Suu- ja leukakirurgit ovat saaneet oman alaosaston Lääkäriliittoon. Uusi alaosasto valvoo pienen, mutta pitkälle erikoistuneen ryhmän etuja: kaikilla jäsenillä on lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutus. Ensimmäinen tehtävä on hahmottaa, minkälaisissa oloissa maan noin 40 leukakirurgia työtään tekevät.

Ajatus leukakirurgien omasta alaosastosta oli itänyt jonkin aikaa, mutta ennen perustamista täytyi käydä pieni kädenvääntö yhdistyksen nimestä. Hammaslääkärit olivat jo rekisteröineet suu- ja leukakirurgian oman yhdistyksensä nimeksi, eikä jäljelle jäänyt kasvokirurgia-nimitys miellyttänyt kaikkia.

Kesällä 2003 viralliseksi nimeksi otettiin Suomen leuka- ja kasvokirurgian yhdistys ry, minkä jälkeen saatiin alulle myös työ alaosaston käynnistämiseksi. Lääkäriliitossa alaosasto nimettiin spesialiteetin mukaisesti suu- ja leukakirurgian alaosastoksi.

- Halusimme suoran yhteyden liittoon, jotta saamme tarvitsemamme avun palkkaukseen ja muihin ammatillisiin asioihin liittyvissä ongelmissa. Kysymyksiä herättävät muun muassa leukakirurgien toimenpidepalkkiot, kertoo alaosaston puheenjohtajaksi valittu ylilääkäri Risto Kontio Helsingin yliopistollisen sairaalan suu- ja leukasairauksien klinikalta.

Yhtenäinen koulutus sydämenasiaksi

Syynä rivien kokoamiseen oli myös halu saada virallinen edustus eurooppalaisiin elimiin, jotka pohtivat leukakirurgien koulutuksen kehittämistä.

- Euroopassa mietitään parhaillaan koulutuksen sopivaa pituutta sekä sitä, kuinka paljon hammaslääkärin tai lääkärin opintoja vaaditaan kaksoiskoulutuksen saamiseksi.

Laki ei Suomessa edellytä leukakirurgian erikoislääkäriltä molempia tutkintoja, mutta käytännössä kaksoiskoulutuksen vaatimuksesta on sovittu vuonna 1995 yliopistojen kesken.

- Kaksoistutkintoja on siitä lähtien voinut suorittaa Oulussa ja Helsingissä. Alaosaston merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, kun leukakirurgeja valmistuu enemmän, Kontio huomauttaa.

Yhtenäisen koulutuksen merkitys lisääntyy Euroopan Unionin laajetessa, sillä nykyisin tilanne vaihtelee maittain melkoisesti. Keski-Euroopan suurissa maissa leukakirurgeilla on kaksoiskoulutus, mutta uusien jäsenmaiden tilannetta ei kunnolla edes tiedetä. Etelä-Euroopassa leukakirurgeilta taas puuttuu kokonaan hammasosaaminen.

- Kun liikutaan kahden koulutusalueen välimaastossa, on välttämätöntä tuntea molemmat. Ei riitä, että korjataan vain kasvoihin tullut vamma, myös hampaat ja purenta täytyy saada kuntoon. Tätä näkemystä aiomme tuoda alaosaston kauttakin esiin.

Kontion mukaan hampaat ovat kasvokirurgiassa jääneet lapsipuolen asemaan, mikä on heijastunut myös hoidosta maksettaviin Kela-korvauksiin. Alaosasto aikoo pureutua tähänkin pulmaan nostamalla hammashoidon kulut nykyistä näkyvämmin keskustelun aiheeksi.

Oppia haetaan ja viedään ulkomaille

Alaosaston tavoitteena on myöhemmin järjestää leukakirurgeille omaa koulutusvaihtoa ulkomaille.

- Suomalaisilla on opittavaa eurooppalaisesta syöpäkirurgiasta ja traumatologian uusista tuulista. Me taas voimme viedä maailmalle tietoa itsestään sulavien materiaalien käytöstä, jossa olemme varsin pitkällä, Kontio sanoo.

Aivan ensimmäinen urakka on kuitenkin kartoittaa suomalaisten leukakirurgien työolot.

- Vaikka joukko on pieni, leukakirurgit ovat sijoittuneet hajalleen eri puolille maata. Emme tiedä tarkkaan, miten esimerkiksi päivystys tai palkkaus on missäkin järjestetty. Alaosasto on meille paitsi yhdysside liittoon, myös toisiimme.