Lääkärityöttömyys kasvaa ja tulee kalliiksi

Työvoimatoimistojen kirjoissa oli tammikuun lopussa 385 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä, joista erikoislääkäreitä 83. Viime vuoden lopusta, eli kuukaudessa työttömien lääkärien kokonaismäärä oli kasvanut 41:llä ja erikoislääkärien 13:lla. Työpaikkojen tarjonta alkaa olla minimissään, sillä työvoimatoimistoihin oli tuona ajankohtana ilmoitettu vain 19 avointa lääkärinvirkaa tai -tointa, mikä on hiukan yli puolet kuukauden takaisesta 32:sta.

Lääkärien työttömyyskassasta oli tänä vuonna helmikuun puoleen väliin mennessä maksettu korvauksia 215 hakijalle, joista 84 miestä ja 131 naista. Korvauksensaajista 95 oli uusia työttömiä.

Päivärahoja oli vastaavana aikana maksettu yli 1 300 000 markkaa, ja 12 miljoonan markan vuosibudjetti tulee näiden näkymien mukaan reilusti ylittymään. Lääkärien työttömyyskassan jäsenmaksu, 150 markkaa ei kata liiton osuutta työttömyyskustannuksista.

Myös lomautussopimuksia on tehty julkisessakin terveydenhuollossa. Ensimmäiset lääkäreiden ja muun terveydenhuoltohenkilöstön pakkolomat ovat tulossa huhtikuussa.

Lääkärityöttömyyden vähentäminen ja työttömien lääkäreiden ongelmien hoito ovat melko lyhyessä ajassa nousseet keskeisiksi kysymyksiksi Lääkäriliiton toiminnassa. Liiton periaateohjelmaa lääkärityöttömyyden hoitoa varten valmistellaan Osmo Pammon laatiman runkoluonnoksen pohjalta. Luonnokseen on pyritty kokoamaan ennakkoluulottomasti laajalta alalta uudenlaisiakin johtolankoja. Keskustelussa on pohdittu mm. mahdollisuuksia virkajäädytysten purkamisiin palvelutason turvaamiseksi sekä toisaalta olemassa olevien tehtävien jakoa, kuten yli- ja lisätöiden rajoittamista ja korvaamista uusilla viroilla, virkojen pilkkomista osa-aikaviroiksi jne. Myös aktiivivapaista ja virkavapauksista voisi järjestyä vapaaehtoista tietä sijaisuuksia, mikäli sijaisuuden täyttämisestä saadaan varmuus.

Työttömyyden katkona kaikki työtilaisuudet olisivat pelkästään ammattitaidon säilymisenkin kannalta tärkeitä, tätä on korostettu periaateohjelmaa suunniteltaessa. Teoreettisella koulutuksella ei voi korvata työkokemuksen puutetta. Keskusteluissa onkin esitetty valtion työllisyysvarojen käyttöä varsinkin vastavalmistuneiden lääkärien työkokemuksen kartuttamiseen, jotta kalliin ammattitaidon hukkaantuminen voitaisiin estää.

Lääkärien työttömyyden hoidon periaateohjelma valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja käsitellään toukokuun alussa valtuuskunnan kevätkokouksessa.