Lehti 15: Liitto toi­mii 15/2008 vsk 63 s. 1434 - 435

Kunnallisvaalit ovat terveysvaalit

Terveyspalvelut ovat vuodesta toiseen kuntalaisten eniten arvostamien palveluiden joukossa. Lääkärit tuntevat terveyspalvelut ja ovat halukkaita niitä kehittämään. Syksyllä pidettävissä kunnallisvaaleissa on tilaisuus liittyä päättäjien riviin.

Minna Seppä

Lääkärikunnanvaltuutettuja on Suomessa tällä hetkellä noin 150. Lisäksi on joukko ammattikunnan edustajia, joille ei vaaleissa ole herunut valtuustopaikkaa, mutta jotka vaikuttavat esimerkiksi lautakunnissa.

Nyt keväällä monelta kysytään halukkuutta ehdokkaaksi. Konkarin neuvo on, että mukaan vain.

- Usein, kun ehdokkuudesta kieltäydytään, perusteena on ajan vähyys. Sanoisin, että kyse on arvostuksesta. Siihen, mikä kiinnostaa, on yleensä aikaa. Samat tunnit kokouksissa kuluvat kuin pilkilläkin, kunnallispolitiikassa liki kaksikymmentä vuotta vaikuttanut Taito Pekkarinen sanoo.

Teesit osa tukipakettia

Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana työskentelevä Pekkarinen laati liitolle sen kunnallispoliittiset linjaukset.

- Kannamme vahvaa huolta perusterveydenhuollon tilasta. Muita keskeisiä teemoja ovat vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoidon järjestäminen sekä terveydenhuollon rahoituksen ja alan työvoiman saatavuuden turvaaminen.

Teesit ovat osa tukipakettia, jonka liitto tarjoaa kunnallisvaaliehdokkaiksi ryhtyville jäsenilleen. Liiton internet-sivujen jäsenosiossa julkaistaan keväällä opas, joka sisältää kokeneiden kunnallispoliitikkojen kampanjavinkkejä. Liiton koulutus- ja tutkimusosasto työstää terveydenhuollon tilaa erittelevän powerpoint-esityksen, joka sekin on aikanaan saatavissa netistä.

Lääkärilehden välissä ilmestyy syksyllä erillinen vaaliliite, jossa ehdokkaat kertovat tavoitteistaan. Syyskaudella myös järjestetään yliopistopaikkakunnilla tilaisuuksia, joissa ehdokkaat pääsevät tapaamaan liiton edustajia.

Paikalliset teemat kiinnostavat

Vaalikampanjan alussa tulee pohtia, millaisia asioita haluaa valtuustossa ajaa. Kampanjaviestin on oltava itselle selvä, ja se kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa konkretisoida puheiksi ja mainosteksteiksi.

- Kannattaa välttää liian abstrakteja aiheita, esimerkiksi hallinnollisia uudistushankkeita. Ihmiset eivät niitä ymmärrä eivätkä ne kiinnosta. Lääkärillä pääviesti yleensä liittyy terveyspolitiikkaan. Sen konkretisoimiseksi tai rinnalla on hyvä pitää esillä paikallista teemaa, vaikkapa oman asuinkorttelin suojatiehanketta.

Viestin lisäksi mietitään, mikä on oma kohderyhmä, eli kuka minua todennäköisimmin äänestää. Ehdokkaan tulee kartoittaa verkostonsa tikkakerhoista kollegoihin.

- Mainoksia ei pidä jakaa joka luukkuun, mutta siihen pitää varautua, että omaa rahaa joutuu laittamaan kampanjaan jonkin verran. Näkyminen puolueiden yhteismainonnassa maksaa yleensä satasen pari. Sen lisäksi esimerkiksi lehtimainonta maksaa, ja maksu voidaan isoissakin välineissä pyytää käteisellä.

- Lääkäriehdokkaalla on lähtökohtaisesti etua siviiliammatistaan, ja valtuustopaikka voi varsinkin pienemmillä paikkakunnilla olla kohtuullisten ponnistusten päässä.

Antti Liikkanen purkaa energiansa politiikan pelikentällä

Ylilääkäri Antti Liikkanen, 61 vee, on varsinainen duracell-pupu. Hän loikkii aamuisin työhönsä Lapin keskussairaalan psykiatriselle poliklinikalle, hoitaa liikenevällä ajalla yksityisvastaanottoa ja tekee pk-sektorin konsultaatioita. Viikonloput ja illat kuluvat politiikkaan.

- Kaksi päivää viikossa tähän menee, kun Eurooppakin on mukana. Kyllä sen jaksaa, jos jättää mielentasaajat ottamatta, Liikkanen summaa.

Ehtiväinen mies on ollut kolmasti ehdolla Eurooppa-vaaleissa, ja istuu Euroopan unionin alueiden komiteassa sekä sen ympäristö- ja ulkoasiainvaliokunnissa. Kunnallispolitiikassa Liikkanen on saanut sen, mitä saada voi: toiminut maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajana, kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä Kuntaliiton sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä.

Syrjäytymistä vastaan, pohjoisen puolesta

Politiikanteko alkoi opiskelija-aikana, jolloin Liikkanen toimi HYY:n edustajistossa sekä kandiseuran stipendiasiamiehenä. Puoluepolitiikkaan hän lähti 1980-luvulla Lappiin töihin tultuaan.

- Havaitsin, että työnteosta ei tule mitään, jos ei ole mukana vaikuttamassa. Rovaniemellä oli vallalla yksipuoluejärjestelmä, jonka seurauksena politiikka oli karissut päätöksenteosta. Sitä asetelmaa halusin muuttaa.

Liikkasella on ollut kaksi keskeistä missiota. Niistä toinen, Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen, toteutui. Toinen toimintaa ohjaava periaate on syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten, kuten psykiatristen potilaiden, työttömien ja köyhtyneiden edun ajaminen.

Lue myös

- Meneillään on useita isoja hankkeita, kuten kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolakien yhdistäminen, Paras-hanke, Terveys-2000, valtionhallinnon alueellistaminen ja Kaste. Olen osaltani saanut olla vaikuttamassa siihen, että hankkeet hyödyttävät myös sairaus- ja terveysalamaista, ei pelkästään kansantaloutta.

EU:ssa Liikkanen on ajanut muun muassa pohjoisen asiaa. Slogan kahdeksan vuodenajan kansasta on mennyt hyvin läpi, mikä näkyy EU-rahoituksen ja -hankkeiden pohjoisina lisinä.

Näköaloja kliiniseen työhön

Politiikkaan Liikkanen kannustaa kaikkia 30-40-vuotiaita, joilla on työn ja perheen peruskuvio kasassa.

- Politiikka ei syö kohtuuttomasti aikaa, jos on selkeä missio, jonka perusteella valitsee luottamustoimet. Lääkäri selviytyy niihin liittyvistä rutiineista kohtuullisen nopeasti, jollei kasaa itselleen ihan mahdotonta tehtävätaakkaa.

Liikkasen politiikkaan houkutteli aikanaan muutama kunnallispolitiikassa pitkään vaikuttanut kollega. Hän haluaa siirtää perintöä eteenpäin: politiikka tarjoaa vaikuttamiseen järjestäytyneet puitteet ja sosiaaliseen verkostoitumiseen loistavat mahdollisuudet.

- Myös kliinisessä työssä tästä on hyötyä: oppii vähän siitä, mikä on mahdollista esimerkiksi talouden antamissa rajoissa. Nykymenolla vuonna 2015 kaikki kuntaverotulo käytetään erikoissairaanhoidon ostamiseen. Jotta pärjäisimme, resurssit tulee suunnata tärkeimpään, ihmisen ja hänen auttajansa kohtaamiseen.

Lääkärikunnan valtuutettuja on vähemmän kuin takavuosina, eikä Liikkanen ihmettele, miksi.

- Politiikka on muuttunut kovemmaksi. Puukkoa tulee selkään entistä useammin. Mukaan lähtijän pitää hyväksyä se, että poliitikkoihin kohdistuu kova kontrolli, ja sen vuoksi ajoittain myös kovaa arvostelua.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030