Paperiliiton lakko loppui monelle yllätyksenä nopeasti ja myös yllättävällä tavalla, rähmälleen kalkkiviivoille. Paperiliiton aiempi uho, kyttäyshenkiset tupolausunnot ja pisteenä iin päälle työnantajapuolen vuorineuvoston optioahneus antoivat kyllä odottaa vaikeaa neuvottelutilannetta, mutta nk. kovan liiton totaalilakkokaan ei saanut työnantajaleiriä taipumaan, ei vaikka näyttöä maksuvarastakin on ollut.

Vertailut kuntapuolen neuvotteluihin ja sopimuksiin ovat edelleen laman jäljiltä nihkeitä. Julkisella sektorilla tuottavuuden jakaminen työntekijöille on utopiaa. Jos palvelut hinnoitellaan väärin/alakanttiin niin tuottoa ei jää koskaan. Toisaalta samoilta markkinoilta on kunnallisen työntekijän hommattava niin leipänsä kuin asuntonsakin, ja näyttävätpä julkiset palvelut kelpaavan samoin ensolaiselle kuin nokialaisellekin. Työnantaja tarjoaa paikallista sopimista ratkaisuksi tähänkin kysymykseen. Onko siis niin, että tyhjätaskukunnan terveyskeskuslääkärille voisi maksaa pienemmän palkan kompensaationa vastaavasti kunnan korkeammasta veroäyristä ja huonommista palveluista?

Auto- ja kuljetusalan sopimuksen sisältämä korotusautomaatti vuosille 2001 ja 2002 on varsinainen miina - sama kuin muille plus x prosenttia. Tämä kirjaus on avannut huutokaupan, jolle ei ole loppua näkyvissä. Tulee mieleen lastenkutsut, joilla kakkua leikatessa aina seuraava pala oli isompi kuin edellinen ja aika moni lapsi jäi lopulta ilman minkäänlaista kakkupalaa. Luvassa on kaikkien aikojen sökökierros, ajallista vedättämistä vähintään, jos kerran viivyttelystä palkitaan, mistäpä sitä muutoin tietäisi saavansa muita enemmän.

Näistä lähtökohdista seuraava tulopoliittinen kierros mudostuu tosi hankalaksi. Seuraava sopimuskausi ulottunee vuoden 2003 maaliskuulle, jolloin tiedossa on eduskuntavaalit. Lääkärikartellille tuskin riittää sympatioita vaalikiihkossa, joten seuraavan sopimuksen sisältöön on panostettava.

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontuu vapun alla tekemään linjauksia seuraaviksi tavoitteiksi. Työaikaan ja työsuojeluun liittyvät ongelmat noussevat esiin rahakysymysten lisäksi. Päivystysrationointien myötä jäljellä on yhä vähemmän päivystyspisteitä ja lääkärintyö niissä on yhä intensiivisempää. Voidaan puhua jo superraskaista päivystyspisteistä, joissa päivystäjä ei pääse käymään lähelläkään lepohuonetta, hyvä jos ruokailemassa hakulaitteen jatkuvasti hälyttäessä.

Vaasasta on kuulunut viestejä, joissa erikoistuvan lääkärin koulutus vaarantuu päivystyspisteen suolakaivoksessa. Terveyskeskuspäivystysten lakkauttamista ei ole resurssoitu laisinkaan sairaalan päivystyspisteessä ja lopputuloksena kirurgiaan erikoistuva kollega ei pääse milloinkaan leikkaussaliin asti hoitaessaan tk-potilaiden loppumatonta jonoa. Toivottavasti paikallinen selvitysryhmä löytää nopeasti ratkaisun tähän ongelmaan.

Keskussairaaloista kuuluu valitusta siitä, että nuoret lääkärit jäävät yliopistopaikkakunnille ja että maakuntien keskussairaalat eivät kiinnosta. Vedotaan siihen, että keskussairaaloissa pääsee tekemään ja oppimaan enemmän. Mikäli perehdytys, ohjaus, tutorointi ja päivystysjärjestelyt ovat olemattoman surkeita, nuori lääkäri pääsee kyllä tekemään enemmän, mutta erikoistuminen 2000-luvulla saisi jo olla muuta kuin yksinäistä puurtamista ja ruuhkan purkua.

Toivon paikallisosastojen ja alaosastojen käsittelevän myös seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteita. Työajan lyhentäminen on tärkeä kysymys. Tavoitellaanko sitä kaikille vai pyritäänkö aktiivipäivystäjien ylipitkiä työrupeamia purkamaan perustyöajan lyhentämisen kautta? Kuinka väestövastuulääkärille saataisin urakkakatto? Löytyykö sairaalalääkäreille sellaista kannustavaa palkkarakennetta, joka kelpaisi paitsi meille myös työnantajalle?

Valtuuskunta antaa nyt hallitukselle suuntaviivat tavoiteasetteluun ja hallitus viimeistelee ne syksyn aikana. Lääkärisopimus menee umpeen 31.1.2001, ja kunhan kesä on takana, on enää viisi kuukautta aikaa. Ideoita ja aloitteita ottavat vastaan varmasti kaikki valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet.

p.s. Privaatti-HYKS näyttää herättävän mielenkiintoa niin poliitikoissa, yleisössä kuin lääkäreissäkin. Kuinka on hyvät julkisen sektorin sairaalakollegat: luotatteko nykyiseen kuntatyönantajaan siinä määrin, että siirrätte aidon privaattinne samaisen työnantajan ehdoilla suoritettavaksi toiminnaksi? Lääkäriliiton hallitus tulee lähiaikoina muodostamaan kantansa hankkeeseen ja toivoo kollegoilta kannanottoja.

p.p.s.uusi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara on aloittanut, onnittelemme ja odotamme mielenkiinnolla ekonomistin avauksia terveydenhuollon rahoituksesta.