Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 7.-8. toukokuuta kevätkokoukseensa Murikka-opistolle Tampereen Teiskoon.

Se päätti hyväksyä Lääkäriliiton, Lääkärikeskusten yhdistyksen ja Kelan yhdessä neuvotteleman runkosopimuksen ja siihen liittyvät asiakirjat ns. valtakirjamenettelystä. Järjestelmässä lääkärinpalkkioiden sairausvakuutuskorvaus maksetaan suoraan palvelujen tuottajalle potilaan tekemän valtakirjan perusteella.

Valtuuskunta kävi myös lähetekeskustelua seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteista.

Runkosopimuksen mukaisesti Lääkäriliitto esittää jäsenkunnalleen valtakirjasopimusmenettelyyn liittymistä. Myös LKY suosittelee järjestelmää omille jäsenilleen.

Lääkäriliitto, LKY ja Kela olivat käyneet neuvotteluja valtakirjamenettelystä vuoden 1997 elokuusta lähtien, jolloin asia nousi esille Kelan aloitteesta. Viime syyskokouksessa valtuuskunta edellytti, että se voi päättää asiasta kevätkokouksessa.

Lääkäriliiton valtuuskunta oli ensimmäisen kerran käsitellyt suorakorvausjärjestelmää jo vuonna 1984, joten kyseessä oli varsin historiallinen päätös. 15 vuotta sitten asia oli suunnitteilla lakiin perustuvana, nyt se hyväksyttiin potilaan allekirjoittamalla valtakirjalla tapahtuvaksi.

Asian esitteli valtuuskunnalle yksityissektorivaliokunnan puheenjohtaja Risto Lantto.

- Järjestelmä ei sinällään ole uusi. Jo vuosien ajan on yksityislääkärin palkkioista voitu hakea korvaus valtakirjalla. Se alkoi lamavuosina pienestä lääkärikeskuksesta Tampereen seudulla, muisteli Lantto historiaa.

Kun järjestelmä laajeni, halusi Kela tehdä yhtenäisen sopimuksen Lääkäriliiton ja LKY:n kanssa.

- Sopimustekstit saatiin nopeasti Lääkäriliittoa tyydyttävään kuntoon. Prosessi hidastui, kun tuli kyse lääkärille tai lääkärikeskukselle aiheutuvasta lisätyöstä saatavasta korvauksesta.

Lantto totesi, että nyt saavutetussa neuvottelutuloksessa toteutuvat liiton keskeiset tavoitteet.

- Haluaisin painottaa, että kyse on yhteistyöstä Kelan kanssa. Pystymme parhaiten turvaamaan lääkäreiden edut olemalla mukana järjestelmän kehitystyössä.

Valtuuskunnassa esitettiin myös kriittisiä mielipiteitä valtakirjamenettelystä. Muun muassa Tuija Tenhunen kuului asian vastustajiin.

- Uskon edelleen, että lääkärin ja potilaan välinen suhde on niin herkkä asia, että sitä ei voi verrata apteekin tiskiltä myytävään pulloon, viittasi Tenhunen apteekkien suorakorvausjärjestelmään.

Juhani Aho vuorostaan totesi, että valtakirjamenettelystä on hyötyä monessa asiassa.

- Se tulee todennäköisesti lisäämään asiakkaita, hän sanoi.

NEUVOTTELUTAVOITTEET ESILLÄ

Valtuuskunta kävi alustavaa keskustelua seuraavan kierroksen neuvottelutavoitteista.

Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Timo Kaukonen esitteli valtuuskunnalle hallituksen keskustelupaperin tavoitteiden painotuksista.

- Seuraavan kierroksen painopistealueesta on tässä vaiheessa tultu sellaiseen tulokseen, että olisimme tasapuolisessa kierroksessa. Eli ollaan samassa rintamassa menemässä eteenpäin, totesi Kaukonen.

Korotukset olisi tarkoitus suunnata ensisijaisesti säännöllisen työajan ansioon tai ns. päiväaikaiseen ansioon.

Valtuuskunnassa käytiin keskustelua myös yksittäisistä kysymyksistä, jolla annettiin lisäeväitä jatkovalmistelua varten.

Esille nousivat mm. kysymykset suoritepalkkausjärjestelmästä, hälytysrahasta ja työajan pituudesta.

Martti Lalla totesi, että yksi tavoitteista tulisi olla järjestelmän yksinkertaistaminen.

- Kentältä on kuulunut vakavaa puhetta, että pelkkä raha ei riitä. Kuormituksen vähentäminen on vähintään yhtä tärkeää, sanoi puolestaan Eeva Ketola.

Reijo Korpela esitti Olle Siparin kannattamana ponnen, joka koski vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksen nostamista ja aktiivipäivystyksen jälkeisen vapaapäivän muuttamista palkalliseksi. Ponsi kuitenkin hylättiin äänestyksen jälkeen.

- Kevätkokous tuntuisi liian varhaiselta vaiheelta sitoa käsiä, koska neuvottelukierros on vielä niin alkuvaiheessa, totesi Kati Myllymäki ponnesta.