Suomessa alkoi jo vallita täydellinen TUPO-rauha, kunnes liittomme hallitus ja valtuuskunta 31.1. päättivät hylätä KT:n virkaehtosopimustarjouksen. On siis ymmärrettävää, että lehdistöllä riitti mielenkiintoa uutiseen, varsinkin kun Lääkäriliitto on tunnetusti konsensushenkinen ja maltillinen ammattijärjestö. Liiton hallitus ja toimisto piti tiedotustilaisuuden asiasta 1.2. ja siten tarkemmat kommentit oli luettavissa heti sen jälkeisenä viikonloppuna.

Onkin ollut mielenkiintoista lukea lehtien pääkirjoituksissaan esittämiä arvioita. Kapinamielellä ovatkin hyväpalkkaiset otsikoi Ilta-Sanomat. Järjestömme jäsenten nykyistä palkkatasoa verrattiin pienempää palkkaa nauttiviin (myös Kymen Sanomat ja Länsi-Savo) ja epäiltiin, onko oikein edes verrata palkkamme tasoa muihin pohjoismaihin, kuten liitossa olemme tehneet. On yhteiskunnallisesti ymmärrettävää, että 20 %:n palkankorotusvaatimustamme kummastellaan. Niin teki myös mm. Kymen Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat ja Kaleva pääkirjoituksissaan.

Ilta-Sanomissa todettiin vaatimustemme olevan kuitenkin ymmärrettäviä työolosuhteiden suhteen ja Etelä-Suomen sanomat totesi, että lääkäripula pahenee, jos ansiotaso ei pysy kilpailukykyisenä. Kaleva totesi, että lääkäriliiton lakkovaroitus osoittaa myös uupumusta ja ärtymystä siitä tilanteesta, minkä edessä lääkärit kunnissa ovat. Työ on rankkaa. Lääkärit eivät jaksa... Pääkirjoitukset olivat siis asiaa laaja-alaisesti pohtivia.

Huvudstadsbladetilla oli aiheesta pääkirjoitus 3.2. Siinä pääpaino oli taustojen selvittämisessä ja huolta kannettiin nimenomaan syrjäseutujen lääkärityövoiman saatavuudesta ja pysyvyydestä. Tämä ongelma måste uppenbarligen lösas genom punktinsatser och lokala åtgärder. Drägliga arbetsförhållanden är minst lika viktiga som pengar.

Pääkirjoitusten lisäksi useissa lehdissä selvitettiin tilannettamme myös uutisena heti tuoreeltaan 2.2. Lehdissä oli pääsääntöisesti hyvin neutraali ja informatiivinen lähestymistapa. Helsingin Sanomien tietokulma aiheen ympäriltä selvitti terveydenhuollon BKT-tuoteosuuden romahduksen ja eurooppalaisittain huonon tason, määritteli päivystykset, esitteli perus- ja kokonaisansiot sekä lääkärimäärät. Uutisoinnissa oli esillä lähes kaikissa lehdissä, myös HS:ssa, liiton huoli terveydenhuoltojärjestelmän romahduksesta, mikäli lääkäripakoa ei nyt hillitä uudella VES:lla.

Lääkäreitä on suututtanut se, että kokonaispalkat ovat esillä uutisoinnissa niin selvästi ja päivystysten osuus kokonaisansioista on puolestaan epäselvästi esitetty. Joissakin lehdissä meidän vaatimuksemme esitettiin seitsemän kertaa suurempina kuin TUPO, vaikka oikea luku on vähän päälle kolme. Myös kiristämisestä ja yhteisvastuun unohtamisesta lääkäreitä syytettiin, mitä yksittäinen jäsen ei voi hevin sulattaa, koska yhteisvastuuta tuntee oman hyvinvointinsa kustannuksella jo pitkään kantaneensa.

Liiton tiedotuspäällikkö Anne-Maj Aunula selvittää, että journalistien etiikan pääperiaatteisiin kuuluu oikeiden tietojen välittäminen sekä yhteiskunnallisten epäkohtien arvostelu. Tiedonvälityksessä ei voida kuitenkaan kokonaan välttyä virheiltä ja epätäsmällisyyksiltä. Lukemani perusteella ovat lehtimiehet mielestäni onnistuneet hyvin tehtävässään. Joistakin mielipiteistä olen heidän kanssaan eri mieltä, mutta mielipide-erot kuuluvat elämään. Varsinaista tarkoitushakuista mustamaalausta en ole havainnut, loukkaavia sanavalintoja kylläkin. Selviä virheitä uutisoinnissa ja pääkirjoituksissa sen sijaan oli joitakin ja niihin on liiton tiedotus lähettänyt oikaisun.

Jos lehdessä on virhe, meidän tulee se oikaista ja siihen on aina myös oikeus. Mielestäni on tärkeää, että liittomme jäsenet pyrkivät aktiivisesti oikaisemaan paikallisessa lehdistössä olevia virheitä ja virheellisiä käsityksiä, joita huolellisellekin toimittajalle tulee. Jos kyseessä on mielipide-ero, ei lehdellä ole velvollisuutta vastineen julkaisemiseen, mutta oman näkökulman selvittäminen kannattaa ja yleensä se myös julkaistaan. Suora palaute - on se negatiivista tai positiivista - on toimittajallekin tärkeää. Tärkeintä on, että palaute on rakentavaa ja että se pysyy hyvien tapojen rajoissa. On myös esimerkkejä siitä, että sähköposti palautteen välineenä on joskus liiankin nopea ja sinne kirjoitettu mielipide voi olla huonosti harkittu.

Lakko on aina myös tunneasia. Jos lääkärilakko todella alkaa, tulee lehdissä olemaan tunteellisia ja provosoiviakin purkauksia. Meidän lääkäreiden on jo koulutuksemme perusteella mahdollista ymmärtää ne ja reagoida niihin asiallisesti ja toisaalta jättää omaan arvoonsa ne, jotka eivät korjausta tai kommenttia ansaitse. Työpaikoilla meidän on tärkeää muistaa, että lakko on suunnattu vain työnantajaa vastaan ja on potilaankin etu, että työolosuhteet saadaan kuntoon. Lakko aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia potilaillemme, joten on tärkeää jaksaa selventää asia heille. Pitkät hoitojonot eivät ole lakon aiheuttamia, pikemminkin lakon syy ja parempi sopimus voi pelastaa potilaamme yhä pitenevistä hoitojonoista ja lisätä eri kunnissa asuvien potilaiden tasa-arvoa hoidon saannissa. Me taistelemme nyt paremman terveydenhuollon puolesta. Mahdollinen lakkomme on eettisesti sekä perusteltu että huolellisesti suunniteltu, mutta myös iso mediatapahtuma paikallisesti ja valtakunnallisesti.