Valtuuskunta kokoontui syyskokoukseensa 10.-11.12.2010 Lääkäritalolle. Valtuuskunta näytti vihreää valoa sekä uudelle strategialle että luottamushenkilöorganisaatiolle.

Valtuuskunnan kokouksessa yksi aihe ylitse muiden oli liiton uusi strategia ja siihen liittyvä luottamushenkilöorganisaatio. Ne herättivät paljon keskustelua, mutta loppujen lopuksi kummatkin hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus velvoitettiin kuitenkin tekemään esitykseensä joukon muutoksia ja tarkennuksia.

Strategia voidaan kiteyttää kolmeen päätavoitteeseen: kohti jäsentä, vastapelurista kumppaniksi ja potilaan parhaaksi.

Lääkäriliiton tavoitteena on olla yhtenäinen lääkärikunnan asiantuntija- ja ammattijärjestö, joka tuottaa hyötyä jäsenilleen ja keskeisille sidosryhmilleen. Tärkeinä päämäärinä ovat osaava työolosuhde- ja ansioedunvalvonta. Vain näin jäsenyysaste pysyy korkealla.

Puheenjohtaja Timo Kaukosen mukaan liiton tavoitteena on erityisesti systemaattinen, kattava ja tuloksekas yhteistyö sidosryhmien kanssa, jolloin vanhasta vastakkain asettelusta päästään eroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niin sidosryhmät kuin Lääkäriliitto hyötyisivät yhteistyöstä.

Tulevaisuudessa liiton toiminta tähtää luomaan hyvin toimivan ja oikeudenmukaisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän, jossa potilaalla on vapaus valita lääkärinsä. Yksityisten ja julkisten palveluntuottajien tulisi olla tasa-arvoisia. Rahoitus on myös uudistettava niin, että raha kulkee potilaan mukana.

Uusia jäseniä hallitukseen

Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa kolmatta vuotta OYS:ssa plastiikkakirurgina toimiva Timo Kaukonen, joka on ollut puheenjohtajana vuoden 2009 alusta. Varapuheenjohtajana jatkaa ylilääkäri Mikko Valkonen YTHS:stä. Lisäksi varapuheenjohtajaksi valittiin yleislääketieteen erikoislääkäri Olli Lappalainen, joka erikoistuu parhaillaan geriatriaan. Lappalainen nousi varapuheenjohtajan paikan jättäneen Samuli Saarnin tilalle. Puheenjohtajisto valitaan vuodeksi kerrallaan.

- Ensi vuoden tärkein tavoite on tuoda strategia luonnolliseksi osaksi liiton käytännön toimintaa. Toinen iso asia ensi vuonna on lääkäri-VES:n palkankorotuksista sopiminen. Tällä kierroksella ei ole auki muuta kuin palkat, tekstejä ei ole tarkoitus avata ollenkaan, totesi Kaukonen.

- Toivon, että mahdollisimman moni osallistuu omalla alueellaan toimintaan, kun alueellinen toiminta ensi vuonna alkaa. Kaikki uuteen toimintaan liittyvät kehittämisajatukset ja muutokset ovat tervetulleita, jatkoi Kaukonen.

Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Tuula Rajaniemi ja Marjo Parkkila-Harju. Hallituksessa jatkavat Teppo Heikkilä, Marjut Laurikka-Routti, Tinja Lääveri, Raija Niemelä ja Helena Nukari. Erovuorossa oli Antti Tamminen.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi seitsemän muuta jäsentä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että heistä eroaa joka toinen vuosi kolme ja joka toinen vuosi neljä jäsentä.

Jäsenmaksu pysyy ennallaan

Kuluneen vuoden toimintaa läpikäydessään Kaukonen nosti päällimmäisenä esille strategiatyön. Lisäksi hän piti 100-vuotisjuhlavuoteen liittyneitä konserttikiertuetta ja jäsenjuhlia erittäin onnistuneina.

Valtuuskunnan päätöksen mukaan liiton perusjäsenmaksu säilyy edelleen 480 euron suuruisena.

Luottamusneuvostossa jatkavat Kale Juva (puheenjohtaja), Vuokko Hupli, Markku Kanerva, Kari Pylkkänen, Camilla Renlund, Hanna Salmenpohja, Jan Schugk, Karl von Smitten ja Leo Strid. Luottamus neuvosto toimii liiton sovinto- ja kunniatuomioistuimena.

Seniorilääkäreiden tekemä ponsi hyväksyttiin niukasti äänin 23-21. Ponsi edellyttää, että Lääkäriliitto pyrkii muuttamaan joidenkin lääkärikeskuksien omaksuman käytännön olla tarjoamatta vastaanottomahdollisuuksia työkykyisille 70-vuotiaille ja sitä vanhemmille Lääkäriliiton jäsenille.

Kumppanuus puhutti valtuuskuntaa

Onko Lääkäriliitto esimerkiksi STM:n tai Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kumppani? Siitä väännettiin kättä liiton valtuuskunnan viikonlopun kokouksessa. Valtuuskunta kuitenkin hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen liiton toimintaa ohjaavaksi strategiaksi sekä siihen sisältyvän uuden luottamushenkilöorganisaation.

Hallitus sai vielä kotiläksyksi tukun muutos- ja tarkennusehdotuksia, joiden pohjalta muokattava strategia tuodaan vielä lopullisesti hyväksyttäväksi valtuuskunnan seuraavaan kokoukseen.

Lääkäriliiton strategia vuosille 2011- 2017 ohjaa liiton uutta organisaatiota kohti jäsentä ja muuntaa liiton vastapelurista kumppaniksi sidosryhmien suuntaan sekä rakentaa toimintaansa potilaan parhaaksi.

Valtuuskunnan jäseniä kuitenkin pohditutti etenkin kumppanuus-sanan sisältö. Tuleeko työmarkkinajärjestöstä hampaaton myöntelijä, jos perinteinen edunvalvonta unohdetaan?

Liiton puheenjohtaja Timo Kaukonen korosti, että kumppanuus merkitsee nykyajan vaatimusten mukaista yhteistyötä.

- Ollaan konkreettisesti nähty muilla aloilla, ettei perinteinen rähjäay-linja tuota enää hyviä tuloksia. Esimerkiksi lääkärien uuden työaikamallin rakentaminen vaatii liiton osaamista, totesi Kaukonen.

Kokouksessa muistutettiin, että STM:n suuntaan kumppanuus on jo nyt tuottanut tuloksia muun muassa lääkärien kaksoislaillistuksen purussa. STM:n lakiuudistus perustuu paljolti siihen luottamukseen, joka ministeriössä vallitsee Lääkäriliiton tutkimusosaston tuottamia Lääkäri 2008 -kyselyn tuloksia kohtaan.

- Cum pane merkitsee yhteistä leipää, muistutti latinankielen termistä varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen. Hänen mukaansa Lääkäriliitto on aina ollut sidosryhmiensä kanssa yhteisen leivän ääressä - "vaikka joskus lihapulliakin on rohmittu".

Ihmissuhteiden huippuosaaja?

Värikkään keskustelun perjantain valtuustossa kirvoitti strategian kohta, jossa todettiin, että potilaat voivat jatkossa luottaa siihen, että "heidän lääkärinsä ovat huippuammattilaisia niin lääketieteellisesti kuin ihmissuhdetaidoiltaan".

- Onkohan ihmissuhdetaitojen huippuammattilaisuus jo liikaa vaadittu? pohtivat monet valtuutetut.

Käsitys ihmissuhdetaitojen oppimismahdollisuuksista jakoi valtuuskuntaa - jopa perheiden sisällä. Isä Taito Pekkarinen kun luotti lääkärien oppimiskykyyn vankemmin kuin poikansa Pirkka Pekkarinen, joka oli huolissaan lääketieteellisten tiedekuntien kyvystä vuorovaikutustaitojen opettamiseen.

Hallituksen strategialuonnoksessa esiintyviin suomalaisuus-termeihin puututtiin myös. Liiton entinen puheenjohtaja, valtuuskunnan jäsen Pekka Anttila huomautti useammassakin kohtaa, että niin maahanmuuttajapotilaiden huomioiminen kuin ennen kaikkea maahanmuuttajalääkärien kotouttaminen vaativat panostusta myös Lääkäriliitolta.

Valtuutetut kiinnittivät huomiota myös proaktiiviseen toimintaan koskien terveydenhuollon rahoituksen universalismin säilymistä sekä yliopistojen uuden hallinnon mukanaan tuomien haasteiden kohtaamista.