1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Lääkärien ja journalistien yhteistyötä on linjattu
Liitto toi­mii

Lääkärien ja journalistien yhteistyötä on linjattu

Lääkäriliitolla ja Journalistiliitolla on ollut pitkään yhteisiä tiedotussuosituksia. Edellinen on vuodelta 2013. Molempien liittojen hallitukset hyväksyivät uuden yhteisen viestintäsuosituksen tammikuussa.

Lääkärien ja journalistien yhteistyötä on linjattu Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Lääkärit ovat entistä enemmän esillä eri tiedotusvälineissä asiantuntijoina. Tämä on korostunut erityisesti nyt korona-aikana. Kollegoja haastatellaan päivittäin useissa medioissa. Journalisteille lääkäri on muutenkin tärkeä tietolähde yleisöä suuresti kiinnostavissa terveyskysymyksissä.

Suosituksen laatineessa työryhmässä olivat puheenjohtajana Hannu Halila ja sihteerinä Carita Päivänen Lääkäriliitosta, Juha Rekola Journalistiliitosta, Minna Pihlava Lääkärilehdestä ja Ulla Ahlmén-Laiho Turun yliopistosta. Hän on anestesiologi, kliininen opettaja Turun yliopistossa ja väitteli joulukuussa 2019 aiheenaan Suomalaisten lääkäreiden suhde joukkotiedotusvälineisiin. Aineistona olivat muun muassa Julkisen sanan neuvostossa käsitellyt lääkäreihin liittyvät tapaukset.

Somessa edustat koko ammattikuntaa

Lääkärin on hyvä suhtautua myönteisesti julkisuuteen.

Aiempi suositus oli tiedotussuositus. Nyt tehtiin suositus viestinnästä, joka on laajempi käsite. Erityisesti sosiaalisen median valtava laajentuminen on otettu huomioon. Sosiaalisessa mediassa lääkärit ja lääketieteen opiskelijat edustavat aina myös koko ammattikuntaa. Lääkärit ovat onneksi itsekin entistä enemmän aktiivisia viestijöitä somessa. Hyviä edelläkävijöitä tässä suhteessa ovat vuoden professoriksi juuri valittu Juhani Knuuti ja Suomen seuratuin somelääkäri Anni Saukkola. He ovat erinomaisia oikean tiedon merkityksen esille tuojia sekä väärien ja suorastaan vaarallisten käsitysten oikaisijoita.

Suosituksen lähtökohtana on se, että lääkärin on hyvä suhtautua myönteisesti julkisuuteen. Sillä on suuri merkitys koko lääkärikunnan julkisuuskuvalle. Suosituksen tarkoituksena on edistää hyvää yhteistyötä ja lisätä ymmärrystä ammattikuntien työtä kohtaan.

Oikean tiedon välittämisen merkitys korostuu

Erityisesti tänä misinformaation ja disinformaation aikana oikean tiedon välittämisen merkitys korostuu. Lääkäriliitolla on menossa teemavuosi "Tutkittu tieto hoidon ja päätösten taustalla". Uudistettu suositus tukee tätä teemaa. Siinä korostetaan lääketieteen tutkijoiden velvollisuutta viestiä ajankohtaisista tieteen saavutuksista.

Lue myös

Ristiriitatilanteitakin voi syntyä yhteistyössä. Suosituksessa tuodaan esille molempien osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä ratkaisuja ongelmatilanteissa. Tärkeää on haastateltavan oikeus saada omat sitaattinsa tarkistettavaksi ennen jutun julkaisemista. Tämän onneksi useimmat mediat tekevät pyytämättäkin.

Lopuksi henkilökohtainen vinkki. Jos media haluaa haastatella aiheesta, josta ei ole ihan tarkkaan kartalla, kerro, että nyt juuri on huono hetki keskustella, mutta voitko soittaa vartin päästä. Siinä ajassa ehtii hankkia lisätietoa. Tai sitten neuvoa ottamaan yhteyttä toiseen asiantuntijaan.

Suositus on Lääkäriliiton verkkosivuilla.

Kirjoittajat
Hannu Halila

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.