Maailman Lääkäriliitto (WMA) päätti 2003, että vuosittain 18.9. vietetään lääketieteen etiikan päivää (Medical Ethics Day). Aloitteen teki silloinen WMA:n puheenjohtaja Kati Myllymäki. Päivää vietetään järjestön perustamisen muistoksi. WMA perustettiin vuonna 1947 pian Nürnbergin oikeudenkäynnin, jossa tuomittiin useita lääkäreitä kuolemaan rikoksista ihmisyyttä vastaan, jälkeen.

Suomessa päivää on vietetty vuosittain Lääkäriliitossa. Aiheina ovat olleet mm. "Onko Hippokrateen oikea tänään väärin" ja "Terveydenhuollon järjestelmä vastaan lääkärin etiikka". Tänä vuonna aiheena on "Lohdullinen kuolema: hoidon rajaaminen ja elvytyskielto". Seminaarit eivät valitettavasti ole olleet varsinaisia yleisömenetyksiä, kaikki halukkaat ovat sisään mahtuneet.

Olen miettinyt syitä, miksi osallistujia ei ole enempää? Onko syynä tuttuus? Eettisyys on lääkärin työssä aina mukana, aivan kuin käsien pesu. Ei siitä jaksa jauhaa. Ovatko aiheet liian abstrakteja? Konkreettisuus puuttuu eikä valmista tule. Ei sellaistakaan jaksa. Vai pitäisikö ruveta pohtimaan sellaisia ongelmia, jotka eivät niin itseä kosketa? Ongelmia on kyllä omastakin takaa.

Nykypäivän runsauden sarvesta, Googlesta, löytyy aika vähän tietoja maailmalla pidetyistä Medical Ethics Day:sta. Alkuaikoina, vuonna 2004 American Medical Associationilla oli ohjelma, jossa esiteltiin heidän uusia eettisiä ohjeitaan geenitutkimuksesta, sähköpostista, virheistä ja kloonauksesta. Näkyvyyttä he hakivat radioviesteillä. Lisäksi he keräsivät stetoskooppeja niille, joilla niistä oli pulaa.

Malesian Lääkäriliito (MMA) piti vuonna 2006 kirjoituskilpailun. Valmiiden lääkäreiden aiheena oli lääkärin eettinen rooli, mitä se on ja miten sitä voi siirtää nuoremmille niin, että se edistää eettistä toimintaa. Lääketieteen opiskelijoiden aiheena oli se, että miten voi valmistautua käsittelemään kuolemaa ja miten eettiset periaatteet siinä voivat auttaa. Kolme parasta molemmista ryhmistä palkittiin rahapalkinnolla ja sertifikaattilla.

Kroatian lääkäriliitto (CMA) ja Croatin Medical Chamber kutsuivat toimittajia koolle keskustelemaan objektiivisesta viestinnästä ja esittivät, ettei lääkäreitä saa tuomita ennen kuin väärinkäytökset on varmennettu. Kaikki nämä aiheet ovat mielestäni hyvin kiinnostavia ja koskettavat maailman kaikkia lääkäreitä ja heidän potilaitaan ja omaisiaan.

Totuuden nimissä uskon, että suurin syy siihen, ettei etiikan päivän seminaarissa näy paljoa lääkäreitä, on paikka ja aika. Kukapa keskellä tiistaipäivää pääsee Helsinkiin? Mutta esimerkiksi tämän vuotuista aihetta voi miettiä myös itsekseen tai pienissä ryhmissä. Jos saisit päättää, millaisen kuoleman sinä haluaisit?