Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon malli ei sovellu lääketieteeseen, koska alempi tutkinto ei vielä anna kelpoisuutta työmarkkinoille. Suoraan lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava yksiportainen malli on säilytettävä jatkossakin. Näin toteaa Suomen Lääkäriliitto Akava ry:lle antamassaan lausunnossa, joka koskee valtioneuvoston asetusluonnosta yliopistojen tutkinnoista. Asetusluonnos liittyy hallituksen aiempaan esitykseen yliopistolain muuttamisesta.

Uusi asetus korvaisi aiemmat alakohtaiset tutkintoasetukset, joista vanhin on lääketieteellisistä tutkinnoista annettu asetus vuodelta 1975. Merkittävin muutos olisi kaksiportaisen tutkintojärjestelmän soveltaminen suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään. Mallin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta maan sisällä, kansainvälisesti ja eri tutkintoalojen välillä.

- Useimmat eurooppalaiset maat ovat jo päättäneet tai suunnittelevat lääketieteen jättämistä kaksiportaisen järjestelmän ulkopuolelle. Näin tulee menetellä Suomessakin, lausunnossa todetaan.

Liitto pitää myönteisenä asetusluonnoksen kirjausta, jonka mukaan yliopisto voi lääketieteellisellä alalla järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen ilman siihen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Viransijaisuudet vainväliaikaisia

Yksiportaista järjestelmää puoltaa lausunnon mukaan paitsi eurooppalainen käytäntö myös se, että lääkärikoulutus on direktiivillä säädeltyä ja luvanvaraiseen ammatinharjoittamiseen johtavaa.

Kaksiportaista tutkintomallia on perusteltu työmarkkina- ja jatko-opintovalmiuksien paranemisella.

- Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa on meillä totuttu tarkastelemaan kokonaisuutena, joka johtaa kelpoisuuteen toimia lääkärin ammatissa. Tältä pohjalta on toteutettu opintouudistuksia kaikissa viidessä suomalaisessa lääketieteellisessä tiedekunnassa. Selkeää jakoa vanhan mallin mukaisiin prekliinisiin ja kliinisiin opintoihin ei enää ole, mikä vaikeuttaisi kaksiportaisen mallin soveltamista.

Opintouudistuksilla on tavoiteltu varhaisia potilaskontakteja ja ongelmakeskeistä oppimista. Lähes kaikki opetus kuusivuotisessa koulutusohjelmassa on pyritty rakentamaan kliinisen ongelman ympärille.

Lausunnossa korostetaan, että työmarkkinakelpoisuutta ei lääketieteessä saavuteta alemmalla korkeakoulututkinnolla.

- Neljän vuoden opintojen jälkeen opiskelijat voivat toimia väliaikaisesti lääkärin viransijaisina. Tässä on tarkoitettu väliaikaista toimintaa, ja kaikkien opiskelijoiden tavoitteena on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sosiaali- ja terveysministeriö rajoitti hiljattain pitkään opiskelleiden mahdollisuuksia toimia viransijaisina, liitto huomauttaa.

Vain harva keskeyttääopinnot

Kaksiportaisuuden perusteluina on mainittu opiskelijoiden liikkuvuuden lisääntyminen.

- Sellaista lähialan alempaa tutkintoa ei ole olemassa, josta voisi hakeutua ylempään lääketieteen korkeakoulututkintoon edes lisäopinnoilla. Kaksiportaisesta mallista ei tule luoda väylää ammattikorkeakouluista ylempiin yliopistollisiin korkeakoulututkintoihin, liitto toteaa.

Kaksiportaisuuden tavoitteiksi on esitetty myös opiskelujen tehostaminen ja keskeytysten vähentäminen. Liiton mukaan keskeyttäminen on jo nykyisin vähäistä lääketieteessä.

- Koulutus valmistaa lääkärin kliiniseen työhön, ja sen kalleudestakin johtuen opiskelijamäärät on pyritty mitoittamaan terveydenhuollon tarpeita vastaavasti. Ei ole järkevää ottaa koulutukseen opiskelijoita, jotka alemman tutkinnon jälkeen siirtyisivät muihin koulutusohjelmiin.

Sama malli koko maahan

Uusi asetus antaisi lääketieteellisille tiedekunnille vapauden halutessaan käyttää kaksiportaista tutkintorakennetta.

- Käytäntö, jossa joku tai jotkut poikkeaisivat yleisestä yksiportaisesta mallista, ei olisi toivottava. Se johtaisi erilaisten tutkintojen kehittymiseen Suomessa ja voisi vaikeuttaa opiskelijoiden liikkuvuutta niin kansainvälisesti kuin Suomen sisälläkin.

Liiton mielestä on toivottavaa, että lääketieteelliset tiedekunnat päätyvät yhtenäiseen kansalliseen käytäntöön. Yksiportaisuutta tulisi käyttää myös hammas- ja eläinlääketieteessä.

Lausunnon mukaan lääketieteen kandidaatin arvonimi tulisi edelleen voida myöntää tietyn opintovaiheen saavuttaneille opiskelijoille. Liitto ottaa kantaa myös tutkintojen nimityskysymykseen.

- Suomeen luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä on ollut omiaan luomaan sekaannusta. Ammattikorkeakoulujen tutkinnoista on usein jäänyt pois ammatti, jolloin ero yliopistotutkintoihin ei käy ilmi. Asetuksessa tulisikin harkita alemman ja ylemmän yliopistotutkinnon käsitteiden käyttöönottoa.

Yhteisen yliopistoasetuksen lisäksi eri koulutusalojen tavoitteet ja sisällöt tulisi Lääkäriliiton mielestä kuvata tarkemmin säädöstasolla. Näin saataisiin luotua valtakunnalliset, alakohtaisesti yhtenäiset säädökset. Liitto korostaa, että lääkärikoulutuksen tavoitteena tulee jatkossakin olla valmius lääkärin tehtäviin ja itsenäiseen lääkärintoimen harjoittamiseen.