Lääkäriliitto on Talous-tutkimuksen tekemän ammattiliittojen mielikuvaseurantatutkimuksen mukaan Suomen arvostetuin ammattijärjestö. Liiton imago suuren yleisön silmissä on selkeän myönteinen. Lääkäriliitto on viime vuosina tullut aiempaa tunnetummaksi ja erityisesti on vahvistunut mielikuva liitosta edunvalvontajärjestönä.

Ammattiliittojen mielikuvaseurantatutkimus suoritettiin maalis-huhtikuussa 1999 puhelininformoituna kirjekyselynä 15-74 -vuotiaalle väestölle eri puolilla maata. Lomakkeita postitettiin kaikkiaan 7 308 kpl, joista hyväksyttyjä vastauksia palautettiin 52 %. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ammattiliittojen mielikuvia suomalaisten keskuudessa ja verrata niitä aiempien vastaavien tutkimusten tuloksiin. Kohteena oli 32 suurinta ammattiliittoa.

Haastateltavia pyydettiin antamaan kouluasteikolla 4-10 yleisarvosana niille liitoille, joista heillä on mielikuva. Korkeimman arvosanan sai Lääkäriliitto 7,75, alhaisimman eräs SAK-lainen matalapalkka-alaa edustava liitto 6,69 (kuvio 1). Varsinkin naiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät näyttivät arvostavan Lääkäriliittoa. Vuosina 1995 ja 1997 Lääkäriliitto oli ollut toisena Paperiliiton jälkeen, mutta ohitti sen ensi kertaa tänä keväänä tehdyssä tutkimuksessa.

Ammattiliiton imago kytkeytyy läheisesti mielikuvaan sen edustamasta ammattiryhmästä. Lääkärit sijoittuvat yleensä aina huipulle ammattien arvostusta mittaavissa tutkimuksissa ja positiivinen ammattikuva on varmasti osaltaan vaikuttanut kansalaisten arvioihin Lääkäriliitosta.

Lääkäriliiton ohella myös muut akavalaiset liitot saavat keskimäärin paremmat arvosanat (7,43) kuin SAK:laiset (7,18) tai STTK:laiset liitot (7,11).

Kaikkiaan mielikuvat ammattiliitoista ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viime vuosina. Kaikkien liittojen keskiarvo oli 7,20, kun se kaksi vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa oli ollut 7,05.

Vahvuus- ja heikkoustekijät

Vastaajia pyydettiin arvioimaan liittoja kahdeksan eri vahvuus- ja heikkoustekijän suhteen. Haastateltavat antoivat liitoille + tai - merkintöjä sen mukaan, katsoivatko he tekijän kyseisen liiton vahvaksi/myönteiseksi vai kielteiseksi/heikoksi ominaisuudeksi.

Lääkäriliitto sai kaikkien kysyttyjen omaisuuksien suhteen selvästi enemmän positiivisia kuin negatiivisia arvioita, joten mikään mitatuista kahdeksasta imagotekijästä ei osoittautunut liiton heikkoudeksi (ks. taulukko 1). Lääkäriliiton saamat arvosanat eri ominaisuuksista olivat joko parantuneet tai pysyneet suunnilleen samana kuin kaksi vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuksessa.

Palkkaetujen valvonnassa Lääkäriliitto sijoittui toiselle sijalle heti Paperiliiton jälkeen, mikä heijastelee näiden liittojen näkyvää esiintymistä viime sopimuskierroksella. Paperiliitto vaati äänekkäästi alakohtaisten ongelmiensa korjaamista ja Lääkäriliitto uhkasi jäädä tulopoliittisen sopimuksen ulkopuolelle. Tiedotusvälineiden välityksellä kansa sai seurata keskustelua lääkärien palkka- ja työaikaongelmista sekä liiton valmistautumista täsmälakkoon, joka kuitenkin viime hetkellä peruuntui valtakunnansovittelijan esityksen tultua hyväksytyksi.

Siihen, että Paperiliitto ja Lääkäriliitto sijoittuivat kärkitiloille palkkaetujen valvonnassa, lienee myös osaltaan vaikuttanut suuren yleisön käsitys näiden ammattiryhmien palkkatasosta. Kansalaiset ovat perinteisesti mieltäneet lääkärit hyvätuloiseksi ammattiryhmäksi ja paperialaa pidetään teollisuuden piirissä hyvin palkattuna. Lääkäriliiton edunvalvontaprofiili oli kuitenkin vahvistunut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, mikä viittaa siihen, että arvosanoja ei annettu vain lääkärien palkkatasoa koskevien perinteisten käsitysten perusteella vaan liiton viimeaikaisilla toimilla on ollut vaikutusta arvioon.

Lääkäriliiton arvioidaan olleen myös varsin tasapuolinen kaikkien jäsentensä asioiden ajamisessa. Tämän tekijän suhteen liitto sijoittui neljännelle tilalle.

Tutkimus osoittaa, että vaikka Lääkäriliitto tunnetaan voimakkaana jäsentensä palkkojen puolustajana, sitä arvostetaan myös yhteiskunnallisena vastuunottajana. Liitto onkin aloitteillaan ja kannanotoillaan monin tavoin pyrkinyt parantamaan terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa.

Parhaat tulevaisuudennäkymät

Lääkäriliiton tulevaisuudennäkymät, valmius olojen kansainvälistyessä ja johdon kyvykkyys ovat tutkimuksen mukaan huippuluokkaa. Valoisat tulevaisuudennäkymät ovat looginen seuraus siitä, että liiton kilpailuasema kaikilla vahvuustekijöillä mitaten arvioidaan hyväksi.

Se, että liitolla arvioidaan olevan valmiudet kansainvälisiin oloihin sekä kyvykäs johto, selittynee osin liiton julkisella toiminnalla, mutta vastauksiin on saattanut vaikuttaa myös lääkärien ammattikuva. Lääkärin ammatti tiedetään kansainväliseksi ja lääkärien johtoon terveydenhuollossa luotetaan. Molempien tekijöiden osalta liitto oli ammattijärjestöjen ykkönen myös kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.

Alan työpaikkojen turvaajana Lääkäriliitto sijoittuu toiseksi Paperiliiton jälkeen ja liiton arvosanat olivat parantuneet kahden vuoden takaisesta. Suuri yleisö näyttää huomanneen lääkärien työllisyystilanteen kohentuneen ja liitolla arvellaan olleen vaikutusta siihen.

Työaikojen ja -olojen valvonnassa liitto sijoittuu suhteellisesti matalimmalle eli 9. sijalle. Tässä kohdin vastaajien käsityksiä on varmasti värittänyt kuva lääkärien pitkistä päivystyksistä ja raskaista työrupeamista. Liiton ponnisteluista huolimatta lääkärien työsidonnaisuus on edelleen suuri, mutta työaikakysymyksissäkin Lääkäriliiton katsottiin kuitenkin onnistuneen selvästi ammattiliittojen keskiarvoa paremmin.

Otokseen oli osunut vain 12 lääkäriä, jotka kaikki ilmoittivat olevansa varsin passiivisia rivijäseniä. Ryhmän pienuuden takia ei lääkärien vastauksia suhteessa koko vastaajakuntaan ole tutkimusraportissa tarkemmin analysoitu, mutta yleispiirteenä näyttää siltä, että Lääkäriliiton mielikuva olisi positiivisempi suuren yleisön kuin omien rivijäsenten keskuudessa.

Lakkoa ei suosita

Tutkimuksessa selvitettiin eri ammattiliittojen mielikuvien ohella myös kansalaisten yleisiä käsityksiä ay-liikkeen roolista ja toimintatavoista. Vastaukset osoittavat, että ammattijärjestöiltä odotetaan tulevaisuudessa koko yhteiskunnan huomioon ottamista edunvalvonnassa, työllisyyden vaalimista ja jäsenistön henkisen työkyvyn ylläpitoon osallistumista. Toiminnan painopisteen toivotaan siirtyvän nykyistä enemmän paikalliselle ja työpaikkatasolle. Myös ympäristöasioihin kaivataan ay-liikkeeltä kannanottoa.

Käsityksiä neuvottelutoiminnasta kartoitettiin antamalla vastaajille kymmenen edunvalvontakeinoa sisältävä luettelo, joiden tuloksellisuudesta ja suositeltavuudesta heitä pyydettiin ilmaisemaan kantansa (taulukko 2).

Lähes kolme neljästä liittoihin kuuluvasta henkilöstä pitää keskusjärjestöjen välisiä ja liittokohtaisia neuvotteluja sekä yleiseen mielipiteeseen ja poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttamista vähintään tyydyttävän tuloksellisina ja suositeltavina edunvalvontakeinoina. Huomiota vastauksissa kiinnittää se, että usko ammattiliikkeen perinteisen painostuskeinon lakon tehoon näyttää olevan heikko ja sen suositeltavuutta pidetään vieläkin vähäisempänä.

Suomalaisista 15-74 -vuotiaista runsas puolet kuuluu ammattiyhdistykseen (lääkäreistä järjestäytyneitä on noin 95 %). Taloustutkimuksen kahden vuoden välein tekemät tutkimukset osoittavat, että ay-liikkeen yleinen arvostus on pysynyt 80-luvun lopulta lähtien varsin vakaana taloudellisten suhdanteiden voimakkaasta vaihtelusta huolimatta.