Lääkärilakko on jo periaatteessa suuri mediatapahtuma, sillä akateeminen ja korkeasti koulutettu ammattikunta ei usein lakkoile. Liittomme historiassa tämä on toinen kerta. Aivan oma julkisuusarvo tällä lakolla on, koska kaikki muut järjestöt ovat joko hyväksyneet TUPO:n tai ainakin taipuneet sen mukaisiin palkankorotuksiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Vaikka Lääkäriliitto irtisanoutui TUPO:sta jo viime vuonna, on KT koko ajan kertonut sitoutuneensa siihen. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara on ollut kovin huolissaan terveydenhuollon toimintaedellytyksistä jo pitkään, ja lääkärilakko vaikeuttaa hänen kunnianhimoisia ja hyviä uudistussuunnitelmiaan. Niinpä hän varmasti hieman pettyneenä antoi 21.3. haastattelun radiouutisille. Haastattelu uutisoitiin laajalti, ja lähetin sitä koskien Helsingin Sanomiin seuraavan kirjoituksen 22.3., jolloin lehdessä oli myös pääkirjoitus Soininvaaran haastattelun pohjalta. Kirjoitukseni julkaistiin 24.3.

"Lääkäriliiton lakolla ei ole tarkoitus mitenkään 'nöyryyttää tupokoneistoa'. Lääkärit ovat laillisessa lakossa, koska yhä suurempi joukko lääkäreitä valitti työnsä ja palkkauksensa välistä epäsuhtaa. Yhä suurempi osa kuntien lääkärityöpaikoista on jäänyt tyhjiksi, jolloin jäljelle jääneiden työolot edelleen kurjistuvat. Tämä on yleisesti tunnustettu ongelma eikä Lääkäriliitolla ollut edellytyksiä solmia työrauhaa TUPO-tasossa, minkä liiton hallitus kertoi KT:lle jo viime syksynä.

Soininvaaran ilmoittamat tarjous- ja vaadeluvut ovat väärät. Työnantaja tarjosi tasan TUPOa, joka on 5,5% eli noin 150 miljoonaa markkaa kahden vuoden aikana, ei 300 miljoonaa kuten Soininvaara esitti. Hän väitti lääkärien vaativan 1000 miljoonaa markkaa, kun liiton tavoitteiden toteuttaminen todellisuudessa maksaisi noin 600 miljoonaa markkaa.

Terveydenhuollon BKT-osuus on laskenut rajusti ja on valtavasti jäljessä muista Pohjoismaista. Ministerikin on ollut tästä huolissaan, joten huolemme on yhteinen. Hän sanoo, että 'se on sitten kaikesta muusta hyvästä pois'. Lääkäriliitto katsoo, että terveydenhuollosta on jo siirretty liian paljon pois kaikkeen muuhun hyvään ja näin ei voi jatkua.

Ministeri kertoo lakon lisäävän jonoja ja 'se tietysti tulee merkitsemään sitä, että jonoon kuolee ihmisiä'. Viimeisten vuosien aikana on jonojen pituus terveydenhuollossa kasvanut, niissä on suuria alueellisia eroja ja on jonoja, jotka eivät liiku lainkaan. Kunnat tekevät myös seisokkeja säästösyistä, jolloin ei hoideta muuta kuin akuuttia sairautta. Esim. polven tekonivelleikkausjonon pituus on n. 6 kk keskimäärin (alueellisesti jopa lähes 1,5 v). Jos lakko nyt lisää jonoa 3 vk:lla, sen vaikutus jonoon on 12 %. Lakkoa ei mitenkään voi laittaa yksin työntekijäjärjestön syyksi. Kuten HS:t toteaa pääkirjoituksessaan 10.3., 'lääkärilakko on paha epäonnistuminen myös kuntatyönantajan kannalta. Niillä on ollut vuositolkulla aikaa hakea luovia ratkaisuja terveydenhuoltoalalle, mutta mitään olennaista ei ole tapahtunut.' Jos nyt terveydenhuollossa ihmisiä kuolee jonoihin, ei syynä todellakaan ole lakko tai työntekijäjärjestö, vaan henkitoreisiin säästetty systeemi.

Viime viikolla HS lisäksi kertoi KT:n tietojen perusteella, että päivystävän lääkärin työaika on 32 tuntia viikossa, koska sairaalapäivystyksen jälkeen lääkäri ostaa itselleen 6,5 tuntia vapaata. KT oli kuitenkin tarkoituksella 'unohtanut' mainita, että sitä vapaata on edeltänyt 16,5 tuntia yhtäjaksoista ylityötä. Siten viikkotyöaika on 48,5 tuntia ja siis yli 50 % pidempi kuin mitä työnantaja tiedotteessaan virheellisesti kertoi.

Lääkäriliitto on ollut huolissaan kunnallisen terveydenhuollon lääkäreiden lisääntyneestä tyytymättömyydestä jo vuosia. Kaikkien tiedossa on ollut ongelmamme ja olemme niitä jo vuosia pyrkineet ratkaisemaan neuvotellen työrauhan vallitessa, mutta turhaan. Kysymys ei lopultakaan ole vain Lääkäriliiton tyytymättömyydestä vaan yksittäisen lääkärin tyytymättömyydestä. Heidän uhrautuvaisuutensa ja ammattitaitonsa varassa seisoo meidän tähän asti hyvä, kustannustehokas ja tasapuolinen terveydenhuoltosysteemimme. Heidän pitämisestään kuntatöissä on nyt kysymys."

Lääkärilakon saama julkisuus on ollut todella suurta. Taloustutkimuksen mukaan jopa 62 % kansalaisista hyväksyy liiton lakon ja hyväksyntä on aina samaa tasoa, kun asiaa kysytään kansalaisilta. Myös lehdistössä on ollut suurta ymmärtämystä liiton tavoitteille, vaikka 20 %:n korotusta onkin pidetty pääsääntöisesti 'ylimitoitettuna'. Hyvin on ymmärretty, että liitto on jo vuosia yrittänyt vaikuttaa terveyspolitiikkaan ja jäsenten palkkauksen kehittämiseen, mutta tulokset ovat olleet huonot. Jatkossa sekä poliitikkojen että median paine varmasti kasvaa. Se meidän on kestettävä. Jos kerran perustellen ja pyytäen ei saa, niin sitten liitto joutuu pakottamaan. Siksi lääkärit ovat lakossa - pakosta.