Lääkealan lääkäri joutuu melkoiseen mankeliin arvioidessaan kehittämiensä lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta. Eniten vaa'assa painaa potilaan etu. Joidenkin lääkkeiden kohdalla on kuitenkin hyväksyttävä, että ne saattavat aiheuttaa käyttäjälleen vakaviakin terveydellisiä haittoja.

Lääkealan lääkäreistä valtaosa työskentelee lääketehtaiden palveluksessa. Lääkkeiden tutkimus- ja kehitystehtävissä tiukan etiikan merkitys korostuu.

- Työn vaikeus on siinä, että lääketehtaan täytyy olla kannattava, mutta lääkärin on pidettävä mielessään potilaan paras, kertoo ylilääkäri Pirkko Paakkari Lääkelaitoksen lääketurvaosastolta.

Perimmäisten kysymysten äärelle joudutaan myös lääkeaineiden haittavaikutuksia arvioitaessa.

Markkinoilla on lääkkeitä, joilla saattaa olla kohtalokkaitakin haittoja. Näihin lääkkeisiin on kuitenkin turvauduttava, jos ne ovat samalla ainoita tehoavia.

- Täysin haitatonta lääkettä ei ole. Mitä vakavamman sairauden hoitoon lääke on tarkoitettu, sitä pahemmat haitat on yleensä hyväksyttävä, Paakkari tiivistää.

Lääketutkimuksia luetaan eri tavoin

Bioteknologiset ja muut uudet lääkkeet joutuvat yhä useammin EU:n lääkeviranomaisten syyniin, ennen kuin niille myönnetään myyntilupa. Toinen tapa saada myyntilupa on tunnustamismenettely, jossa yksi maa tarkastaa lääkkeeseen liittyvän tutkimusaineiston ja muut maat sallivat myynnin sen päätöksen perusteella. Kansallisesti myyntilupa myönnetään käytännössä enää vanhan lääkkeen uudelle vahvuudelle tai lääkemuodolle.

Lupamenettelyn eurooppalaistumisen myötä myös lääkkeiden haittoja koskevasta keskustelusta on tullut koko unionin laajuista. Eri maiden käytännöissä on silti horjuvuutta: vaikka tiettyä lääkettä saisivat suositusten mukaan määrätä vain alan erikoislääkärit, ohjetta ei kaikkialla noudateta.

- Myös tietoihin lääkkeiden haitoista reagoidaan eri maissa hyvin eri tavoin. Suomessa vaarallisia rytmihäiriöitä aiheuttavan allergialääkkeen käyttö väheni nopeasti. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa sama tieto ei hetkauttanut kuluttajia ja lääkäreitä lainkaan, Paakkari mainitsee.

Lääkeoppia jo peruskoululaisille

Lääkkeiden yhteisvaikutusten arviointi ja yliannostelun haittojen minimointi ovat lääkealan lääkärille keskeisiä haasteita. Esimerkiksi kipulääkkeiden liikakäyttö on maailmanlaajuinen ongelma.

- Moni ottaa flunssalääkkeen pariksi särkylääkkeen, vaikka molempien vaikuttava aine on sama. Liian suuri kerta-annos lisää riskejä merkittävästi. Oikein käytettynä molemmat lääkkeet ovat erittäin turvallisia.

Paakkari toisikin yksinkertaisen lääkeopin jo peruskoulun terveystiedon tunneille.

Uusiin lääkkeisiin voi liittyä myös päihdekäytön riski. Väärinkäytön mahdollisuutta testataan eläinkokein, mutta muutoin lääkkeen aiheuttamaa riippuvuutta on äärimmäisen hankala selvittää etukäteen.

- Tämä on ikuista taiteilua, mutta joskus riippuvuuden riskikin on otettava. Esimerkiksi vaikeita kipuja hoidetaan yhä morfiinilla, koska toista vastaavaa lääkettä ei ole, Paakkari huomauttaa.

Lääkealan erityispätevyyden saaneita lääkäreitä on Suomessa 50. Lääketeollisuuden ohella heitä työskentelee lääkehuollon asiantuntijoina esimerkiksi Lääkelaitoksessa.