1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot Ilkka Kunnamolle ja Sirpa Lindroosille
Liitto toi­mii 9/2020 vsk 75 s. 562 - 563

Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot Ilkka Kunnamolle ja Sirpa Lindroosille

Lääkäriliiton kollegiaalisuus­palkinnot on myönnetty dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Ilkka Kunnamolle ja psykiatrian erikois­lääkäri Sirpa Lindroosille. Palkinnot luovutetaan ­Lääkäriliiton 110-vuotisjuhla­tilaisuuden ­yhteydessä 28.2.2020 Helsingissä.

Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot  Ilkka Kunnamolle ja Sirpa Lindroosille Kuva 1 / 1 Kuva: Heidi-Hanna Karhu

Kollegiaalisuudella on monet kasvot. Ilkka Kunnamon ansiot lääkärien ammattitaidon edistäjänä ja terveydenhuollon kehittäjänä ovat mittavat. Toisaalta Sirpa Lindroosin esimerkillinen toiminta lähikollegana ja työhyvinvoinnin vaalijana on tärkeää.

Tutkimustietoa lääkärien työhuoneisiin

Ilkka Kunnamon missiona on ollut tuoda lääketieteellinen tutkimustieto helposti omaksuttavassa digitaalisessa muodossa lääkärien työhuoneisiin. Hän on tunnettu muun muassa Lääkärin käsikirjasta ja Lääkärin tietokannoista, joiden toimittamisesta hän on vastannut Kustannus Oy Duodecimissa. Lääkärin käsikirja on käännetty usealle kielelle, ja sen englanninkielistä versiota julkaistaan nimellä EBM Guidelines. Kunnamo on toiminut myös Käypä hoito -toimittajana ja EBMeDS-päätöksentukijärjestelmän päätoimittajana.

– Olen aina ollut etsijä – luen ja seuraan, mitä lääketieteessä ja informaatioteknologiassa tapahtuu Suomessa ja maailmalla. Sitä kautta saan oivalluksia, miten olemassa olevia asioita voisi yhdistellä uudella tavalla, ja mitä paloja kokonaisuudesta vielä puuttuu, Kunnamo kertoo.

Monia merkittäviä palkintoja jo aiemminkin saanut Kunnamo ei lepää laakereillaan, vaan kehittää jatkuvasti uutta. Parhaillaan työn alla on Terveyshyötyarvio-sovellus.

– Se on Duodecimin päätöksentukeen perustuva potilaskertomustietoja analysoiva sovellus, joka tunnistaa väestöstä ne henkilöt, jotka voisivat hyötyä jostakin hoidosta tai hyödyttömän hoidon lopettamisesta. Tavoitteena on valita kullekin paras hoito ja vähentää eroja väestöryhmien terveydessä ja hoidon saatavuudessa.

Kaupallistuminen uhkaa kollegiaalisuutta

Suurien hankkeiden rinnalla Kunnamo on säilyttänyt myös terveyskeskuslääkärin ja yleislääkärin roolin. Hän on toiminut pitkään lääkärinä Karstulan terveyskeskuksessa.

– Teen terveyskeskuslääkärin työtä Karstulassa 25 prosenttia työajastani ja lisäksi etänä silloin kun olen matkan päällä. Havainnot siitä, mitä pitää kehittää, tulevat omasta lääkärin työstä. Käytän itse kaikkia niitä työkaluja, joiden tekemiseen osallistun, Kunnamo kertoo.

Kunnamo on huolissaan terveyskeskuksissa työskentelevistä kollegoistaan, mutta tarjoaa myös lohdutuksen sanoja.

– Terveyskeskuksista puuttuu resursseja, ja työ on kuormittavaa. Jos resursseja saadaan lisää, mahdollisuudet tehdä omalääkärin työtä kuitenkin paranevat. Lääketieteellinen tietämys ja potilaiden itsensä tuottama tieto omasta terveydestään saadaan paremmin käyttöön. Väestövastuisella tiimillä on näkymä koko potilasjoukon hoitoon. Pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet ja monialainen kollegaverkosto tekevät työstä antoisaa.

Suurimpana uhkana kollegiaalisuudelle Kunnamo näkee terveydenhuollon kaupallistumisen.

– Lääkärien pitäisi tehdä yhteistyötä eikä kilpailla keskenään potilaista ja yritysten voitoista. Pidän tärkeänä tiedon jakamista kollegoiden kesken. Kokeneet voivat opettaa nuorempia ja nuoremmat kokeneita, Kunnamo painottaa.

Perhelääkärikoulutuksista työkaluja arkeen

Sirpa Lindroos on toiminut pitkään ensin terveyskeskuslääkärinä ja sittemmin psykiatrian erikoislääkärinä. Nykyisin hän toimii TAYS:ssa yleis- ja neuropsykiatrian vastuualueen johtajana ja Sastamalan vastuuyksikön ylilääkärinä.

Kollegiaalisuuspalkinnon Lindroos saa tunnustuksena perhelääketieteen ja lääkärien työssäjaksamisen edistämisestä.

Lindroos on kokenut aina tärkeäksi perhekeskeisen työskentelytavan. Hän on toiminut kaikkien Tampereen perhelääkärikoulutusten kouluttajana vuosina 1996–2012 ja koulutusten johtajana vuosina 2000–2012. Suomen Perhelääketieteen yhdistyksen toiminnassa hän on ollut mukana sen perustamisesta lähtien ja sen puheenjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Perhelääkärien antama palaute ympäri Suomen on osoittanut, että koulutukset ovat antaneet lääkäreille hyviä työkaluja arjen työhön, ja että Lindroosin panos perhelääkärien työssäjaksamiseen on ollut merkittävä.

Lue myös

– Tuntuu valtavan hienolta saada kollegiaalisuuspalkinto. Koen, että tämä on palkinto kaikille niille, jotka ovat olleet perhelääkärikoulutuksia toteuttamassa, Lindroos sanoo.

Pekka Larivaaran nimi on tässä yhteydessä pakko nostaa esiin. Hän toi perhelääketieteen Suomeen. Kun työskentelin aikoinaan terveyskeskuslääkärinä ja mietin, miten voisin soveltaa perheterapian periaatteita perusterveydenhuollossa, olin yhteydessä Pekkaan, ja niin saimme perhelääkärikoulutukset liikkeelle myös Tampereella, Lindroos kertoo.

Lääkärillä ei voi olla ratkaisua kaikkeen

– Perhelääkärikoulutuksissa monen mielestä parasta antia on ollut se, kun hoksaa, että lääkärillä ei tarvitse eikä voikaan olla ratkaisua kaikkeen. Arki ei ole vastaanottohuoneessa, vaan muualla – siksi näkökulman laajentaminen yksilön oireista potilaan ja perheen kuormitukseen ja voimavaroihin on tärkeää. Tällainen lähestymistapa auttaa ymmärtämään esimerkiksi potilaan vaikeuksia ottaa vastuuta pitkäaikaissairautensa hoidosta ja antaa myös lääkärille lisää voimavaroja omaan jaksamiseensa, Lindroos sanoo.

Kollegiaalisuuspalkinto myönnetään henkilölle tai työyhteisöille, joka on edistänyt kollegiaalisuutta lääkärien välillä tai parantanut yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa. Palkinnon myöntämisestä päättää Lääkäriliiton hallitus professiojaoksen ehdotuksesta.

Kirjoittajat
Sari Kosonen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Eduskunnan hyväksymä sote-uudistus antaa hyvän pohjan

Potilaan edun on ohjattava soten toteutusta, toteaa liitto kannanotossaan.

Ajassa
Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen

– Homma ei lopu tähän, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Ajassa
Sähköpotkulaudat kuormittavat päivystystä

Vakavimmillaan on aiheutunut aivoverenvuotoja ja vaikeita leikkaushoitoa vaativia kasvojen luiden murtumia, HUS tiedottaa.

Kommentti
Länsituuli puhaltaa - miten sote vastaa?

Ajattelin, että toivottavasti Suomessa ei jouduta tällaiseen tilanteeseen, kirjoittaa Eija Kalso.

Ajassa
Koronarokotteiden aiheuttamat allergiset reaktiot harvinaisia

Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan henkeä uhkaavaan anafylaksiaan. 

Blogi
Matkalla

Jatkuva tien päällä oleminen kuluttaa, oli matkana sitten kesälomareissu tai oma ura, kirjoittaa Terhi Savolainen.