Lääkäriliitto on antanut oikeusministeriölle lausunnon tietoverkkorikostyöryhmän mietinnöstä.

Myös Suomen Asianajajaliitto on lähestynyt Lääkäriliittoa asian takia. Asianajajaliitto on antanut mietintöön eriävän mielipiteensä.

Lääkäriliitto toteaa, että työryhmämuistiossa esitetään mm. nykyisen pakkokeinolain takavarikkoa koskeviin säännöksiin muutoksia, jotka liittyvät salassapitovelvollisuuteen.

Lääkäriliitto yhtyy Asianajajaliiton antamaan eriävään mielipiteeseen tietoverkkorikostyöryhmän mietinnöstä. Lääkäriliitto toteaa, että lääkärin kuten asianajajankin ammatin harjoittamisen keskeinen peruspilari on salassapitovelvollisuus.

- Lääkärin salassapitovelvollisuus on olennaisin asia luottamuksellisen potilas-lääkärisuhteen takaamiseksi. Salassapito koskee lääkärin potilaastaan saamia tietoja ja siten potilasasiakirjoja, ja niihin tehtyjä merkintöjä. Potilasasiakirjat ovat nykyään pääasiallisesti jo sähköisessä muodossa, todetaan Lääkäriliiton lausunnossa.

Lainsäädännössä on selkeästi säädetty salassapitovelvollisuudesta ja milloin siitä voidaan poiketa. Työryhmän esitys pakkokeinolain uuden pykälän (4 a pykälä) ottamisesta lakiin liittyy juuri salassapitoon.

NYKYINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Nykyisen pakkokeinolain mukaan mm. asiakirjaa ei saa takavarikoida todisteena käytettäväksi, jos sen voidaan olettaa sisältävän sellaista, josta oikeudenkäämiskaaren 17 luvun 23 pykälä:ssä tarkoitettu henkilö (mm. lääkäri) ei saa todistaa oikeudenkäynnissä, ja asiakirja on edellä tarkoitetun henkilön tai sen hallussa, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty.

Asiakirja saadaan kuitenkin takavarikoida, jos edellä tarkoitettu henkilö olisi esitutkinnassa oikeutettu tai velvollinen todistamaan asiakirjaan sisältyvästä seikasta esitutkintalain 27 pykälä:n 2 momentin nojalla (eli jos tutkittavana on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta).

Nykyisessä laissa on siis selkeä kielto takavarikoida asiakirjaa, joka sisältää salassapitovelvollisuuden alaista tietoa (em. poikkeuksin). Laissa ei ole eritelty asiakirjaa ja sen kopiota eriarvoiseen asemaan.

TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN ESITYS

Salassapitoon liittyvä keskeinen kohta työryhmän muistiossa on esitys, että lakiin tulisi uusi datan kopiointia ja takavarikointia koskeva pykälä. Data tarkoittaa tietoa, joka on tietokoneessa tai muussa vastaavassa tietojärjestelmässä taikka sen talletusalustalla.

Lainkohdassa todettaisiin, että dataa voidaan kopioida ja tallentaa sen toiselle tallennusalustalle, jos on syytä olettaa, että se voi olla todisteena rikosasiassa (1 mom.).

Data voitaisiin kopioinnin lisäksi poistaa alkuperäiseltä tallennusalustasta tai muutoin estää sen käyttö, jos on syytä olettaa, että se on rikoksella joltakulta viety tai että tuomioistuin julistaa sen menetetyksi taikka jos se on rikoksen selvittämiseksi tarpeen (2 mom.).

Lakiesityksen kolmannessa momentissa todettaisiin, että edellä 2 momentissa tarkoitetun toimenpiteen osalta on voimassa, mitä takavarikosta säädetään.

ESITYKSEN ONGELMIA

Lakiehdotuksessa esitetään siis, että datan kopiointiin (1 mom.) ei sovellettaisi lainkaan takavarikkosäännöksiä, joten pelkkää datan kopiointia ei näin ollen vielä pidettäisi takavarikkotoimenpiteenä. Vasta, jos data kopioinnin yhteydessä poistettaisiin alkuperäisestä tallennusalustasta tai sen käyttö estettäisiin (2 mom.), pidettäisiin tätä takavarikkona.

Lääkäriliitto on samaa mieltä Asianajajaliiton kanssa siinä, että kyseisen pykälän 3 momenttia ei tule hyväksyä, vaan että myös datan kopiointiin tulee soveltaa takavarikkoa koskevia säännöksiä.

- Datan kopioinnin erilainen kohtelu verrattuna datan poistamiseen tai sen käytön estämiseen ei ole perusteltua, koska asianosaiselle, jota tieto koskee ei ole merkitystä sillä, onko esitutkintaviranomaisen hallussa alkuperäinen data vai sen kopio. Datan sisällön ja informaation haltuun saaminen on ratkaisevaa, toteaa Lääkäriliitto lausunnossaan.

- Jos datan kopiointi saatettaisiin kokonaan takavarikkosäännösten ulkopuolella, merkitsisi tämä sitä, että sen osalta ei siis tarvitsisi enää noudattaa kaikkia pakkokeinolain 4 luvun säännöksiä, jotka on säädetty nimenomaan takavarikon kohteena olevan henkilön oikeusturvan varmistamiseksi. Näin ollen poliisi voisi rajoituksetta jäljentää mitä tahansa tietokoneelle tallennettua tietoa. Edelleen tietojärjestelmän haltijan olisi annettava poliisille salasanat ja muut datan kopiointiin tarvittavat tiedot eikä jäljentämisestä tarvitsisi kertoa asianomaiselle.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan ei ole perusteltua, että esitutkintaviranomainen voisi kopioida koko kiintolevyn, vaikka etsinnässä tavoiteltaisiin vain yhtä datan muodossa olevaa asiakirjaa.

Liiton mielestä, olipa data alkuperäinen tai kopio, niin sitä tulee koskea samat takavarikkosäännökset.

Kuten Asianajajaliittokin lausunnossaan toteaa merkitsisi ehdotettu säännös myös poikkeavuutta korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuista (2002:85 ja 2001:39), joissa on otettu selkeä kanta siihen, että datan kopiointiin tulee soveltaa takavarikkoa koskevia säännöksiä.

SALASSAPIDON TOTEUTUMINEN VARMISTETTAVA

Lääkäriliitto toteaa, että ylipäätään takavarikkotilanteissa salassapito tulisi varmistaa ja oikeusturvaa parantaa.

Liitto esittää, että oikeusturvan parantaminen takavarikkotilanteissa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

1. Salassa pidettävän aineiston erottelisi samassa asemassa oleva ulkopuolinen lääkäri tai

2. esitutkintaviranomainen joutuisi hakemaan tuomioistuimelta etukäteen kotietsintä- ja takavarikkoluvan, kun etsintä toteutetaan lääkärin luona, jolloin tuomioistuin voisi antaa luvan, että kyseessä oleva lääkäri on paikalla varmistamassa sen, ettei muihin kuin etsityn asiakirjoihin puututa tai

3. lääkärin salassapidon alaiset asiakirjat tarkastaisi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämä lääkäri lausuakseen, ovatko kyseessä oleva tiedot salassapitovelvollisuuden alaisia.