Hulluuden ja nerouden väitetään kulkevan käsikkäin, mutta aivan näin suora ei lahjakkuuden ja psyykkisten häiriöiden yhteys ole. Joitakin viitteitä taiteellisten kykyjen ja mielenterveysongelmien yhteydestä kuitenkin on olemassa. Toisaalta mielen sairaus voi myös toimia esteenä luovuudelle.

Tuoreimmissa tutkimuksissa luovuuden ja psyykkisten ongelmien välille on löydetty yhteyksiä, mutta useimmiten vain löyhiä.

- Aihetta on tutkittu vähän, koska sekä poikkeuksellinen lahjakkuus että vaikeat mielenterveyden häiriöt ovat suhteellisen harvinaisia ilmiöitä, sanoi psykiatrian professori Matti Isohanni Oulun yliopistosta puhuessaan Lääkäriliiton Taide ja terveys -seminaarissa viime torstaina.

Seminaari avasi Finska Läkaresällskapetin, Lääkärien kulttuuriseuran, Duodecimin ja Lääkäriliiton ensi kertaa pidetyt Lääkärien kulttuuripäivät.

Isohanni muistutti, että sekä luovuus että mielenterveys ovat kulttuurisidonnaisia määritelmiä.

- Esimerkiksi hypomanian tunnusomaisia piirteitä ovat mielialan kohoaminen, vahva itseluottamus ja terävä ajattelu. Hypomaniaa sairastava voi olla poikkeuksellisen suorituskykyinen ihminen ja toimia johtavassa tehtävässä. Sairauden ja inspiraation erottaminen on joskus vaikeaa.

Hypomania ja sen vaikeampi muoto, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ovat psyykkisistä sairauksista ne, joihin luovuuden kytkös on selvin. Skitsofrenia puolestaan yleensä tuhoaa luovan lahjakkuuden.

- Mielenterveyden häiriö voi sekä toimia luovuuden välineenä että rajoittaa tai estää sen. Huippulahjakkaat ihmiset saattavat ajautua vakavaan kriisiin luovuuden ehtyessä. Tuhoavat lahjakkuudet taas voivat olla vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.

Suuruutta voi olla hankala hoitaa

Historia tuntee useita lahjakkuuksia, joiden on myöhemmin voitu todeta kärsineen masennuksesta, maanisuudesta, päihdeongelmasta tai persoonallisuushäiriöstä. On kuitenkin pohdinnan paikka, ennen kuin ansioituneen taiteilijan psyykeä aletaan julkisesti repostella.

- Voi kysyä, onko tällaisten henkilöiden arvioiminen eettisesti hyväksyttävää tai loukkaako diagnosointi taiteellista elämäntyötä. Lahjakkaan ihmisen läheisistä psykiatrinen diagnoosi voi tuntua halventavalta leimaamiselta.

Toisaalta moni lahjakkuus on aikanaan jäänyt vaille tarvitsemaansa hoitoa, mikä on johtanut elämän traagiseen tai ennenaikaiseen päättymiseen.

- Tässä mielessä menneiden analysointi voi auttaa nykyisten ja tulevien potilaiden hoidossa.

Vaikka älykkyys ja lahjakkuus yleensä edistävät psykoterapeuttista hoitoa, julkisesti tunnustetun lahjakkuuden hoito voi olla hankalaa.

- Stalinia ei kukaan uskaltanut hoitaa ja Elvis sai kaikki lääkkeet, mitä halusi. Lahjakas ihminen voi käyttää henkistä kapasiteettiaan oireellisen toimintansa puolustamiseen ja hoidon vastustamiseen.

Lääkäri tarvitsee inhimillisiä taitoja

Työterveyshuollon erikoislääkäri Veikko Karskela valotti puheessaan taideharrastusten ja terveyden suhdetta.

- Taide antaa keinoja selvitellä ja välittää tunteita. Taiteen tekeminen lisää henkistä kapasiteettia ja kasvattaa pitkäjänteisyyttä, koska se antaa ihmiselle mahdollisuuden pysähtyä ja keskittyä.

Karskelan mukaan eräät tutkimukset osoittavat, että kulttuuria harrastavat kokevat terveydentilansa keskivertoa paremmaksi. Samoin uusien harrastusten aloittaminen parantaa koettua terveyttä.

- Piirtämisen, maalaamisen tai musiikin kautta voi purkaa ja käsitellä vaikeita tunteita, minkä vuoksi taide toimii surutyönkin tukena. Taidehygieniasta tulee silti pitää huolta: Finlandia-hymni kuluu, jos sitä kuuntelee joka päivä, Karskela tiivisti.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Martina Torppa muistutti, että lääkäri tarvitsee työssään muutakin kuin kliinisiä taitoja ja tietoja. Kliininen päätös on sekoitus luonnontieteellistä, teknistä arviota ja inhimillistä arviota.

- Ammattitaito edellyttää ihmistuntemusta ja laajaa yleissivistystä, kuuntelemista ja ymmärtämistä sekä sanattomien ja sanallisten viestien tulkintaa. Kulttuurin eri muodot auttavat kehittämään ymmärtämisen kykyä.

Arvo Mäkelän kokoelma esillä

Lääkäriliittoon oli kulttuuripäivien ajaksi koottu näyttely taidekokoelmasta, jonka tamperelainen lääkäri Arvo Mäkelä testamenttasi liitolle kymmenen vuotta sitten.

Mäkelä keräsi nimekkäiden suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden tuotantoa. Lahjoituskokoelmaan kuuluu yhteensä 75 teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuoliskolta.

Lääkärien kulttuuripäivien puheenjohtaja Ulla-Kaija Lammi toivoi, että päivät toimisivat innoituksen lähteenä lääkäreille, jotka vasta maistelevat ajatusta kulttuuriharrastuksen aloittamisesta.

- Tavoitteena on näyttää potilaille, hoitajille ja yhteistyökumppaneillemme, että lääkäritkin ovat kulttuuria harrastavia ihmisiä eivätkä vain palkkapussiin tuijottavia fakki-idiootteja, Lammi kiteytti.