Valtakunnansovittelijan työ lääkärilakon sovittelussa kaatui KT:n jääräpäisesti ajamaan vuorotyömalliin ja lopulta rahaan. Vuorotyömallin käsittelyn takia muille asioille ei jäänyt kunnolla aikaa. Loppujen lopuksi työaikakysymyspaperit pantiin Saloniuksen uuteen paperisilppuriin. Lääkärien rahatavoitteiden ja KT:n tarjouksen välillä oli niin suuri kuilu, ettei valtakunnansovittelija nähnyt mahdolliseksi tehdä sovintoesitystä. Osapuolien koolle kutsutut päättävät elimet saivat mahdollisuuden antaa neuvottelijoilleen vielä lauantai-iltapäivän aikana lisävaltuuksia. Klo 17 aikaan lauantaina Salonius sai osapuolten vastaukset, jolloin hän edelleen jätti sovintoesityksen tekemättä. Lääkäriliiton valtuuskunta joutui toteamaan patiksi ajautuneen tilanteen, ja että lääkärilakko alkaa suunnitellun mukaisesti maanantaina 12.3. klo 12.00.

Pikkunahistelua lakkorajoista myös neuvotteluissa

Lääkäriliitto ilmoitti 1.2.2001 jättämässään lakkovaroituksessa, että se huolehtii lakosta huolimatta välittömän tutkimuksen ja hoidon tarpeessa olevista potilaista. Virkariitalautakunnan päätös (12.3.) lakon rajoista ja lakosta huolimatta hoidettavista tehtävistä oli suurimmilta osiltaan myös Lääkäriliiton mahdollista hyväksyä. Liitto ilmoitti, että se takaa riittävän päivystystoiminnan kullakin lakkopaikkakunnalla, mutta se ei edellytä jokaisen terveyskeskuksen päivystystoiminnan täysimääräistä aukipitämistä. Myös joihinkin muihin päätöksen yksityiskohtiin esitettiin varauksia, kuitenkin aina toimien niin, että lakkovaroituksen ja virkariitalautakunnan yleiset periaatteet välittömässä hoidon tarpeessa olevien potilaista huolehtimisesta toteutuvat.

Lakkorajat on saatu sittemmin paikkakunnittain sovituksi, sen sijaan nahistelu työnantajan kanssa on jatkunut suojelutyön palkan maksusta. Työnantaja on ohjeistanut kuntia siten, että normaaleja päivystyskorvauksia voidaan suojelutyössä olevalle maksaa vasta sen jälkeen, kun hänen kohdallaan on tullut normaali viikkotyötuntimäärä täyteen. Liitto on edellyttänyt, että päivystys korvataan päivystyssopimusten mukaan aina, kun lääkäri päivystää. Riita oli vielä viikonloppuna auki joillakin paikkakunnilla, mikä vaikeuttaa suojelutyön teettämistä näissä laitoksissa.

Sovittelun yhteydessä keskusteltiin myös näistä kysymyksistä, vaikka muutoin prosessi keskittyi lääkärien virkaehtosopimuksen sisältöön. Yhtään spesifioitua rikettä työnantajan edustajat eivät kuitenkaan tuoneet esille.

KT ajoi vuorotyöjärjestelmää

Sovittelun viimeisen viikon työskentely kariutui siihen, että maanantaina 5.3. KT toi neuvotteluihin ehdotuksensa lääkärien uudeksi työaikajärjestelmäksi, joka olisi merkinnyt käytännössä lääkärien siirtämistä jakso- tai vuorotyöjärjestelmään. Ehdotuksen keskeiset piirteet on esitelty ohessa.

Neuvottelijoina näimme selvästi, että kyseinen esitys on ensinnäkin niin laaja, ettei siihen ole mahdollista muodostaa kantaa viikon neuvotteluajan puitteissa. Tämän lisäksi ei ole varmaa, riittäisikö työvoima KT:n esittämän mallin toteuttamiseen, ts. pahentaisiko ratkaisu jo nyt vaikeaa lääkärityövoimatilannetta. Suoralta kädeltä malliin voi nähdä sisältyvän lääkärien kannalta kriittisiä kysymyksiä, kuten pitkien tasoittamisjaksojen merkitys ylityön määrälle. Järjestelmä hävittäisi pitkät aktiivivapaat, jotka ovat tärkeitä esim. koulutussyistä valtaosalle lääkäreitä. Lääkärien nimeäminen työn suhteen eri sidonnaisuusryhmiin voi myös olla ongelmallista. Päivystystyön perustyöajan palkkausta korkeampi palkka perustuisi täysin siihen, että se tehdään ylityönä sen jälkeen, kun säännöllinen työaika on tehty täyteen.

Esitimme, että Lääkäriliitto on valmis selvittelemään työaikakysymyksiä uudessa sopimuskauden aikaisessa työryhmässä. Ollakseen realistista selvitystyön tulisi ensi vaiheessa koskea vain kaikkein raskaimpia päivystyspisteitä, joissa työ on jo nyt vuorotyön luonteista. Pysyvämpiä ja mahdollisesti laajakantoisempia päätöksiä voidaan tehdä vasta kokeilujen jälkeen. Eli järjestelmää tulisi kehittää edelleen nykyisen päivystysjärjestelmän pohjalta sitä asteittain parantaen. Samalla olisi mahdollisuus rajata pitkiä työrupeamia ja työmäärää yleisesti.

Lääkärien puolella mielenkiintoa herättänyt kysymys sädeloman kohtalosta oli myös esillä sovittelusssa. Saloniuksen kanta tähän kysymykseen oli se, että hän tuntee asian sisällön siinä määrin hyvin, että tekee sen ratkaisusta esityksen, jos joutuu prosessin kuluessa asiassa tuomariksi. Asiat kulkivat siten, että tätä esitystä hänen ei tarvinnut kuitenkaan tehdä.

Viimeisen viikon sovittelutyö jumittui KT:n työaikamallin selvittelyyn. Perjantai-iltana Saloniuksen mitta täyttyi, kun minkäänlaista lähentymistä näkökannoissa ei tapahtunut ja niin KT:n vuorotyömallikaavailut kuin muutkin työryhmäkaavailut työnnettiin silppuriin. Valtakunnansovittelija kävi lauantaina henkilökohtaiset neuvonpidot Jouni Ekurin ja Heikki Pälveen kanssa lähtien pääasiassa nykytekstien mukaisesta VES:stä, jossa vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvaukset muutettaisiin kuitenkin määräytymään prosentuaalisesti. Saatuaan kysymyksiinsä vastaukset Salonius päätti olla tekemättä sovitteluesitystä ja edellytti, että neuvottelijat konsultoivat taustaryhmiään lauantai-iltapäivän aikana ja palaavat klo 17.00 takaisin valtakunnansovittelijan toimistoon raportoimaan konsultaatioidensa tuloksista.

Liiton neuvottelijat saivat evästykset jäljempänä selostetussa valtuuskunnan kokouksessa. Tilanne valtakunnansovittelijan kanslian neuvottelupöydän molemmin puolin oli lauantai-iltana jämähtänyt paikoilleen, eikä Salonius ryhtynyt antamaan sovintoesitystä.

Se tarkoitti, että lääkärien lakko käynnistyisi ilmoitettujen suunnitelmien mukaisesti maanantaina 12.3 klo 12.00.

Salonius ja Soininvaara panostivat työolosuhteisiin

Lääkäriliiton neuvottelijat toteavat, että valtakunnansovittelija Juhani Salonius panosti sovittelutyössään erityisesti terveydenhuollon toimivuuteen, jonka parantamiseksi hän näki kovasti vaivaa ja teki työtä. Tämä työ ei valitettavasti tuottanut tulosta tilanteessa, jossa olisi ollut myös pakko korjata samanaikaisesti palkkauksellista jälkeen jäämistä.

Myös sosiaali- ja terveysministeri Osmo Soininvaara piti neuvotteluihin kiitettävästi yhteyttä ja luvaten ministeriön tukea työryhmähankkeille, jotka kehittäisivät terveydenhuoltoa ja ohjaisivat palkankorotuksia työsuoritteisiin.

Lääkärikartellin muiden jäsenten asemasta

Lääkärikartelliin, joka allekirjoittaa aikanaan myös lääkäreitä koskevan virkaehtosopimuksen, kuuluvat myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit. Myös he ovat tällä hetkellä ja niin kauan kuin alkanut lääkärilakko kestää, ilman sopimusta, vaikka heillä ei ole varsinaista riitaa sopimuksistaan.

Lääkärit arvostavat Hammaslääkäri- ja Eläinlääkäriliiton solidaarista asennetta lääkärien työtaistelun suhteen.

KT:n ehdottaman lääkärien uuden työaikajärjestelmän peruspiirteet

1. Lääkäreillä on vain yksi työaikakäsite eli säännöllinen työaika. Päivystys käsitteenä häviää sopimuksista ja järjestelmästä. Kaikki työpaikallaolo luetaan työajaksi.

2. Vapaamuotoinen varallaolo, joka vastaa perusrakenteeltaan nykyistä vapaamuotoista päivystystä, jää ainoaksi päivystysmuodoksi.

3. Säännöllinen työaika on keskimäärin 38,25 tuntia viikossa. Työaika lasketaan 3-52 viikon työaikajaksoissa, joka on samalla työajan tasoittamisjakso. Työnantaja määrittää tasoittamisajanjakson pituuden direktio-oikeutensa perusteella.

4. Työajan sijoittelusta päätetään paikallisesti. Rajoituksia työajan sijoittelulle ei aseteta.

5. Ylityökorvaus, joka laukeaa siis työjakson pituuden perusteella, on 55 % kaikesta ylityöstä.

6. Työjakson enimmäispituus on pääsääntöisesti 15 tuntia ja työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin rupeamaan tulee sisältyä vähintään 9 tunnin keskeytymätön lepoaika. Työvuorojen väliin tulisi jäädä 7-8 tuntia työaikalain puitteissa kuitenkin joustaen.

7. Viikoittaisen vapaa-ajan määrittely tapahtuisi kuten nykyisin, samoin kliinisen ja yleisen lisätyön suunnittelu. Epämukavan työajan korvaukset maksettaisiin yleisen KVTES:n mukaisesti,

8. Palkkahinnoittelussa lääkärit ryhmitellään sen mukaan, miten heidän säännöllinen työaika on järjestetty eli a) työaika sijoiteltu 07-19.00 väliseen aikaan, b) työaika järjestetty kahteen toisiaan seuraavaan vuoroon ja c) työaika järjestetty jaksotyössä kolmeen toisiaan seuraavaan vuoroon.

9) Em. ryhmittelyä käytettään palkkakorotusten perusteena.