Suomen Lääkäriliitto oli taannoisessa Ammattiliitot 2007 -kyselyssä maan arvostetuin ammattiliitto. Toiminnanjohtaja

Heikki Pälve

pitää tulosta kiitoksena hyvin tehdystä työstä, mutta katsoo, että viime kädessä liiton toimivuuden arvioi aina yksittäinen jäsen.

- Paras kiitos on maksettu jäsenmaksu. Siinäkin suhteessa saamme olla kiitollisia: 94 prosentin sitoutumisasteesta voidaan monella alalla vain haaveilla.

Tiukassakin paikassa kyetään toimimaan

Liki kaksi kolmasosaa liittoa arvioineista piti sen vahvuutena palkkaetujen valvontaa. Heikki Pälve uskoo taustalla vaikuttavan mielikuvan siitä, että lääkärit ovat hyvin toimeentulevia.

- Joskus vain soisi, että katsottaisiin muutakin kuin bruttopalkkaa. Erikoislääkäri kouluttautuu 10-15 vuotta ja tekee usein yli 60 tunnin työviikkoa.

Lääkäriliitto on Pälveen arvion mukaan ollut johdonmukainen, ennakkoluuloton ja edistyksellinen edunvalvontatyössään. Osaltaan hyvän arvosanaan vaikuttaa vuoden 2001 poikkeuksellisen pitkä lakko.

- Lääkäriliitto ei ole lakkoherkkä. Liki 100 vuoden aikana lakossa on oltu kaksi kertaa. Vuonna 2001 näytimme, että pystymme toimimaan tiukassakin paikassa.

Kollegiaalisuus on voima

Mielikuvaa liiton voimasta vahvistaa käsitys lääkärien kollegiaalisuudesta. Pälveen mukaan kollegiaalisuuden käsite onkin lääkäreillä syvempi kuin monessa muussa ammattikunnassa.

- Toki edistämme ja vaalimme sitä myös. Kollegiaalisuus on liiton perusarvo ja toimintaa ohjaava voima.

- Meillä on markkinoinninvalvontalautakunta, joka huolehtii siitä, että kukaan ei kauppaa palveluitaan toista lääkäriä polkemalla. Luottamusneuvosto taas sovittelee kollegoiden välisiä kiistoja.

Liitto sai keskimääräistä paremmat arvioinnit myös alan työpaikkojen turvaajana, mikä Pälveen mukaan johtuu osin vallitsevasta lääkärivajeesta.

- Ja tähän emme voi liittona yksin vaikuttaa. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut niin, että akateeminen väki kerääntyy kasvukeskuksiin, ja haluaa vaikuttaa työnsä sisältöön. Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen voi osaltaan muuttaa tilannetta: suuri yksikkö on pientä vetovoimaisempi työnantaja lääkärillekin.

Aloitteissa aikaansa edellä

Vastaajien usko liittojen kansainvälistymisvalmiuteen heikentyi edelliseen tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Lääkäriliiton kohdalla sitä piti vahvuutena edelleen 36 prosenttia liittoa arvioineista.

- Tämä on hieno kuulla, vaikka prosenttiosuus ei mielestäni tee meille oikeutta.

- Kansainvälisyys ei ole liitolle mielikuvana uhka. Olemme määrätietoisesti pyrkineet edistämään niin lääkäreiden kuin potilaidenkin mahdollisuutta liikkua. Uskomme, että tiedon ja kokemuksen vaihto niin lääketieteessä kuin terveyspolitiikassakin on kaikkien etu, Pälve sanoo.

Aiempaa harvempi vastaaja uskoi myös siihen, että yhteiskunnallinen vastuunottokyky kuuluu liittojen vahvuuksiin. Lääkäriliiton osalta luku on 31 prosenttia vastaajista, ja liittojen saamien arviointien keskiarvo enää 28 prosenttia.

- Sikäli olisin odottanut parempaa arvosanaa, että olemme tehneet lukuisia tärkeitä terveydenhuollon kehittämisehdotuksia, joihin on yhteiskunnassa laajemmin herätty vasta vuosien päästä. Näihin kuuluvat muun muassa hoitotakuu, jonojen poistaminen ja potilasvakuutukset.