Viitisentoista lääkärikansanedustajaehdokasta osallistui Lääkäritalolla järjestettyyn seminaariin, jossa pureuduttiin ajankohtaisiin terveydenhuoltoon ja lääkärin työhön liittyviin kysymyksiin.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

aloitti iltapäivän kertomalla työterveyshuollosta ja työurien pidentämisestä. Ihalainen totesi, että muualla maailmassa ihaillaan meidän työterveyshuoltoa, mutta Suomessa se nähdään tasa-arvo-ongelmana.

- Pitäisi keskittyä siihen, mikä ei toimi hyvin, eikä lähteä purkamaan sitä mikä toimii, totesi moni ehdokas.

Kansanedustaja

Sirpa Asko-Seljavaaran

(kok) mukaan vasemmisto haluaisi työterveyshuollon perusterveydenhuollon yhteyteen. Ihalainen katsoi, että vaikka työnantajat ovat valmiita maksamaan suuria summia työntekijöidensä työterveyshuollosta, ne tuskin olisivat valmiita maksamaan samaa summaa suoraan kunnille, jos kunnat ottaisivat työterveyshuollon hoitaakseen.

Fredrik Ahlqvistin (sd) mukaan eriarvoisuutta ei pidä kuitenkaan hyväksyä.

Työuran pidentämisestä

Pentti Klefströmillä

(kd) on henkilökohtaista kokemusta, sillä hän toimii vielä 70-vuotiaana aktiivisesti lääkärinä. Klefströmin näkemys oli, että eläkkeelle jäämisen yläikärajaa ei tarvita lainkaan, jos työnteko tuntuu mielekkäältä.

Kansanedustaja

Eero Akaan-Penttilä

(kok) muistutti, että alkujaan työterveyshuollon oli tarkoitus keskittyä vain työterveydenhoitoon, mutta ei ole järkeä jakaa ihmisen sairautta työ- ja ei-työperäiseen.

Terveydenhuollon rahoitus á la Lääkäriliitto

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja

Heikki Pälve

perehdytti ehdokkaat Lääkäriliiton malliin terveydenhuollon rahoituksesta ja palvelurakenteesta. Suomessa on matala terveydenhuollon BKT-osuus yhdistettynä potilaiden suureen kustannusvastuuseen. Terveydenhuollossa yhteiskunta väistää rahoitusvastuutaan.

- Terveydenhoito ei ole siis se, missä yhteiskunta tuhlaa. Ongelma on rahoituksessa, ei kustannuksissa.

Lääkäriliiton terveydenhuollon rahoitusmallissa on muutama iso rahoittaja, esimerkiksi alueellinen kuntayhtymä, joka kerää terveydenhuollon rahoituksen eri kanavista yhteen. Julkinen maksuosuus potilaskäynnistä menee sille palveluntuottajalle, kenen luona potilas käy.

- Ruotsissa terveyskeskus on julkinen, mutta mikään ei estä sitä, etteikö viereen voisi perustaa yksityistä terveyskeskusta. Potilaan käyntimaksu on sama kummassakin ja myös julkinen tuki palveluntuottajalle on sama toimijasta riippumatta.

Liitto ei pidä rahoituksen monikanavaisuutta huonona asiana.

- Jos yksi jalka antaa vähän periksi, niin muut pitävät vielä pystyssä, Pälve kiteytti.

Sen sijaan ongelmana on se, että nyt eri rahoittajien rahat tulevat yhden potilaan hoitoketjuun. Liiton näkemyksen mukaan rahoitus pitää saada sellaiseksi, että rahoittaja rahoittaa hoidon kokonaisuuden, mutta voi kerätä rahaa eri tahoilta.

- Monikanavaisuutta ei kannata huutaa suohon vain sen takia, että se on monikanavaista, vaan suohon pitää huutaa se kohta, joka nyt kannustaa osaoptimointiin ja kustannusvastuun siirtelyyn.

Kaija Hartiala (kok) totesi, että erikoissairaanhoito toimii Suomessa hyvin ja kaikki potilaat hoidetaan.

- Kaikki, jotka ovat olleet päätöksen teossa mukana, tietävät, että erikoissairaanhoidon budjeteista päättäminen on teatteria: ne joko toteutuvat tai eivät toteudu. Kela-korvaukset ovat naurettavia ja potilaat joutuvat maksamaan paljon omasta pussista. Budjetit eivät kestäisi pelkkää julkista hoitoa, jatkoi Hartiala.

- Kannatan Lääkäriliiton rahoitusmallin pohdintaa ja eteenpäin viemistä. Kuntalaisen kannalta tämä johtaa ns. yhden luukun periaatteeseen ja palveluiden yhdenvertaiseen saamiseen. Hakemuksiin liittyvä byrokratia vähenisi, totesi

Anna-Liisa Koivisto

(kesk).

Laura Räty (kok) näki mallissa hyvää, mutta myös aihetta kritiikkiin.

- Vaikka keräämme rahaa monesta paikasta samaan paikkaan, niin kokonaisraha ei sillä lisäänny. Tällä hetkellä minua häiritsee suomalaisessa keskustelussa se, että keksitään ikään kuin uusia ratkaisuja sille, miksi kuntia ei pitäisi yhdistää. Liiton ajatus palveluntuottajasta on kuitenkin hyvä, samoin Ruotsin-malli.

Liiton tutkimustoiminta on laadukasta

Johtaja

Hannu Halila

yhteiskuntasuhteet-toimialalta esitteli ehdokkaille liiton tutkimustoimintaa. Ajankohtaista keväällä 2011 on muun muassa Lääkärien työolot ja terveys 2010 -tutkimuksen raportointi yhdessä THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa, Lääkärien työmarkkinatutkimus sekä Perusterveydenhuollon barometri -kysely kuntapäättäjille yhdessä Nordic Healthcare Groupin kanssa.

- Kansanedustajat käyttävät Lääkäriliiton tutkimuksia paljon hyödykseen ja pitävät niitä myös laadukkaina, iloitsi Halila.

Anna-Liisa Koivisto nosti esille tutkimustyöhön liittyvän huolensa.

- Tutkimustoiminta kentällä tyrehtyy, kun EVO-rahoitusta ei ole tarpeeksi, Koivisto totesi.

Lue myös s. 985.