Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 10.-11. joulukuuta syyskokoukseensa Lääkäritalolle Helsinkiin. Tärkeimpänä asiana oli keskustella ja linjata tulevan neuvottelukierroksen tavoitteita. Keskustelua käytiin sopuisassa hengessä ja lähinnä yleisellä tasolla, eikä esimerkiksi prosenttikorotustavoitteesta päätetty vielä tässä vaiheessa.

Valtuuskunta valitsi liiton puheenjohtajaksi edelleen Kati Myllymäen vuodelle 2000. Varapuheenjohtajina jatkavat niin ikään Kari Pylkkänen ja Pirkko Valtola.

Lääkäriliiton hallituksen kokoonpanossa tapahtui kaksi henkilövaihdosta. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajien lisäksi seitsemän muuta jäsentä, joista eroaa joka toinen vuosi kolme ja joka toinen vuosi neljä jäsentä. Hallituksen jäsenistä olivat erovuorossa Timo Kaukonen, Lauri Kyllönen ja Pekka Saarinen. Heistä Kyllönen ja Saarinen olivat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä toimikaudelle 2000-2001.

Vuodesta 1987 asti liiton hallituksessa olleen Saarisen tilalle valittiin nykyisin tutkijana Kuopion yliopistossa toimiva Heikki Pärnänen. Liiton varapuheenjohtajanakin olleen Kyllösen tilalle valittiin kirurgi Timo Raatikainen, joka parhaillaan työskentelee osastonylilääkärinä HYKS:n Töölön sairaalassa.

Kokouksen aluksi valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen totesi, ettei neuvottelutilanne ole yhtään helpompi kuin kaksi vuotta sitten.

- Liittokierrokselle on tyypillistä, että voimakkaimmat pärjäävät. Meidän täytyy kuulua tähän joukkoon. Neuvottelijoiden haasteet ovat todella kovat, hän evästi kokousväkeä.

Valtuuskunnalle esitteli tavoitteita ja tämänhetkistä neuvottelutilannetta edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Timo Kaukonen. Varsinaiset neuvottelut eivät ole vielä kunnolla alkaneet.

- Tällä hetkellä neuvotteluissa on kumpikin osapuoli tuonut esille omia näkemyksiään. KT pyrkii saamaan eräänlaisen minitupon, jossa kuntasektorin lisäksi olisi mukana myös teollisuusliittoja. Koko kuntasektorille tulisi sama korotustaso ja sopimuskauden pituus. KT pyrkii ylipäänsä yhdenmukaistamaan sopimuksia kunta-alalla.

Valtuuskunnassa käydyssä keskustelussa tavoitteista ei puututtu jo aikaisemmissa valtuuskunnan kokouksissa tehtyihin linjauksiin, joiden mukaan lääkärisopimuksen eri liitteitä kohdellaan tasapuolisesti ja korotusten painopiste on ensisijaisesti säännöllisen työajan tai ns. päiväaikaisissa ansioissa.

TAVOITTEISIIN TARKENNUSTA

Tulevan lääkärisopimuksen tavoitteita koskeneessa käsittelyssä valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti kaksi ponsiehdotusta.

Eeva Ketola esitti Tuire Sanniston, Katja Nevalan ja Jan Schugkin kannattama ponnen, joka koskee väestövastuuvirkaehtosopimusta. Sen mukaan valtuuskunta edellyttää liiton hallituksen pyrkivän siihen, että lääkärivirkaehtosopimuksen liitteen 2 (VV-VES) korotukset painottuvat perusosaan ja väestöosaan.

Kaisu Antila esitti puolestaan yhdessä Johanna Tuukkasen kanssa ponnen, joka koski päivystyksiä. Esitystä kannattivat Heli Lagus ja Harri Juusela. Valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan uuteen virkaehtosopimukseen pyritään neuvottelemaan seuraavat päivystystä koskevat muutokset: pisin yhtäjaksoinen työrupeama on 24-26 tuntia ja päivystykseen liittyvä vapaapäivä on palkallinen.

Antila totesi puheenvuorossaan, että päivystykset ovat muuttuneet inhimillisesti katsottuna kohtuuttoman rasittaviksi.

- Pitkät työrupeamat ovat lisääntyneet, päivystyspisteitä on vähennetty, hoidot ovat vaativampia kuin ennen ja vaikeasti sairaita potilaita on enemmän, hän listasi.

Harri Juusela painotti omissa puheenvuoroissaan EML-/sopimuslääkärijärjestelmän merkitystä liiton edunvalvonnassa ja toivoi liitolta entistä voimakkaampia toimia asian suhteen.

Ari Palomäki esitti, että liiton pitäisi ruveta selkeästi liputtamaan kolmen tai kahden vuoden sopimuksen puolesta.

Kati Myllymäki muistutti kokousväkeä, ettei nyt ole kyseessä päivystyskierros.

- Olen sitä mieltä, että suuret päivystysremontit unohdetaan tällä kierroksella ja päivystykseen haetaan pienempiä korjauksia. Itse näen, ettei erikoistuva lääkäri viiden vuoden kuluttua tee sellaisia päivystysrupeamia kuin nyt etupäivystyksessä tehdään.

Järjestöllisestä valmiudesta teki valtuuskunnalle selkoa järjestövaliokunnan puheenjohtaja Olli Meretoja ja edunvalvontaan liittyvästä tiedotusstrategiasta varapuheenjohtaja Pirkko Valtola.

VIIKOITTAINEN LÄÄKÄRILEHTI SAI VAHVISTUSTA

Valtuuskunta päätti perustaa toimittajan ja toimitusapulaisen toimet Lääkärilehden toimitukseen. Lääkärilehti muuttuu kerran viikossa ilmestyväksi vuoden 2000 alkupuolella, minkä takia toimitus tarvitsee lisätyövoimaa.

Lisäksi perustettiin tutkijan toimi tutkimusjaostoon, jonka nykyresurssit eivät riitä vastaamaan tutkimus- ja selvitystoiminnalle asetettuja odotuksia. Tällä hetkellä tutkimusjaostossa työskentelee yksi tutkija. Omia tietoja, ennakointia ja vaihtoehtoja tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän mm. edunvalvonta-asioissa.

Tutkijan alkuvaiheen tehtäviksi on alustavasti suunniteltu mm. lääkärin työaikoja ja palkkausta koskevien perusselvitysten ja vaihtoehtolaskelmien tekeminen, terveydenhuollon rahoituksen selvittelyt (esim. suoritelaskenta, hoitoseteli) ja yhteistyöprojektien tulosten analysointi.

Valtuuskunta hyväksyi Aarne Kiviojan esittämän ponnen, jonka mukaan valtuuskunta edellyttää hallituksen antavan ensi kevään valtuuskunnan kokouksessa selvityksen, onko neuvotteluosastoa tarvetta vahvistaa.

KOLLEGIAALISUUSOHJEET UUDISTETTIIN

Valtuuskunta päätti kokouksessa lääkärien kollegiaalisuusohjeiden muuttamisesta ja uudistamisesta. Voimassa olleet ohjeet oli hyväksytty vuonna 1988. Asian esitteli valtuuskunnalle liiton varapuheenjohtaja Kari Pylkkänen.

- Kollegiaalisuusohjeiden perustavoite ei muutu mihinkään, hän totesi alustuksessaan.

Uudistus sisälsi 12 muutosta, joista 4 oli tarkennuksia, 3 tekstikohtien poistoa, 1 termin muutos ja 4 uusien kappaleiden lisäyksiä. Tämän lisäksi 11 vuotta vanhoja kollegiaalisuusohjeita stilisoitiin kieliasultaan.

Yksi muutoksista koski tietojen antamista potilaasta toiselle lääkärille. Tätä kohtaa muutettiin entistä ohjaavampaan muotoon. Tämä kollegiaalisuusohjeiden VII kohta kuuluu uudistettuna seuraavasti:

Suositellessaan potilasta toiselle lääkärille lääkärin on annettava potilaasta lähetteellä asianmukaiset tiedot. Lähettäneelle ja jatkohoidosta vastaavalle lääkärille tulee potilaan luvalla toimittaa asianmukaiset potilasta koskevat tiedot ja ohjeet jatkohoitoa varten. Lääkärin aikoessa lopettaa yksityisen lääkärintoimen, on suotavaa, että hän luovuttaa potilasasiakirjat potilaan suostumuksella hoitoa jatkavan lääkärin käyttöön.

Toinen muutos käsitteli ns. second opinion -asiaa. Ohjeiden VIII kohtaan lisättiin seuraava kappale:

Mikäli toinen lääkäri arviotaan antaessaan havaitsee, että hänen ja kollegan näkemysten välillä on potilaan kannalta merkittävä ristiriita, on hänen pyrittävä selvittämään asia potilaan luvalla suoraan kollegansa kanssa.

Kolmas lisäys koski kollegiaalisuusohjeiden tutkimustyötä koskevaa kohtaa IX, johon lisättiin kappale:

Lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdyttäessä on suositeltavaa, että ryhmän jäsenet sopivat etukäteen keskinäisistä vastuualueistaan, velvollisuuksistaan ja tulosten julkaisuperiaatteista.

JÄSENMAKSUUN 60 MARKAN KOROTUS

Valtuuskunta päätti nostaa liiton jäsenmaksua 60 markalla, jolloin ensi vuoden perusjäsenmaksu on 2 300 markkaa. Summasta 20 markkaa menee työttömyyskassan jäsenmaksun nousuun ja 40 markkaa liiton menoihin. Jäsenmaksun korotus vastaa Suomessa vallitsevaa noin 2 prosentin inflaatiota. Jäsenmaksuporrastus säilyy ennallaan.

Suomen Lääkäriliiton hallitus 2000

Puheenjohtaja Kati Myllymäki

Varapuheenjohtaja Kari Pylkkänen

Varapuheenjohtaja Pirkko Valtola

Jäsenet:

Jaakko Halonen

Timo Kaukonen

Risto Lantto

Olli Meretoja

Heikki Pärnänen

Timo Raatikainen

Hanna Salmenpohja