1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Lääkärikoulutuksen digiloikka sai kehuja
Liitto toi­mii 17-18/2020 vsk 75 s. 1075

Lääkärikoulutuksen digiloikka sai kehuja

Lääketieteelliset tiedekunnat ovat suoriutuneet hyvin etä­opetuksen järjestämisestä poikkeus­­oloissa. Hyvät sähköiset opetus­käytännöt ­halutaan jakaa.

Lääkärikoulutuksen digiloikka sai kehuja Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomen Medisiinariliitto ja Lääkäriliitto järjestivät huhtikuun alussa yliopistohallinnon opiskelijaedustajien eli hallopedien ja tiedekuntien opetuksesta vastaavien henkilöiden tapaamisen.

Poikkeusolojen vuoksi tapahtuma järjestettiin lyhennettynä etätapaamisena, ja osallistujamäärä oli jopa kaksinkertainen aikaisempiin kertoihin verrattuna.

– Tapaaminen sujui hienosti ja tekniikka toimi hyvin. Kaikista yliopistokaupungeista oli kattava edustus, ja keskustelu oli vilkasta. Alustukset oli jouduttu tiivistämään pariinkymmeneen minuuttiin, mutta esittäjät olivat tehneet hienoa työtä, kommentoi tapahtumaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro, joka toimi tilaisuuden puheenjohtajana.

– Kokemus oli niin onnistunut, että etäkäytäntö saattaa jäädä pysyväksi. Jatkossa fyysinen läsnäolo edellyttää tapaamisilta jotain todella erityistä lisäarvoa, kuten ryhmätöitä tai brainstormingia, Heistaro pohtii.

– Digiloikka tapahtui yllättäen ja pyytämättä, mutta sopii hyvin myös Lääkäriliiton juhlavuoden kestävän kehityksen teemaan. Olenkin vakuuttunut, että korona-aikana käyttöön otetuista käytännöistä parhaat jäävät pysyviksi niin liitossa kuin muualla.

Sähköiset opetusvälineet kaikkien käyttöön

Koronatilanteen vuoksi yliopistoissa on jouduttu siirtymään nopeasti pääosin etäopetukseen. Kaikilla viidellä paikkakunnalla opetuksen järjestelyihin ja toteutukseen oltiin kuitenkin varsin tyytyväisiä. Koettiin, että sekä opiskelijoilla että tiedekunnilla oli yhteinen tavoite opintojen edistämisessä.

Päivän teemoista odottamattoman ajankohtaiseksi osoittautui MEDigi-hanke, jonka tavoite on lääketieteen alojen koulutuksen digitalisointi ja jakaminen tiedekuntien kesken. Hankkeessa tuotetaan sähköistä oppimateriaalia sekä tentti- ja arviointimateriaalia, kehitetään oppimisalusta koulutukseen sekä lisätään opetushenkilöstön digipedagogiikan valmiuksia.

– Monet hankkeen tavoitteista ovat edenneet huimasti koronatilanteen takia. Kysymys on pikemminkin, miten saamme nyt tuotetut digitaaliset oppimateriaalit kansallisesti yhteisesti hyödynnettäviksi, sanoi hanketta esitellyt hankekoordinaattori Anna Levy.

Lue myös

Myös muut esitykset herättivät keskustelua. Lääketieteen koulutuksen professori Petri Kulmala Oulusta kertoi Lääkäri 2018 -tutkimuksen tuloksista lääkärin peruskoulutuksesta. Kyseessä on viiden vuoden välein jo 30 vuoden ajan toteutettu kyselytutkimus valmistuneille lääkäreille.

Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelman johtaja Jussi Merenmies kertoi juuri valmistuneista suomalaisen lääkärin osaamistavoitteista. Tavoitteista tiedottaminen ja niiden seuranta ovat seuraavat askeleet niiden käyttöönotossa.

Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne esitteli keskeisiä opiskeluun ja hyvinvointiin liittyviä tuloksia Lääkäriliiton opiskelijakyselystä vuodelta 2019. Uupumisriski kasvaa opintojen loppuvaiheessa ja on naisopiskelijoilla korkeampi kuin miehillä.

Vuosittainen halloped-tapaaminen järjestettiin nyt yhdettätoista kertaa.

Kirjoittajat
Tiina Salo

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.

Kolumni
Lääkäri, viestijä

Pandemia-ajan viestinnän jälkipyykkiä pestään varmasti pitkään, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Pääkirjoitus
Kenen haluat päättävän asioistasi?

On väliä, äänestätkö vai et, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.