa ja ehkäisevät kouluvaikeuksia, huonoa itsetuntoa, depressiota ja syrjäytymistä.

Perusterveydenhuoltoa ei saa näivettää säästöillä kuoliaaksi!

MARJA SALONIUS

Vantaa

Suomen Kristillisdemokraatit

Äänestysnumero 453

LL., työterveyshuollon erikoislääkäri.

Jo yli 25v kestänyt työurani Helsingin terveyskeskuksen pienyrityksille työterveyspalveluja tuottavassa yksikössä on antanut laajan näkemyksen eri alojen työelämän ongelmiin ja niiden vaikutuksiin yksilöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Sairaanhoidossa törmää jatkuvasti pääkaupunkiseudun kuntabyrokratian aiheuttamiin turhilta tuntuviin ongelmiin. Palveluja koskeva lainsäädäntö laajenee ja tarkentuu koko ajan, vaikka toimintoja käytännössä ohjaavat kuntien niukat rahat ja säästövelvoitteet.

Resurssien oikeudenmukainen turvaaminen lakeja rikkomatta edellyttää valtuustoihin henkilöitä, joilla on laaja kokemus ja asiantuntijuus.

Koko ikäni olen saanut voimaa työhön vapaa-ajan liikuntaharrastuksista ja edelleen on uimahyppyvalmennus tärkeä osa elämääni. Potilastyössä ei voi olla näkemättä liikunnan tai liikkumattomuuden suhdetta fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Pidän kunnallisverojen tärkeimpinä osoitteina terveyden- ja sairaanhoitoa, työllisyysasioita sekä koulu- ja liikuntatointa, jotka kaikki tukevat toisiaan hyvinvoinnin edistämisessä koko elämän ajan.

KATJA IVANITSKIY

Vihti

Kokoomus

Äänestysnumero 78

LL, lääkealan erityispätevyys.

Vihti pääkaupunkiseudun kupeessa on muuttovoittokunta, jossa erityisesti lapsiperheiden määrä lisääntyy. Samalla terveyspalveluiden tarve kasvaa jonkin verran, vaikka tulijat ovat yleensä nuorta ja tervettä väkeä.

Hoitotakuun järjestäminen voi olla haasteellista, mikäli lääkärivajetta ei saada pysyvästi korjattua. Tavoitteena on pitempiaikaisten lääkärien saaminen, ja siinä työolosuhteilla on ratkaiseva merkitys palkkauksen lisäksi.

Terveydenhuollon neuvontapalveluja tulisi tarjota enemmän, ja tähän hoitotakuukin antaa mahdollisuuden. Kaikissa asioissa ei tarvita käyntiä lääkärin vastaanotolla. Ennaltaehkäisevää toimintaa tulisi lisätä esimerkiksi perustamalla uusia painonhallinta- ja liikuntaryhmiä riskiryhmille.