Kuntaliiton selvitys: Lääkärilakko puri sairaaloiden talouteen

- Lääkärilakko heikensi huomattavasti sairaaloiden taloutta. Se vaikutti taloudellisesti oleellisesti enemmän sairaaloihin kuin terveyskeskuksiin. Noin puolet lakon kohteena olleista sairaanhoitopiireistä korottaa kunnilta perimiään palveluhintoja. Kolme sairaanhoitopiiriä lykkää investointejaan ja yksi myi omaisuuttaan, todetaan Suomen Kuntaliiton tekemässä selvityksessä.

Selvitys perustuu sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten johtajien elo- ja syyskuun vaihteessa tekemiin arvioihin. Tarkempia laskelmia lääkärilakon vaikutuksista palveluihin, toimintaan ja talouteen saadaan ensi vuoden puolella, kun lakon jälkihoidon toimenpiteet ja lisäkustannukset selviävät.

- Lakon aikana sairaaloilta jäi saamatta tuloja lähes 280 miljoonaa markkaa. Toimintamenoja säästyi runsaat 30 miljoonaa. Suhteessa vuotuisiin toimintatuloihinsa eniten menettivät Oulun yliopistollinen sairaala, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Keski-Pohjanmaan keskussairaala, todetaan Kuntaliitosta.

Selvityksen perusteella Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa jäi lääkärilakon takia tekemättä yhteensä noin 160 000 terveyskeskuslääkärikäyntiä, joista Helsingin osuus oli noin 100 000.

Terveyskeskukset arvioivat, että lääkärilakon aiheuttamat lisäjonot terveyskeskusten tutkimuksiin ja hoitoihin saadaan pääosin puretuksi vuodenvaihteeseen mennessä.

- Sairaaloissa ei-kiireellisiin leikkauksiin odottavien määrä kasvoi lakon piiriin kuuluvissa sairaaloissa 130000 henkilöstä 150000:een. Potilasjonoja lyhennetään tehostetun toiminnan, lisätyön, ostopalvelujen ja lisähenkilöstön palkkaamisen avulla.