Lääkäritalon remontti on alkamassa

Lääkäritalo peruskorjataan lähivuosina. Ensimmäisenä remonttiin menevät seitsemännen kerroksen toimistotilat.

Mäkelänkadulla Helsingissä sijaitseva Lääkäritalo on 30 vuotta vanha.

Pilottina peruskorjataan talon seitsemäs kerros. Liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki uskoo, että uusituista tiloista tulee markkinointivaltti vuokraustoimintaan.

Lääkäriliitto on toiminut vuodesta 1988 lähtien omassa talossa Mäkelänkatu 2:ssa Helsingin Vallilassa. Nyt rakennus peruskorjataan ja ajanmukaistetaan. Liiton valtuuskunta päättää hankesuunnitelmasta toukokuun kokouksessaan.

Lääkäritalossa on kahdeksan kerrosta. Rakennuksen huoneistopinta-ala on 15 000 m², joista Lääkäriliiton toimiston ja kokoustilojen osuus on noin neljännes. Liiton omassa käytössä olevat toimistotilat sijaitsevat kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa. Kahdeksannessa kerroksessa on liiton auditorio, neuvotteluhuoneita ja saunatilat. Alemmissa kerroksissa on vuokralaisia.

Ensin tehdään mallitila

Suunnitelmien mukaan talo peruskorjataan vaiheittain. Remontti aloitetaan seitsemännestä kerroksesta. Perinteinen koppikonttori on tarkoitus muuntaa moderniksi monitilaympäristöksi.

– Seitsemäs kerros remontoidaan ensin, koska siitä halutaan mallitila. Pilotista saatuja kokemuksia hyödynnetään muiden tilojen remontoinnissa, liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo.

Vanhantyylisten toimistotilojen kysyntä on laskenut. Jos talon remontointia lykättäisiin, uhkana olisivat heikentyvät vuokratulot ja tilojen vajaakäyttö.

– Lääkäritalosta saatavat vuokratulot ovat liitolle tärkeitä myös jäsenmaksujen kurissa pitämiseksi. Seitsemännen kerroksen uusituista tiloista tulee markkinointivaltti, kun hankimme uusia vuokralaisia taloon ja pidämme kiinni nykyisistä hyvistä vuokralaisista, Myllymäki uskoo.

Hankesuunnittelu on käynnissä. Suunnittelijaksi on valittu helsinkiläinen korjaussuunnitteluun erikoistunut arkkitehtitoimisto Synopsis Architects.

Keväällä konmaritetaan

Seitsemännen kerroksen työntekijät muuttavat remontin ajaksi kuudenteen kerrokseen ja jakavat tilat siellä jo työskentelevien kanssa. Kun yläkerta on remontoitu, muuttaa koko toimisto sinne.

Ennen muuttoa väistötiloihin konmaritetaan urakalla. Varastot ja työhuoneet tyhjennetään kaikesta turhasta tavarasta. Arkistot ja vanhat mapit käydään läpi ja säilytettävät paperit erotellaan kierrätykseen tai tuhottaviksi menevistä.

– Paperittomaan toimistoon emme ihan pääse, mutta sitä kohti on suunta, Myllymäki sanoo.

Kesäkuun puolivälissä seitsemännen kerroksen täytyy olla tyhjä. Silloin alkaa soida leka.

Valmista parin vuoden kuluttua

Lääkäritalon peruskorjausta on valmistellut liiton hallituksen perustama Lääkäritalon tulevaisuus -työryhmä jo kahden vuoden ajan. Työryhmän tavoitteena on ollut hallituksen ja valtuuskunnan linjaukset huomioiden tehdä perusehdotus kiinteistön ajanmukaistamiseksi sekä tilojen toiminnallisuuksien, tehokkuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Valtuuskunta hyväksyi ehdotuksen joulukuussa.

Toimistotilat modernisoidaan vaiheittain koko kiinteistössä. Perinteiset konttorihuoneet ja käytävät korvataan avonaisilla tai lasiseinällisillä tiloilla. Samalla uusitaan talotekniikka.

Myös kahdeksannen kerroksen kokoustilat uusitaan. Katutasolle on tulossa aulapalvelujen lisäksi viihtyisiä kokoustiloja, laadukas ravintola ja mahdollisesti toimistohotelli. Koko talo on remontoitu tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2020.

Lääkäritalon historiaa

1977 –1983

Lääkäriliitto kartoitti erilaisia vaihtoehtoja omalle toimitalolle. Aluksi päähuomio oli valmiissa rakennuksissa, mutta lopulta alettiin keskustella siitä vaihtoehdosta, että liitto rakennuttaisi talon itse, jos sopiva tontti löytyisi.

1984

Lääkäriliiton hallitus ja Helsingin kaupunginvaltuusto sopivat periaatteista, joilla liiton omistama kiinteistö Dagmarinkatu 6:ssa voitiin vaihtaa kaupungin omistamaan tonttiin Mäkelänkatu 2:ssa.

1985

Lääkäriliiton rakennustoimikunta perustettiin. Puheenjohtajaksi valittiin ylilääkäri Juhani Aho.

Lääkäriliiton valtuuskunta oikeutti hallituksen tekemään Helsingin kaupungin kanssa kiinteistövaihdoksen, jolla saatiin Mäkelänkadun tontti liiton omistukseen.

Tontin asemakaavaa käsiteltiin lukuisia kertoja Helsingin kaupunkisuunnittelu-, rakennus- ja julkisivulautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Irja Hänninen ja urakoitsijaksi rakennustoimisto A Puolimatka Oy.

1986

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tontin asemakaavan.

Rakennuslautakunta myönsi rakennusluvan.

Maakaivuutyöt aloitettiin.

1987

Toukokuussa peruskiven muuraus.

Syyskuussa harjannostajaiset.

Marraskuussa perustettiin Kiinteistö Oy Suomen Lääkäritalo.

1988

Lääkäriliiton toimisto aloitti toimintansa uusissa tiloissa 12.9.1988.