Liiton paikallinen tiedottaja-verkosto muodostuu sairaaloihin ja terveyskeskuksiin nimetyistä lääkäriluottamusmiehistä. Tiedottajien tehtävänä on huolehtia liittoa ja lääkärikuntaa koskevasta paikallisesta tiedottamisesta. Koulutuksesta vastaa Lääkäriliitto.

Terveydenhuollon toimintayksiköissä on yleensä sovittu, kenellä on tiedotusvastuu. Virallisten lausuntojen ja kannanottojen antaminen kuuluu niille, jotka vastaavat laitoksen toiminnasta. Jokaisella terveydenhuollossa toimivalla on kuitenkin oikeus oman mielipiteensä ilmaisemiseen. Ihmisen terveyttä ja sairautta koskevat uutiset kiinnostavat ihmisiä. Asiallinen tiedonvälitys lisää kansalaisten luottamusta sekä poistaa turhaa epävarmuutta. Jokainen onnistunut lääkärin esiintyminen luo myös myönteistä kuvaa koko lääkärikunnasta.

Lääkärit esiintyvät yleensä lääketieteellisissä jutuissa, ohjelmissa ja uutisissa asiantuntijoina. Haastateltavalla on oikeus ennakolta tietää, missä välineessä ja millaisessa yhteydessä hänen haastatteluaan käytetään. Hyvän lehtimiestavan mukaista on myös se, että toimittaja kertoo, onko esimerkiksi puhelimessa käyty keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai vain tausta-aineistoksi. Mikäli lääkäri haluaa tarkistaa oman osuutensa jutussa ennen sen julkistamista, siihen yleensä toimittaja suostuu jo asiatietojen oikeellisuudenkin varmistamiseksi.

Kohti oma-aloitteista tiedottamista

Parhaat tiedotuskanavat ovat varsin lähellä ja helppoja käyttää. Lääkärin työ ja arkipäivän toiminta on tavallaan osa tiedottamista. Suorat kontaktit ihmisiin tapahtuvat vastaanotoilla, hoitotilanteissa, ystäväpiirissä taikka harrastusten parissa. Niillä on merkitystä, kun luodaan mielikuvaa lääkäristä.

Tiedottajan keskeinen tehtävä on yhteyksien luominen oman paikkakunnan toimittajiin. Ensimmäisen yhteydenoton syyksi riittää se, että haluaa esitellä itsensä liiton paikallisena tiedottajana, antaa kontaktitiedot sekä kertoa omasta työpaikasta tai liiton toiminnasta. Kun toimittaja on tuttu, on hänen kanssaan helppo asioida myös ongelmatilanteissa.

Lääkäriliiton tiedottajat antavat apua ja neuvoja tiedotusasioiden hoidossa. Liiton tiedotusyksikkö toimittaa lääkäritiedottajille tietoja sellaisista lääkäreitä, terveydenhuoltoa ja Lääkäriliittoa koskevista ajankohtaisista asioista, joilla on julkisuusarvoa. Myös oma aloitteellisuus oman alueen kannalta kiinnostavien kysymysten nostamiseksi julkisuuteen on suositeltavaa. Kiistanalaisissa kysymyksissä kannattaa kuitenkin ensin ottaa yhteyttä liittoon.

Lääketieteen toimittajat ry on valtakunnallinen yhdistys, joka perustettiin vuonna 1987. Yhdistyksessä yli 160 jäsentä, jotka edustavat sähköisiä viestimiä, päivä- sekä aikakauslehtiä. Paikallislehdissä ei kuitenkaan ole yleensä erikseen nimettyjä lääketieteen toimittajia, vaan samat toimittajat tekevät juttuja niin terveydenhuollosta kuin ay-toiminnasta. Liitosta saa eri paikkakuntien toimittajaluettelot ja niitä jaetaan koulutustilaisuuksien yhteydessä.

Miten laadin tiedotteen

Tiedotteen alkuun kirjoitetaan heti tärkein asia. Sen tarkoituksena on herättää lukijan huomio. Asiasta tulisi kehitellä jonkinlainen uutinen. Tiedotetta julkaistaan harvoin sellaisenaan, vaan toimittaja muotoilee siitä varsinaisen juttunsa. Tiedotteen pituus on 1-2 liuskaa. Asiat tulisi pyrkiä ilmaisemaan kansantajuisesti välttäen latinaa ja liikaa yksityiskohtia. Tiedotteessa on aina mainittava, keneltä saa lisätietoja. Tiedote on kuin epikriisiä kirjoittaisi, kun unohtaa pikkutarkkuuden.

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuuden kutsu lähetetään noin viikkoa ennen. Kutsussa mainitaan ensimmäiseksi aihe, aika ja paikka. Sen jälkeen kerrotaan muutama sana siitä, miksi tiedotustilaisuus on järjestetty ja kuka on vastuuhenkilö.

Tilaisuuteen kutsutaan kaikki paikkakunnan toimittajat. Infon pitäminen aloitetaan vitkastelematta ja puheenvuorot pyritään pitämään lyhyinä. Tarjoiluksi riittää mainiosti kahvi tai tuoremehu. Mikäli tilaisuus pidetään lounasaikana, olisi hyvä olla tarjolla vaikkapa voileipiä. Infojen paras pitoaika on maanantaista torstaihin klo 10 ja15 välillä. Poikkeuksia voi tietysti tehdä, mikäli tilanne sitä vaatii.

Oikaisu ja vastine

Mikäli lehdessä on jutun yhteydessä virheellistä tietoa, siihen voi pyytää oikaisua. Jos jutussa ei ole varsinaista virhettä, mutta se on loukkaava tai oman näkemyksen vastainen, voi asiasta esittää vastineen. Sekä oikaisusta että vastineesta on syytä neuvotella ensin toimituksen kanssa ja sitten toimittaa teksti mahdollisimman pian lehteen.

Julkisen Sanan Neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää lehtimiestapaa. Kuka tahansa voi tehdä kantelun JSN:lle eli asian ei välttämättä tarvitse koskea kantelijaa itseään.

Mielipidekirjoitukset

Lääkäreille näyttää toistuvasti syntyvän ongelmallisia tiedotustilanteita sellaisesta kansalaisten mielipidekirjoittelusta, jossa otetaan esille yksittäisiä potilastapauksia, niihin liittyneitä mahdollisia hoitovirheitä tai komplikaatioita. Lääkäri ei voi ryhtyä repostelemaan potilaan asioita lehden sivuilla, vaikka kirjoitus olisi miten pielessä tahansa. Tällöin voi tilannetta pyrkiä lähestymään yleisellä tasolla, miten milloinkin menetellään ja miten potilas voi viedä asiaansa eteenpäin. Asiallinen ja ystävällinen sävy vastineessa antaa aina hyvän kuvan lääkäreistä. Vastaajaksi sopii usein hyvin tiedotusvastaava paikallisen lääkärikunnan edustajana.

Toiminta ja kustannukset

Tiedottajalääkärin tulisi kirjata vuoden aikana tehdyt tiedotusoperaatiot paikallisosaston toimintakertomukseen. Liiton koulutustilaisuuksissa voi myös antaa tilannekatsauksia. Vähäiset kustannukset, jotka aiheutuvat kahvitarjoilusta yms., liitetään paikallisosaston kuluihin. Merkittävistä menoeristä neuvotellaan liiton tiedottajien kanssa.