Lääkärillä on oltava käsitys, mistä terveydenhuollon raha tulee, mihin se menee ja miten sen käyttöä ohjataan, sanoo Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen väistyvä ohjelmajohtaja, professori emeritus Martti Kekomäki.

Lääkärit sitovat hoitoratkaisuillaan noin 70 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, sillä potilaiden tutkimuksesta, diagnoosista ja hoidosta päättää lain mukaan lääkäri.

- Prosentti on niin suuri, että rahan käyttämisen mielekkyyden ja järkevyyden on oltava koko terveydenhuollon toiminnan tavoite. Terveydenhuollon rahalla on tuotettava niin paljon terveyttä Suomen kansalaisille kuin mahdollista. Siksi ammattikunnalla on oltava laajempi näkemys terveydenhuollosta. Tähän päästään johtamiskoulutuksella, sanoo Kekomäki.

Lääkäriliitto ja Lääkärikompassi (ent. Fennomed) ovat järjestäneet jo kolme koulutuskokonaisuutta erikoislääkärien johtamisosaamisen tehostamiseksi. Huhtikuussa alkavan koulutuksen hakuaika on parhaillaan käynnissä.

Kekomäki korostaa hallinnon ja johtamisen eroa: Hallinto on säilyttämistä ja sääntöjen mukaan toimimista, ja johtaminen on välttämättömän muutoksen hallintaa, johon pelkästään hallinnon keinot eivät riitä. Erikoislääkärien johtamiskoulutus antaa jakso jaksolta eväitä lääkärijohtamisen kehittämiseen.

Koulutukseen kuuluu viisi kahden päivän jaksoa. Ensimmäinen jakso valottaa terveyspalvelujärjestelmää, terveyspolitiikkaa ja lainsäädäntöä sekä johtajuuden haasteita. Siinä käynnistetään oppimisprosessi ja aloitetaan tärkeä verkostoituminen muiden osallistujien kanssa.

Toisen jakson aiheena on terveydenhuoltoyksiköiden strategian rakentaminen ja sen toteutumisen seuranta.

Kolmannessa jaksossa käsitellään hoidon laatua ja laatumittareita. Samalla käydään läpi kansainvälisiä trendejä.

Neljännen jakson aikana perehdytään kansantalouteen, finanssikirjanpitoon, terveysekonomiaan ja sisäiseen laskentatoimeen.

Viimeisen jakson aiheena on lääkärin kehittyminen johtajana. Jaksolla käsitellään vuoden aikana tehdyt kehittämistehtävät opponointeineen. Lisäksi kokeneiden lääkärien kanssa käydään läpi, millaisessa tilassa suomalaisen terveydenhuollon johtaminen lähivuosina on.

Kekomäen mukaan koulutus sopii vähintään kymmenen, mieluummin 15 vuotta lääkärinä toimineille. Hän toivoo, että kursseille hakeutuu jatkossakin sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja yksityissektorin lääkäreitä.

- Vuoropuhelu eri lääkäritoimijoiden välillä on välttämätöntä hyvän tuloksen saavuttamiseksi.

Kolmen koulutuksen ohjelmajohtajana toiminut Kekomäki kehuu kurssien tasoa, joka on ajan mittaan noussut.

- Kehittämistehtävät ovat kurssi kurssilta parantuneet. Koulutuspäällikkö Milla Kajanne on kiinnittänyt jatkuvasti huomiota palautteeseen ja korjannut suuntaa sen mukaan.

Kriittisen palautteen käsittelyä ja parantamisehdotuksia Kekomäki pitää kurssin kehittämisen kannalta olennaisena jatkossakin.

- Niiden pohjalta valitaan aiheet, niiden käsittelytavat, joskus myös esittäjät.

Kekomäki on ollut mukana lukuisissa kansainvälisissä terveydenhuollon hankkeissa, joista kertynyttä kokemusta Suomessa kannattaisi hyödyntää.

- Suomessa ollaan terveydenhuollon kehittämisessä toistaiseksi ihan hyvissä asemissa.

Hän harmittelee silti, että keskustelu terveydenhuollon kehittämisestä näyttää juuttuneen kuntauudistuksen ympärille.

- Sääli, sillä tärkeämpiäkin asioita olisi. Esimerkiksi terveydenhuoltolainsäädännöstä rakennettiin edellisen hallituksen aikana kehittämispuu. Nyt tarvitaan järjestämislaki.

- Tarvitsemme myös rahoituslain, jonka avulla suomalaisesta terveydenhuollosta oikaistaan pahimmat ongelmat.

Terveydenhuollon laadun suurimpana ongelmana Kekomäki näkee epäoikeudenmukaisuuden.

- Se on täysin selvä asia. Vähäosaiset on jätetty pulaan, ja tämä näkyy osittain aivan hurjissa kuolleisuuseroissa.

Asiantuntijat ovat yksikanavaisen rahoituksen kannalla, mutta tiellä tuntuu olevan liikaa rahallisia ja ammatillisia intressejä. Kekomäki pitää ongelmallisena erityisesti puoluepoliittisia mandaatteja.

- Niiden sijaan kuntasektorin terveydenhuollossa tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat tietotekniikkaa, sisäistä laskentaa, kansainvälistä terveyspolitiikkaa, terveysekonomiaa, yleistä manageerausta ja liikkeenjohdon asiantuntemusta.

Heikki Wiik aloittaa uutena ohjelmajohtajana

Martti Kekomäen seuraajana ohjelmajohtajana keväällä 2012 aloittava Heikki Wiik lähtee vetämään koulutusta iloisella ja odottavalla mielellä.

- On hienoa päästä mukaan hyvin järjestettyyn koulutuskokonaisuuteen. Myös koulutuksen asiantuntijakaarti on huikea voimavara, kun hommaa kehitetään edelleen, sanoo OYSissa vastuualuejohtajana työskentelevä Wiik.

- Asiantuntijaorganisaatiossa johtamisen kivijalka on keskinäinen luottamus ja arvostus. Johtajan on ymmärrettävä oma roolinsa ja kyettävä asettamaan organisaation tavoitteet omien henkilökohtaisten ambitioidensa edelle. Tämä tarkoittaa usein poistumista omalta mukavuusalueelta ja esimerkiksi hankalien asioiden esille ottamista silloin, kun se työyhteisön kannalta on tarpeellista.

Suuria muutoksia johtamiskoulutukseen Wiik ei aio tehdä.

- Erikoislääkärien johtamiskoulutus on erittäin hyvin järjestetty kokonaisuus ja aion lähinnä muuttaa hieman painotuksia. Oman kokemukseni mukaan lääkärijohtajan kipupisteitä ovat talousasiat ja hankalat vuorovaikutustilanteet. Edelliset on tälläkin hetkellä huomioitu tässä koulutuksessa erittäin hyvin, mutta haluan lisätä hieman vuorovaikutuksen osuutta.

HAKU 1.-29.2.2012

• pätevyys keskijohdon tehtäviin (30 op)

• osaamista terveydenhuollon johtamisessa

• 10 lähiopetuspäivää

• omaan työhön ja muutosjohtamiseen liittyvä kehittämishanke

• työskentelyä verkko-oppimisympäristössä

• kollegaverkostoja ja kokemusten vaihtoa

• järjestäjinä Suomen Lääkäriliitto ja Lääkärikompassi

• kouluttajina laaja asiantuntijaverkosto

• ELJ 5 -koulutus 25.4.12-7.2.13

• ELJ 6 -koulutus alkaa syksyllä 2012

• www.fimnet.fi/koulutus/johtamiskoulutus