Tammikuussa allekirjoitettu uusi vuosilomajärjestelmä tulee voimaan 1.4.99. Tätä ennen ansaittuun lomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan sovelletaan vanhoja määräyksiä. Näin ollen vuosiloma annetaan uusien määräysten mukaan ensimmäisen kerran lomavuonna 2000.

Tammikuussa allekirjoitettiin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen uudet vuosilomamääräykset, joilla sopimuksen IV luku uudistettiin kokonaisuudessaan. Uudistusta valmisteli useamman vuoden työryhmä, jossa oli sekä järjestöjen että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajat.

Uudistuksen tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä, eri henkilöstöryhmien tasapuolinen kohtelu samoin kuin kustannusneutraalisuus. Olennaisimmat muutokset ovat seuraavat:

, loma ansaitaan yhdellä ansaintasäännöllä,

, loma ansaitaan työpäivinä ja se kuluu vastaavasti työpäivinä ja

, ns. talvilomanpidennykset toteutuvat loman ajankohdasta riippumatta.

Täysi lomanmääräytymis-kuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija tai työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää edellyttäen, että yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää ilman muita kuin ns. työssäolopäivien veroisina pidettäviä keskeytysaikoja. Uudessa mallissa ei ole nykyistä päätoimisuuden (19 tuntia per viikko) rajaa lomaoikeutta rajoittamassa sen paremmin kuin 18 ikävuoden rajaakaan.

Työssäolon veroinen aika

Koska täysi lomanmääräytymiskuukausi muodostuu jatkossa aikaisempaa lyhyemmästä työssäolosta, on ns. työssäolon veroisia päiviä uudessa järjestelmässä hieman entistä vähemmän. Työssäolopäivien veroisia ovat uudessa järjestelmässä vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa seuraavat ajat:

, vuosiloma,

, sairausloma, jolta ehdoton oikeus palkkaan,

, erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaat,

, enintään 30 kalenteripäivän lomautus kerrallaan,

, 30 kalenteripäivän opintovapaat lomanmääräytymisvuoden aikana,

, työn edellyttämään koulutukseen myönnetyt virkavapaat tai työlomat, enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan,

, oppisopimuslain mukaiseen tietopuoliseen koulutukseen osallistuminen,

, ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätysaika,

, muu luvallinen poissaolo enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana tietyin edellytyksin.

Nykyisistä työssäolon veroisista päivistä jäävät pois mm. kuntoutus, reservin kertausharjoitukset, lääkärintarkastukset, poissaolo viranomaisen määräyksestä, luottamustehtävät ja todistajanaoloaika. Toisaalta po. ajat ovat harvoin niin pitkiä, etteikö uudella 35 tunnin säännöllä lomaoikeutta syntyisi.

Vuosiloman pituus

Uudessa järjestelmässä vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan työpäivinä. Vuosilomien pituus säilyy pääsääntöisesti ennallaan. Vapaita lauantaipäiviä ei enää lasketa mukaan vuosilomaan.

Entiset talviloman pidennyspäivät on nyt sisällytetty lomaan, joten oikeuden näitä päiviä käsittävään pitkään lomaan saa myös tilanteessa, jossa koko loma pidetään vaikkapa lomakauden aikana. Loman pituus määräytyy tällöin uudessa järjestelmässä ns. A-taulukon mukaan, johon on sisällytetty nykyiset talvilomapidennykset. Poikkeuksena on tilanne, jossa viranhaltija tai työntekijä on lomakautena 2.5.-30.9. työssä enintään viisi työpäivää tai kun kysymyksessä on rahana suoritettava lomakorvaus.

Uudessa järjestelmässä ei enää työnantajakaan voi taktikoida talvilomapidennyksillä omine lomansijoittelu- ja laskentasääntöineen. Entisten talvilomapidennysten sisällyttäminen uudessa järjestelmässä lomaan jopa pidentää vuosilomia aikaisempaan verrattuna lomakauden aikana pidettyjen lomien ollessa kysymyksessä.

Lomaan oikeuttava palvelusaika

Nykyisin oikeuden ylimääräisiin lomanpidennyksiin saa, kun vanhojen palveluslisämääräysten mukaista palvelusaikaa on vähintään 10 tai 15 vuotta.

Uusien määräysten mukaan 15 ja 10 vuoden aikaan lasketaan kaikki oman kuntatyönantajan palvelu ja lisäksi muun työnantajan palveluksessaoloaika tehtäviään vastaavalla ammattialalla tai sellaisissa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Muu työnantaja voi olla koti- tai ulkomainen julkisyhteisö tai yksityinen työnantaja. Vuosiloman pituuteen vaikuttavaksi hyväksytään uudessa järjestelmässä nyt amanuenssina toimitut ajat samoin kuin uudistuksen täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti lääkärin aikaisempi työskentely mm. sairaanhoitajana.

Luvalliset poissaolot palvelussuhteen kestäessä (esim. pitkätkään virkavapaudet) eivät vähennä vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa. Poikkeuksen muodostavat lakossaoloaika ja muu luvaton poissaoloaika.

31.3.99 palveluksessa olevat säilyttävät nykysopimuksen mukaan lasketun lomaan oikeuttavan ajan niin kauan kuin ovat keskeytymättä oman kuntatyönantajan palveluksessa. Ns. reppua ei kuitenkaan synny, joten työnantajaa vaihdettaessa lomaan oikeuttava aika määritellään uusien määräysten mukaan.

Lomapäivät työpäivinä

Lomien pituus säilyy uudessa järjestelmässä ennallaan, kuitenkin siten, että lauantaipäivät eivät enää ole vuosiloman antopäiviä. Normaaliviikolla kuluu siis viisi lomapäivää työpäivinä. Lomapäivien lukumäärä näkyy suoraan eri taulukoista (A-taulukot).

Viranhaltijalla, jolla on 15 vuotta lomaan oikeuttavaa palveluaikaa ja täydet 12 lomanmääräytymiskuukautta, on loman pituus uudessa järjestelmässä 38 työpäivää (nykyinen 30 + 6 + 9, sisältää seitsemän lauantaita).

Jos vuosilomaan oikeuttavaa palveluaikaa on vähintään 10 vuotta, on täysi loman pituus uudessa järjestelmässä 30 työpäivää (nykyinen 24 + 6 + 6, sisältää kuusi lauantaita).

Kun palvelussuhde on jatkunut 31.3. mennessä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, on lomaoikeus uudessa järjestelmässä 28 työpäivää (nykyinen 24 + 6 + 3, sisältää viisi lauantaita).

Muissa tapauksissa lomaoikeus uusien määräysten mukaan 12 kuukaudelta on 23 työpäivää (nykyinen 18 + 6 + 3, sisältää neljä lauantaita).

Uudessa järjestelmässä ei enää ole nykyisiä määräyksiä siitä, että pidemmän (2,5 pv/kk) loman saa myös silloin, jos palvelussuhde omaan kuntaan on jatkunut 31.3. mennessä vähintään kuusi kuukautta ja viranhaltijalla on aikaisempaa palvelulisiin oikeuttavaa aikaa vähintään viisi vuotta.

Lomakorvauksiin ja kaikissa tapauksissa, jolloin viranhaltija ei ole ollut työssä lomakautena vähintään viittä työpäivää, käytetään uusien määräysten mukaisia taulukkoja B, jotka eivät sisällä talvilomapidennyksiä vastaavia pidennyksiä.

Loman antaminen ja jakaminen

Lomaa annettaessa lomapäiviksi luettavia päiviä ovat kaikki loma-aikaan sisältyvät päivät, jotka uudessa järjestelmässä ilman lomaa olisivat työpäiviä. Loma-aikaan sisällytetään työpäiviä ja vapaapäiviä sekä työ- ja vapaa-aikaa samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on.

Loma pidetään työnantajan määräämänä aikana siten, että vähintään 65 % sijoitetaan lomakauteen, ellei toisin sovita. Lomaa ei saa määrätä siten, että säännöllinen työaika muuttuu olennaisesti loman vuoksi. Viisipäiväistä viikkoa normaalisti tekevän lomaa ei saa määrätä kestämään vain maanantai-perjantai, vaan koko viikon, jolloin työt voivat alkaa vasta seuraavana maanantaina. Jos hänet kutsuttaisiin töihin lauantaina, lomaa kuluisi vain neljä työpäivää. Ylimääräistä työtä lomaviikolla ei siis voi teettää.

Loman säästäminen

Ylittävän osan 15 lomapäivästä voi jatkossa säästää pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana kuten ennenkin.

Lomakorvaus

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus pitämättömiltä lomapäiviltä. Se saadaan jakamalla laskemisajankohdan kuukausipalkka luvulla 20,83 (keskimääräinen työpäivien lukumäärä/kk) ja kertomalla se pitämättömillä lomapäivillä.

Viranhaltijalle tai työntekijälle, jolle ei kerry lomaoikeutta 35 tunnin tai 14 työpäivän säännön mukaan, maksetaan vuosilomalain mukaiset prosentuaaliset lomakorvaukset (VLL 9,10 ja 10a pykälä:t). Tällöin esimerkiksi lyhyiden palvelussuhteiden ollessa kysymyksessä viranhaltija tai työntekijä, joka on tämän palvelussuhteen aikana ollut työssä vähintään kuusi tuntia, on oikeutettu palvelussuhteen päättyessä vuosilomalain 10 pykälä:n 4 momentin mukaiseen 8,5 %:n lomakorvaukseen siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomakorvausta.

Myös silloin, kun viranhaltija tai työntekijä on ollut saman kuntatyönantajan palveluksessa useammassa kuin yhdessä palvelussuhteessa yhteensä vähintään kuusi työtuntia/kk, maksetaan 8,5 %:n lomakorvaus. Korvauksen laskentaperusteena on maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusosaa. Nämä määräykset ovat aikaisemmin 1.4.98 lukien koskeneet vain työsuhteisia vuosilomalain perusteella, mutta nyt ne laajenevat koskemaan myös lyhytkestoisia tai osa-aikaisia virkasuhteisia parantaen näiden asemaa 1.4.99 lukien.

Vuosilomapalkka

Loman ja säästövapaan ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka normaalina palkanmaksupäivänä tai pyynnöstä ennen loman alkamista. Jos on osan vuotta kokoaika- ja osan vuotta osa-aikatyössä, määräytyy loma-ajan palkka edelleen loman ajankohdan mukaan. Näin ollen virkansa osittaista hoitamista, osittaista hoitovapaata tai esimerkiksi osa-aikalisään oikeuttavaa vapaata ei kannata aloittaa ennen kuin on pitänyt virkansa kokoaikaisena hoitajana ansaitut vuosilomapäivät. Osa-aikainen työskentely voi vaikuttaa myös lomarahan määrään vähentävästi, jos osa-aikaiseen työskentelyyn siirrytään ennen 1.8. Kunnallisessa palveluksessa ei kannata myöskään sen lopussa siirtyä osa-aikaiseksi, koska se heijastaa rahana suoritettavan lomakorvauksen määrään. Neuvotteluissa nämä kysymykset olivat esillä, mutta nyt toteutuvassa mallissa niihin ei saatu hyväksyttäviä ratkaisuja.

Lomaraha

Lomaraha uudessa järjestelmässä on 4-6 % heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Kun loma on ansaittu 12 kuukaudelta, lomaraha on lomaoikeudesta riippuen 48 %, 60 % ja 72 % heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta. Se maksetaan elokuussa ellei muuta sovita.

Voimaantulo

Ensi lomakautena 2.5.-30.9.99 sovelletaan nykyistä vuosilomajärjestelmää. Uusi järjestelmä tulee voimaan 1.4.99, jolloin sen mukaisesti vuosilomaa ansaitaan siitä eteenpäin. 31.3.99 mennessä ansaittuun lomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan sovelletaan vanhoja vuosilomamääräyksiä.

Näin ollen vuosiloma annetaan uusien määräysten mukaan ensimmäisen kerran lomavuonna 2000. Jos kuitenkin poikkeuksellisesti 1.4.99 alkaen ansaitun loman pitää ennen 2.5.2000 alkavaa lomakautta, ko. lomaan on sovellettava jo uusia määräyksiä.

Lomakorvauksissa uusia vuosilomamääräyksiä sovelletaan 1.4.99 lukien ansaitun loman osalta palvelussuhteen päättyessä ko. ajankohdan jälkeen. Sama koskee tähän lomakorvaukseen liittyvää lomarahaa.

Lääkärisopimus

Vuosilomamääräysten uudistamisesta on annettu yhteiset täytäntöönpano-ohjeet, jotka ovat KT:n yleiskirjeen 4/99 liitteenä.

Lääkärisopimuksen piiriin kuuluviin lääkäreihin sovelletaan sen yleisen osan mukaan KVTES:n vuosilomalukua. Tämä merkitsee sen uudistuvan IV luvun vuosilomamääräysten soveltamista pääsäännön mukaan sellaisenaan myös lääkärisopimuksen piirissä.

Lääkärisopimuksessa on lisäksi eräitä omia määräyksiä mm. lomarahavapaasta, jotka jäävät edelleen voimaan. Sama koskee esimerkiksi väestövastuulääkärien omia vuosilomapalkan laskentasääntöjä.

Osa-aikaisten sairaalahenkilökuntalääkärien kohdalla noudatetaan heitä koskevan erillisen työehtosopimuksen määräyksiä ja terveyskeskuksen ulkopuolisten keikkapäivystäjien kohdalla edellä selostettuja vuosilomalain määräyksiä.

Sopijaosapuolet tulevat asettamaan yhteisen seurantaryhmän, joka osapuolten aloitteesta tarvittaessa käsittelee vuosilomauudistukseen liittyviä tulkintakysymyksiä ja antaa niitä koskevia ohjeita.