Lehti 6: Liitto toi­mii 6/2003 vsk 58 s. 688 - 689

Liiton lausunto tasa-arvolain uudistamisesta

Lääkäriliitto on antanut lausunnon Akavalle tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietinnöstä. Liitto pitää tärkeänä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhtyy toimikunnan näkemykseen naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain uudistamistarpeesta. Sukupuolisen tasa-arvon edistäminen on tärkeä päämäärä Lääkäriliiton omassa edunvalvonnassa ja muussa toiminnassa.

Kunnat ovat eri syistä solmineet pääosin päivystyksen järjestämistä koskevia sopimuksia esimerkiksi yksityisten lääkärityövoiman vuokrausta harjoittavien yritysten kanssa. Vaikka palkanmaksuvelvollisuus onkin työvoiman vuokrausta harjoittavalla yrityksellä, vastaa vuokrattua työvoimaa käyttävä julkisyhteisö tai yritys työn ja työnteko-olosuhteiden konkreettisesta järjestämisestä työn johto- ja valvontaoikeutensa nojalla.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan onkin tärkeää, että tasa-arvolain soveltamisalan henkilöpiiriä laajennetaan koskemaan myös työvoimaa käyttävää yritystä tai julkisyhteisöä.

Lakiehdotus selkiyttää käyttäjäyrityksen ja työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen keskinäistä tasa-arvolain mukaista velvoitteiden jakoa, mitä voidaan Lääkäriliiton mielestä pitää merkittävänä myös työntekijöiden oikeusturvan kannalta.

Itsenäisten ammatinharjoittajien osuus lääkärikunnasta on varsin huomattava. Itsenäiset ammatinharjoittajat ovat oikeussuhteissaan usein tiedollisilta ja taloudellisilta vaikutusmahdollisuuksiltaan rinnastettavissa työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa oleviin henkilöihin.

Tämän vuoksi Lääkäriliitto kannattaa tasa-arvolain 3 pykälä:n 2 momentin lisäystä, jolla lain soveltamisala laajennetaan koskemaan myös palvelussuhteeseen rinnastettavan oikeussuhteen toimeksiantajaa.

Lisäksi Lääkäriliiton näkemyksen mukaan on tärkeää, että lakimuutoksen perusteluissa lain piiriin kuuluvat pykälän toisen momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetut oikeussuhteet kuvataan riittävän tarkasti, kuten toimikunnan mietinnössä on tässä kohdassa jo tehty.

OIKEUSSUOJAKEINOJEN TEHOKAS KÄYTTÖ

Toimikunnan mietinnössä mainitun tasa-arvolautakunnan lausunnon mukaan työntekijä tulee ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen palvelussuhteen jatkumiseksi kyseessä olevan määräajan alusta, vaikkei hän voisikaan äitiys- tai vanhempainloman takia tuolloin aloittaa työssä ....

- Käytännössä työntekijän tai viranhaltijan koko palvelussuhteen kestävä äitiys- tai vanhempainloma melko yleisesti estää palvelussuhteeseen pääsyn. Työntekijä tai viranhaltija ei lisäksi useinkaan ole halukas ryhtymään oikeustoimiin vastaisen palvelussuhteen menettämisen pelossa. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun työntekijä tai viranhaltija on ollut useassa keskeytymättä toisiaan seuraavassa määräaikaisessa palvelussuhteessa ja palvelussuhdeketju on katkaistu äitiys- tai vanhempainloman ajaksi, toteaa Lääkäriliitto lausunnossaan.

Työsopimuslain 1 luvun 3 pykälä:n mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetussa laissa tällaista säännöstä ei ole, eikä sellaista sisälly myöskään hallituksen esitykseen laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002).

- Siten erityisesti kunnallisessa palvelussuhteessa olevien lääkäreiden halukkuus oikeussuojakeinojen käyttämiseen riippunee jatkossa ainakin osittain hyvityksellä saadun kompensaation suuruudesta, sillä tällaisen viranhaltijan on oikeuskeinojen käyttöä arvioidessaan otettava riskinä huomioon palvelussuhdeketjun päättyminen, toteaa Lääkäriliitto.

TYÖNANTAJAN VASTATOIMET

Työnantaja saattaa oikeussuojakeinoihin turvautumisen vuoksi vastatoimenaan jättää ottamatta entisen työntekijän tai viranhaltijan palvelussuhteeseen.

Lue myös

- Työnantajan vastatoimien osoittaminen voi olla vaikeaa, jos työnantaja ei valitse työntekijää tai viranhaltijaa eikä ketään muutakaan vastaiseen palvelussuhteeseen. Toimikunnan mietinnön perusteluissa olisi syytä esimerkinomaisesti ja ehkä yksityiskohtaisemmin mainita, mitä vastatoimilla muun muassa tarkoitetaan ja kuinka työntekijä tai viranhaltija voi niihin vedota.

SYRJINTÄ ETUJÄRJESTÖISSÄ

Työmarkkinajärjestöjen edunvalvonta- ym. toiminta on erittäin monipuolista ja laaja-alaista. Lakiehdotuksen 8 c pykälä:n sanamuodon laveuden vuoksi säännöksessä mainittuina etuuksina tai toimintana voidaan pitää esimerkiksi laki- ym. palveluiden antamista jäsenistölle.

- Joissakin tapauksissa esimerkiksi lakineuvontaa saatetaan joutua antamaan jäsenten keskinäisen riita-asian kummallekin osapuolelle. Suomen Lääkäriliitto haluaa kiinnittää huomiota riskiin, joka syntyy, kun edellä mainitun oikeusriidan hävinnyt osapuoli katsoo tappionsa aiheutuneen sukupuoltaan syrjivillä perusteilla annetusta puutteellisesta neuvonnasta, vaikka tosiasiallinen syy olisikin yksittäistapauksen tosiseikoissa.

Muutetun tasa-arvodirektiivin 3 artiklan 1 kohdan d-alakohdan mukaan direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluvat jäsenyys ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä, tai järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, sekä kyseisten järjestöjen tarjoamat edut.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030