Lääkäriliiton laatupalkinto jaettiin 13. kerran. Hakemuksia tuli yhteensä 18. Palkinnot luovutettiin 8. joulukuuta.

Tänä vuonna laatupalkinto myönnettiin kahdelle hankkeelle. Ensimmäisen palkinnon sai Kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen aikuispotilaan hoidon järjestäminen Pohjois-Suomessa -hanke, jossa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakunta ja Keski-Pohjanmaan ESH ja peruspalvelukuntayhtymä. Palkintosumma on 8 000 euroa.

Toisen palkinnon sai HYKS:n, TYKS:n Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Kelan yhteishanke CP-lasten kuntoutuksen kansallinen kehittämishanke. Palkinto on 4 000 euroa.

Suomen Lääkäriliiton laatupalkinto myönnetään vuosittain tuloksekkaasta toiminnan tai palvelun kehittämisestä. Laatupalkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille. Palkintoa voi hakea jo osittain toteutuneelle kehittämishankkeelle tai toiminnan kehittämiselle, josta on osoitettua hyötyä terveydenhuollon toimivuudelle ja potilaiden hoitamiselle.

Tehohoitoon mallia pohjoisesta

Tehohoito Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on viime vuodet ollut maan mallikkainta. Tehohoito keskittyy yliopistosairaalan vastuulle, kun keskussairaalat vastaavat perustehohoidosta, tehohoitopotilaiden jatkohoidosta ja tehovalvonnasta.

Ponnistelut on tunnustettu Lääkäriliiton 8 000 euron laatupalkinnolla. Kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen aikuispotilaan hoidon järjestämistä Pohjois-Suomessa on koordinoinut työryhmä, johon ovat kuuluneet professori Tero Ala-Kokko, erikoislääkärit Hanna Rautiainen ja Jaana Pikkupeura sekä erikoissairaanhoitaja Ritva Katisko.

Jo yli seitsemän vuotta sitten viisi pohjoista sairaanhoitopiiriä, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa, Länsipohja, Lappi ja Kainuu tekivät tehohoidon tehostamista koskevan toimintasuunnitelman. Samalla yhtenäistettiin sähköiset tietojärjestelmät, Oulun yliopistoon perustettiin tehohoitolääketieteen professuuri ja alan lisäkoulutusohjelma.

Varsinainen hoitoketjuprojekti aloitettiin runsaat viisi vuotta sitten ja sitä on vetänyt Tero Ala-Kokko. Tavoitteena oli aukottoman hoitoketjun takaaminen potilaan sairastumisesta aina kotiutukseen tai mielekkääseen jatkohoitoon. Hoitoketjuohje julkaistiin sairaanhoitopiirin verkkosivuilla ja jalkautettiin erilaisilla koulutuspäivillä. Toimintaa on arvioitu auditoimalla hätätilapotilaiden hoidon kulku säännöllisesti.

Potilaat ajoissa oikeaan paikkaan

- Jo toisella auditointikierrolla paljastui, että suurimpana ongelmana oli kaikkialla potilaan kriittisen tilan tunnistaminen ja potilaan ohjautuminen oikeaan hoitopaikkaan. Tämän parantamiseksi julkaisimme mm. taskuohjeen, jota jaettiin laajasti erikois- ja perusterveydenhuoltoon niin lääkäreille kuin sairaanhoitajillekin, Tero Ala-Kokko kertoo.

Hoidon porrastuksessa lähdettiin siitä, että vaativa tehohoito keskittyy pohjoisessa yliopistosairaalan vastuulle, kun taas keskussairaalat vastaavat perustehohoidosta sekä alueensa tehohoitopotilaiden jatkohoidosta ja tehovalvonnasta.

Oulussa hoidetaan palo- ja monivammapotilaat sekä neurologista ja vaativaa gastrokirurgista tehohoitoa tarvitsevat potilaat. Konsultointia yliopistosairaalan tehohoitolääkärin kanssa pidetään aiheellisena toki monien muidenkin potilaiden osalta. Keskussairaaloissa on aloitettu aktiivipäivystykset vakavasti sairastuneiden potilaiden hoidon parantamiseksi. Myös vastuunjakoa on selkeytetty.

Tuloksekasta yhteistyötä

Tehohoidon toimintamalli on nyt vakiintunut kaikkiin pohjoisen sairaaloihin ja isoihin perusterveydenhuollon yksiköihin. Yhteistyö on tehostunut. Tehohoidon professuuria hoitava Tero Ala-Kokko käy puolivuosittain kouluttamassa tehohoidon henkilökuntaa alueen jokaisessa keskussairaalassa. Auditointia käytetään toiminnan jatkuvaan seuraamiseen ja parantamiseen.

Tänä vuonna koulutuksen tueksi on valmistunut muun muassa opetusvideo kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisesta. Myös päivystävien lääkärien osaamisvaatimukset on äskettäin ohjeistettu ja hoitohenkilökuntaa lisätty.

- Päivystyspotilaiden sairaalakuolleisuus on vähentynyt alueella merkittävästi ja se on myös pysynyt vähäisenä. Nykyisin oikeat potilaat tulevat tehohoitoon ajoissa ja vaativinta hoitoa vaativat potilaat ohjautuvat meille Ouluun. Viimeisten seitsemän vuoden aikana olemme olleet tuloksekkain maan viidestä erityisvastuualueesta.

- Pohjoisen toimintamalli sopii sovellettavaksi myös eteläisempiin erityisvastuualueisiin. Eikä mallia piilotella tunturien kupeeseen. Hoitoketjumalli kokonaisuudessaan aina tuoretta potilaan tunnistamisvideota myöten on Terveysportissa kaikkien ulottuvilla. Kertyneeseen kokemukseen viitaten Tero Ala-Kokko korostaa erityisesti auditointien merkitystä hoitoketjujen ja yhteistyön kohentamisessa. Auditoinneista lääkärit saavat tukea myös arkipäivän ratkaisuihinsa toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa.

CP-lasten kuntoutus yhtenäiseksi

CP-lasten kuntoutuskäytännöt ja arviointimenetelmät ovat vaihdelleet eri puolilla Suomea. Yhtenäisten mittareiden puuttuessa kuntoutuksen tuloksellisuutta on ollut mahdotonta arvioida. Nyt lääkärien, hoitajien, erityistyöntekijöiden ja vanhempien välille on löytynyt yhteinen kieli.

Kiitos tästä kuuluu CP-lasten kuntoutuksen kansalliselle hankkeelle, jolle Lääkäriliitto antoi 4 000 euron laatupalkinnon. Kolmevuotista, Kelan alulle panemaa ja tukemaa hanketta on käytännössä toteuttanut lukuisa ammattilaisjoukko Helsingistä ja Turusta. Johdossa ovat olleet professori Leena Haataja, lastenneurologi Helena Mäenpää sekä koordinaattorina fysioterapeutti Wivi Forsten.

Suomessa syntyy vuosittain keskimäärin 120 CP-lasta. Heidän kuntoutuksensa on kallista, vaativaa ja usein elinikäistä. Kuntoutusryhmiä johtavien lääkärien on tähän asti ollut vaikea arvioida eri terapioita ja niiden määriä.

Mittarit helpottavat arkea

Projektin tuloksena sovitut yhtenäiset mittarit helpottavat arkea.

Projektin myötä otettiin käyttöön viisiportaiset kansainväliset toimintakykyluokitukset karkeamotoriikasta (GMFCS), kädentaidoista (MACS) ja kommunikaatiosta (CFCS). Nämä kolme toiminnallista luokitusta liitettynä CP-diagnoosiin kuvaavat hyvin lapsen toimintakykyä. Luokitukset helpottavat sekä ammattilaisia että vanhempia laatimaan realistiset ja konkreettiset kuntoutuksen tavoitteet. Vanhempien on helpompi ymmärtää, millä perusteilla ammattilaiset arvioivat lapsen ennustetta ja kuntoutuksen painopisteitä eri ikäkausina.

Projektiin valittujen arviointimenetelmien sopivuutta testattiin kliinisessä työssä kahdesti puolen vuoden jaksoissa. Tulosten analysoinnin jälkeen käyttöön jäivät kliiniseen työhön parhaimmin soveltuvat ja muutosherkimmät mittarit.

Tehostunutta yhteistyötä

CP-lasten arviointi on nyt systemaattisempaa. Yhteistyö ja keskustelu eri ammattiryhmien välillä on lisääntynyt. Vanhempien kanssa keskustellaan kuntoutuksen sisällöstä enemmän kuin yksittäisten terapioiden määristä. Vanhempien odotukset ovat myös aiempaa realistisempia.

- Olemme ensimmäisinä maailmassa ottaneet rutiinikäyttöön myös hoitajien tekemät toiminnallisen näön seulonnat. Hahmottamisen ongelmat voivat vaikeuttaa niin arjessa selviytymistä kuin koulumenestystäkin, lastenneurologi Helena Mäenpää sanoo.

- Hanke on vienyt itse itseään eteenpäin. Projektiin osallistuneet työntekijät ovat olleet motivoituneita, koska he ovat kaivanneet selkeyttä kuntoutuksen suunnitteluun sekä tavoitteiden ja tulosten arviointiin. Tänä syksynä hankkeen toimintamalli on otettu kliiniseen käyttöön Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloissa sekä Ruskeasuon, Mäntykankaan ja Tervaväylän erityiskouluissa, professori Helena Pihko kertoo.

CP-lasten kuntoutuksen kansallisen hankkeen takana ovat mm. lastenneurologi Helena Mäenpää (vas.), professori Helena Pihko ja fysioterapeutti Wivi Forsten. Hanke sai Lääkäriliitolta 4 000 euron laatupalkinnon.