Antti Tamminen on ollut Helsingin vastuualueen aluepäällikkönä vuoden verran. Tänä aikana hän on saanut tutustua mm. poliittisen päätöksenteon kiemuroihin, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (HUS) on synnytetty.

- Aluepäällikkönä on päässyt hyvin tutustumaan koko terveyden- ja sairaanhoidon organisaatiojärjestelmään. Tällöin itsekin tietää paremmin, mitä tapahtuu missäkin. Varsinkin nyt kun on luotu HUS:ia, on tehtävän takia ollut pakotettu ottamaan tietyistä asioista selvää, kertoo Tamminen aluepäällikön työstään.

Hän työskenteli ennen HUS-piiriin siirtymistä kirurgina Malmin sairaalassa, muttei vielä joulukuun alussa tiennyt, mikä on hänen uusi työpaikkansa vuodenvaihteen jälkeen.

- Älytön ahdistus on aiheutettu Helsingin alueella toimiville lääkäreille ja hoitajille sekä varsinkin heille, jotka vaihtavat fyysistä työpaikkaa paikasta toiseen. Osalla työn tehtävät muuttuvat selkeästi ja sijaiset ovat koko ajan pelänneet sitä, jatkuuko heidän työnsä vai ei.

Ahdistuksen aiheuttajana ovat olleet Tammisen mukaan poliitikot.

- Edellinen eduskunta päätti kiireellä, että HUS-piiri aloittaa toimintansa vuoden 2000 alusta. Kunnallispoliitikot eivät pystyneet samassa tahdissa päättämään viime keväänä eivätkä edes viime kesänä sitä, millä tavalla tätä organisaatiota tehdään ja minkälaisilla rakenteilla he itse päättävät toiminnasta eli HUS:n hallituksen ja valtuuston rakenteista, kertoo Tamminen.

- Näistä asioista eli rahasta tapeltiin niin pitkään, että Suomen historian suurinta terveyden- ja sairaanhoidon organisatorista muutosta oli käytännössä aikaa rakentaa vain kolme ja puoli kuukautta. Siinä ajassa asia piti sitten suunnitella niin, että organisaatio toimii vuoden 2000 alusta ja ihmiset piti sijoittaa eri paikkoihin. Kysymys on tuhansista ihmisistä. On ihan oikeutettua, että he ovat olleet ahdistuneita ja kärmeissään.

Tamminen muistuttaa, että asiassa ei sovi syyttää niitä henkilöitä, jotka ovat käytännössä suunnitelleet HUS-piiriä, vaan niitä poliitikkoja, jotka eivät osanneet tehdä päätöksiä tarpeeksi ajoissa.

ALUEPÄÄLLIKKÖ PITÄÄ YHTEYKSIÄ PAIKALLISOSASTOIHIN JA LUOTTAMUSMIEHIIN

Lääkäriliitolla on kaiken kaikkiaan seitsemän aluepäällikköä, joiden alueet kattavat koko maan.

Tammisen vastuualueeseen kuuluu Uudenmaan lisäksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan paikallisosastot eli alue jatkuu aina Kotkaan ja Lappeenrantaan asti. Aluepäällikön tehtävässä hän on hoitanut sairaalapuolen asioita. Helsingin vastuualueella toimii toisena aluepäällikkönä Juha Rytsölä, joka puolestaan vastaa terveyskeskuspuolesta.

- Kun minua kysyttiin aluepäälliköksi, en tiennyt juurikaan, mitä aluepäällikkö oikein tekee, hän paljastaa.

Vuoden aikana on asia tehtävää hoitaessa valjennut.

- Aluepäällikön pitää huolehtia siitä, että lakkovalmius on olemassa omalla alueella. Seuraavien kuukausien aikana on ehkä tärkeimpänä tehtävänä toimia aluelakkopäällikkönä, jos siihen on tarvetta.

Tammisen mukaan aluepäällikön tärkeimmäksi asiaksi tulee käytännössä yhteyksien pitäminen paikallisosastoihin.

-Paikallisosastot saavat aluepäällikön kautta tietää, mitä liitossa tapahtuu ja minkälaisia suunnitelmia tehdään.

Lisäksi aluepäällikkö toimii luottamusmiesten tukena ja yhdyshenkilönä.

- Se on käytännössä sama asia kuin yhteyksien pitäminen paikallisosastoihin, koska luottamusmiehet ja paikallisosastoissa käyvät ihmiset ovat usein samoja henkilöitä varsinkin Helsingin alueella.

Aluepäälliköillä on mahdollisuus vuosittain noin viikon ajan perehtyä Lääkäriliiton toimistossa liiton ja oman alueensa toimintaan. Tamminen oli joulukuussa Lääkäritalolla viikon verran liiton palkkalistoilla.

- Olen tehnyt suunnitelmia ja laskelmia koskien ensi kevään järjestövalmiutta.