Kuopion paikallisosaston kevätkokouksessa keskusteltiin sääntömääräisten asioiden käsittelyn jälkeen lääkärin kaksoisroolista terveydenhuollossa. Paikalle oli tullut aiheesta kuulemaan nelisenkymmentä lääkäriä.

Alustuksen teemaan piti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen. Hän oli jo viime syksynä esittänyt yhtenä keinona tehokkuuden lisäämisen terveydenhuollossa, että lääkärit eivät toimisi samanaikaisesti sekä kuntatyönantajan palveluksessa että yksityislääkärinä. Kevätkokouksessa hän ei ollut enää yhtä jyrkkä.

- Tiedän, että kaksoisroolista luopuminen vaatii paljon lääkäreiltä. Lääkäreiden palkkausperusteissa pitäisi tehdä muutoksia, jottei julkisen sektorin lääkäreiden tarvitsisi hakea töitä yksityiseltä puolelta. Se on tässä tilanteessa aika mahdotonta.

Pulkkinen viittasi WHO:n tekemään arvioon eri maista, jossa kiinnitettiin huomiota lääkäreiden kaksoisrooliin Suomessa.

- Se on hyvin poikkeuksellinen järjestely.

Hän muistutti, ettei Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ole menossa mitään erityistä sivutoimien rajoittamiseksi.

- Jokainen tapaus käsitellään yksilöllisenä hakemuksena. Joskus edelleenkin tulee esille rajatapauksia, joissa lupapäätös on kielteinen.

VAKINAISTEN VIRKOJEN VÄHYYS TAUSTALLA

Lääkärin näkökulman keskusteluun toi ortopedi Urho Väätäinen, joka on itse pitänyt privaattivastaanottoa 15 vuoden ajan. Aluksi hän kysyi, minkä takia lääkärit harjoittavat niinkin paljon sivutoimia.

- Vakinaisia sairaalalääkäreistä oli viime vuonna vain 52 prosenttia ja terveyskeskuslääkäreistä 72 prosenttia. Näin ollen vakinaisia virkasuhteita on itse asiassa hyvin vähän. Tämä pakottaa hakemaan makkaraa leivän päälle, jos työnantaja keksiikin, ettet ole enää meidän palveluksessa.

- Jos sivutointa ruvetaan rajoittamaan, se vaatii oleellisesti lisää rahaa. Onko meillä siihen varaa, kyseli Väätäinen.

Tärkeimpänä syynä oman yksityisvastaanottonsa aloittamiseen hän nimesi yksinkertaisesti sen, että työnantaja maksoi liian vähän palkkaa.

- Toinen syy oli oman ammattitaidon laajentaminen. Privaattilääkärinä on pakko paneutua kunnolla tiettyihin asioihin osatakseen ne hyvin. Kolmas syy oli vapaus. Lisäksi erittäin ongelmalliset tapaukset, joita tulee paljon yksityispuolelle, tarjoavat haasteita lääkärille.

Yksityisvastaanoton etuina lääkärin ja potilaan kannalta toi Väätäinen esille mm. sen, että siinä syntyy vuosikymmeniä kestäviä potilas-lääkärisuhteita.

- Jotkut ottavat lääkärin ikään kuin perheenjäsenekseen. Tässä ammatissa sekin on kestettävä, hän vitsaili.

Lisäksi Väätäinen piti hyvänä seikkana sitä, että potilas valitsee lääkärin.

- Potilaan tyytyväisyys ratkaisee privaatissa. Toiminnalle on lyhyt loppu, jos yksityiselle puolelle lähtee rahastusmentaliteetilla.

Hän muistutti, ettei privaatin pitäminen ole aina niin hauskaa.

- Se lisää lääkärin työtaakkaa. Jotkut potilaat ottavat selville koti- ja kännykkänumerot ja soittelevat milloin tahansa. Toinen haitta on se, että vastaanotto ja päivätyöpaikka ovat eri paikoissa. Siirtymiseen kuluu aikaa. Lisäksi näihin asioihin liittyy aina tiettyä kateutta.

TÄYSI TYÖPANOS PÄIVÄTYÖNANTAJALLE

Väätäinen kertoi, että keskimäärin sivutoimista vastaanottoa pidetään viikossa 4-5 tuntia.

- En usko, että sivutointa neljä tuntia viikossa pitävä lääkäri joutuisi tinkimään mistään päivätyössään. Käsitys, että yksityisvastaanottoa harjoittavat lääkärit eivät anna täyttä työpanosta päivätyönantajalleen, osoittaa lääkärin etiikan tuntemattomuutta.

Hänen käsityksensä mukaan päivätyössä työvauhdista ei tingitä tippaakaan.

- Lääkärit ovat aika lojaalia ja ahkeraa porukkaa. He ovat monesti primus motoreja hoitoprosessissa. On 110 lasissa ja tämä on ihan oikein. Kun ollaan töissä, niin silloin ollaan töissä.

Juridisen katsauksen lääkärin kaksoisrooliin esitti Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen.

- Periaatteessa meillä on lainsäädäntö ja henkinen asetelma, joka kannustaa kilpailuun. Kaikki kiristykset on perustuttava lakiin. Jotta kieltoperuste on olemassa, sen on oltava hyvin konkreettinen. Kansalaisena näkisin, että kilpailulla pitäisi pyrkiä tehokkuuteen.