1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä
Liitto toi­mii

Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa vähintään 15-20 vuoden aikavälillä.

Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä Kuva 1 / 1 Kuva: Fotolia

Lääkäriliitto kutsuu lääkärien koulutusmääristä kiinnostuneet tahot yhteiseen keskusteluun, jossa pyritään löytämään kansallinen konsensus niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa tarvittaviin lääkärikoulutuksen aloituspaikkoihin.

Lääkärien lisäkoulutuksen tarpeesta on esitetty viime aikoina useita erilaisia lukuja. Valitettavan usein niiden perusteet jäävät kuitenkin epäselviksi. Koulutus on kallista ja myös sen resursoinnista pitäisi jatkossa kantaa nykyistä parempaa huolta. Kenenkään etu ei ole se, että koulutusmääräpäätöksiä tehdään vajavaisin perustein.

Lääkärivaje suurelta osin alueellista ja erikoisalakohtaista

Koulutusmäärien lisäämistä on esitetty ennen muuta ratkaisuksi nykyiseen lääkärivajeeseen. Tie on kuitenkin hidas. Lisääntyvät koulutusmäärät alkaisivat näkyä työvoiman tarjonnassa aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua, ja merkittävämpiä vaikutuksia joudutaan odottamaan kymmenisen vuotta, erikoislääkärien osalta vielä pidempään.

Lääkärivaje on suurelta osin alueellista ja erikoisalakohtaista, eikä sisäänottomäärien kasvattaminen suoraan sitä ratkaise.

Koulutusmääristä keskusteltaessa tulisikin arvioida tulevaa tilannetta ennen muuta siitä näkökulmasta, miten paljon enemmän rahaa yhteiskunta ja kansalaiset ovat valmiita käyttämään terveydenhuoltoon. Suomessa terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuus on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä liittyy lääkärien vähäisempään määrään. Näkökulma on tärkeä, sillä yhden lääkärin terveydenhoitomenoihin aiheuttama kustannus on moninkertainen verrattuna pelkkään palkkaan sivukuluineen. On hyvä tiedostaa, että sitoutuminen lääkärimäärän lisäämiseen merkitsee sitoutumista terveydenhuollon menojen kasvuun.

Lääkärikoulutuksen sisällöstä huolehdittava

Keskustelua olisi Lääkäriliiton mielestä käytävä myös siitä, miten hyvin terveydenhuollon eri ammattiryhmät voivat nykyisin keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin, ja siitä mikä tekee monista nykyisistä työpaikoista muita houkuttelevampia. Lääkärivajetta ilmenee tällä hetkellä monilla hyvin yllättävilläkin alueilla.

Lue myös

Lääkärikoulutuksen sisällöstä on pidettävä huolta. Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen koko "koulutusputken" toimivuus on turvattava. Nykyisin lääketieteellisiä tiedekuntia vaivaa resurssien niukkuus, minkä seurauksena koulutusvastuuta on valunut yhä enemmän julkisen terveydenhuollon puolelle. Koulutuksen laadusta ei voi tinkiä missään olosuhteissa, joten mahdolliset sisäänottomäärien lisäykset tulee ehdottomasti kompensoida täysimääräisesti tiedekuntien rahoituksessa.

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa pidemmällä, vähintäänkin 15–20 vuoden aikavälillä. Keskustelussa on otettava huomioon, että nykyisellä koulutuksellakin lääkärityövoiman tarjonta kasvaa 5 000 lääkärillä vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi yhä suurempi osa suomalaisista lääketieteen opiskelijoista opiskelee ulkomaisissa yliopistoissa, joiden sisäänottomääriä ei voida Suomessa säädellä.

Lääkäriliitto toivoo, että avoimen keskustelun ja analyysin kautta voidaan lääkärien koulutustarpeesta rakentaa riittävän tarkka arvio kauaskantoisten päätösten pohjaksi.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.