Lääkäriliiton uudessa suosituksessa lääkärien ammatillisen kehittymisen ja täydennyskoulutuksen suuntaviivoiksi korostetaan lääkärin työn eri osaamisalueita ja tarvetta kirjata kehittyminen.

Lääkäriliitolla on ollut jo vuodesta 1999 alkaen oma täydennyskoulutusta koskeva suositus, jossa on otettu kantaa täydennyskoulutuksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja järjestämiseen. Suositus on nyt uusittu. Sitä on laajennettu koskemaan kokonaisuudessaan ammatillista kehittymistä ja täydennyskoulutusta.

Suosituksen mukaan lääkärin työtä ja sen kehittämistä on hyvä kuvata CanMeds-mallin mukaan. Siinä lääkärin osaamisalueet on jaettu seitsemään osa-alueeseen: lääketieteellinen osaaminen, tiedon hallinta ja oppiminen, vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot, professionalismi, toiminnanohjauksen taidot ja terveyden edistäminen.

- Uusi suositus kattaa entistä laajemman alueen eli muutakin kuin lääketieteellisen osaamisen. Siksi suosituksen nimikin on muutettu: se on Ammatillisen kehittymisen ja täydennyskoulutuksen suuntaviivat, kertoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Suomessa lääkärin ja erikoislääkärin oikeudet ovat tällä hetkellä elinikäiset, ellei viranomainen niitä erityisestä syystä rajoita. Noin puolessa EU-maista sen sijaan lääkärin toimilupa uusitaan viiden vuoden välein riittävän täydennyskoulutuksen toteuduttua.

- Lääkäriliiton suosituksessa ei enää korosteta vapaaehtoisuutta vaan sitä, että lääkärillä on velvollisuus kehittää ammattitaitoaan. Lääkäriliitto ei aja pakollista resertifikaatiota eli lääkärin toimiluvan määräaikaista uusimista, mutta on hyvä valmistautua sen mahdolliseen tuloon. Lääkärien ammatillisesta kehittymisestä huolehtiminen on välttämätöntä myös työnantajien ja koko yhteiskunnan näkökulmasta, Halila toteaa.

Kymmenen päivää vuodessa

Suosituksen mukaan jokaisella lääkärillä tulee olla oikeus työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella vähintään kymmenen työpäivää vuodessa. Tarve voi tietyissä ryhmissä ja yksilötasolla olla yleistä minimitasoa selvästi korkeampikin.

- Kun työstimme uutta suositusta, pohdimme, onko määrällinen tavoite enää tarpeen. Tulimme siihen johtopäätökseen, että kyllä on, Halila sanoo.

Lääkäriliiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan lääkäreillä oli keskimäärin vajaat kahdeksan täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Näistä kuusi oli palkallisella työajalla ja kaksi oli palkattomalla virkavapaalla tai vapaa-ajalla. Sairaaloissa noin joka kolmas, yksityisvastaanotoilla joka neljäs ja terveyskeskuksissa vain joka kuudes lääkäri ylsi koulutuspäivien määrässä Lääkäriliiton suositukseen.

- Täydennyskoulutusta on hyvin tarjolla eli se ei ole ongelma. Varsinkin terveyskeskuslääkäreillä näyttää vaikeutena olevan työstä irtautuminen koulutukseen pääsemiseksi. Myös rahoitus on riittämätöntä, ja siihen pitäisi saada parannusta, Halila sanoo.

Taitoni.fi apuna kirjaamisessa

Lääkärin tulee kirjata ja arvioida oma täydennyskoulutuksensa ja ammatillinen kehittymisensä. Suositeltavaa on käyttää tähän tarkoitukseen lääkärijärjestöjen perustaman Pro Medico ry:n kehittämää Taitoni.fi-työkalua.

Taitoni.fi on verkkosovellus, johon lääkäri kirjaa oppimistaan ja osaamistaan. Vuosien myötä käyttäjälle muodostuu sähköinen ansioluettelo ja portfolio. Raportit ja koosteet auttavat kehityskeskusteluissa, työnhaussa ja pätevöitymisen osoituksena.

Fimnet-tunnuksilla toimiva Taitoni.fi avattiin kaikille lääkäreille koekäyttöön syyskuussa 2013. Koekäyttö jatkuu maksuttomana ensi syksyyn saakka, jonka jälkeen käyttö muuttuu maksulliseksi. Vuosimaksu on 40 euroa.

- Taitoni.fi on hyvä työväline ammatillisen kehittymisen seurantaan ja arviointiin. Palvelua voi käyttää koko uran ajan missä tahansa. Olisi hyvä, että nuoret lääkärit ottaisivat sen käyttöönsä heti uran alussa, Halila suosittelee.

➤ Lääkäriliiton suositus lääkärien ammatillisen kehittymisen ja täydennyskoulutuksen suuntaviivoiksi on luettavissa liiton verkkosivuilla osoitteessa www.laakariliitto.fi > edunvalvonta ja työelämä > liiton suositukset

Täydennyskoulutus yliopistosairaaloissa kirjavalla tolalla

Yliopistosairaaloissa ei näytä olevan selkeitä linjauksia lääkärien täydennyskoulutukseen osallistumisesta. Tämä ilmeni Lääkäriliiton lakimiehen Jaakko Holopaisen luottamusmiehille tekemästä kyselystä.

Kyselytulosten mukaan täydennyskoulutuspäiviä ei yliopistosairaaloissa kerry Lääkäriliiton vähimmäissuosituksen mukaista kymmentä päivää vuodessa. Täydennyskoulutukseen varatut rahasummat vaihtelevat suuresti. TYKS:ssa lääkäriä kohden on varattu noin 1 300 euroa ja TAYS:ssa noin 2 000 euroa vuodessa. OYS:n lastenklinikassa täydennyskoulutusbudjetti erikoislääkärille on 3 000 euroa vuodessa.

Linjaukset täydennyskoulutuksen suhteen saattavat vaihdella samankin sairaalan sisällä tulos- ja vastuualueittain. Luottamusmiehet kokevat, että koulutukseen pääsemisessä rahaa suurempi ongelma on lääkärien riittävyys työpaikalla. Kaikki halukkaat eivät voi lähteä koulutukseen yhtä aikaa.