Viettäessäni kesää mökillä lomani juuri taittuessa loppupuoliskolle oli ilo lukea Helsingin Sanomista (29.7.) kirjoitus "Vantaan terveysjohtaja tahtoo uusia terveyskeskusjärjestelmän".

Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Yleislääkärit ovat jo useamman vuoden ajan kehitelleet ns. listautumismallia, jonka Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuitenkin hylännyt. On todella hieno asia, että Vantaan terveysjohtajalla on halua ja uskallusta alkaa kehittää tätä mallia, jota KT:n vastustuksen vuoksi ei ole voitu lähteä laajemmassa mittakaavassa kokeilemaan.

Lääkäripula on terveyskeskuksissa monin paikoin huutava. Työtä on liikaa, eikä siihen useimmiten voi itse paljonkaan vaikuttaa. Virkalääkärin palkkaus ei motivoi enää pakkotahtiseen työhön. Motivaatio tahtoo hävitä kokonaan etenkin silloin, kun viereisessä huoneessa työskentelee vuokrafirman kautta kollega, joka voi määritellä potilasfrekvenssinsä, työaikansa (esim. perjantait vapaat) ja saa vielä ihan erilaista palkkaa.

Olen aina ollut sitä mieltä, että myös terveyskeskusten virkasuhteessa olevien lääkäreiden kohdalla on mahdollisuus työolojen joustoihin, jos vain niin halutaan. Lääkäripulan vallitessa voi osa terveyskeskuksen tehtävistä jäädä hoitamatta, mutta eihän se ole työhönsä sitoutuneiden jäljellä olevien kollegoiden vika. Kaikkea ei voida heillä teettää. Näin on monessa paikassa valitettavasti yritetty tehdä, ja viimeisetkin kollegat ovat lähteneet. Seuraukset tiedetään. Kukaan ei ole enää kiinnostunut näistä viroista. Näin on päässyt käymään ainakin täällä Itä-Suomessa. Kun kyseessä on vielä ns. terveyspiiri, jonka jonkin pienemmän terveysaseman kollegat uupuvat työtaakkansa alle, nämä jäljelle jääneet hylkäävät sitten koko piirin. Kun ensimmäisiä terveyspiirejä perustettiin, poliitikot puhuivat toiveikkaasti suuren piirin houkuttelevuudesta ja ns. lääkäripankeista, josta voitaisiin ottaa lääkäri sinne, mihin milloinkin tarvitaan.

Listautumismalli voisi ratkaista monet edellä kuvatuista ongelmista. Lääkäri voisi määritellä listansa koon ja tällä tavalla rajata työtänsä ja hallita sitä. Elämänolojen muuttuessa voisi listan kokoa muuttaa.

Vantaalla on suunniteltu, että omalääkäreille listautuisivat palveluita useasti tarvitsevat. Satunnaisesti sairastavat saisivat palvelunsa terveyskeskusten päivä- ja iltapoliklinikoilta. Tuleeko terveyskeskuslääkärin työstä näin raskaampaa, jos ns. "lyhyet asiat" jäävät omalääkäriltä pois? Toisaalta, jos voi hoitaa monisairaita potilaita ilman kiirettä, työ tulee mielekkäämmäksi. Hoitosuhteiden jatkuvuus monisairaiden ja kroonisia sairauksia sairastavien kohdalla on erittäin tärkeää. Työ muuttuu pitkän hoitosuhteen ansiosta helpommaksi, kun ei aina tarvitse aloittaa sairaushistorian alusta. Potilaat ovat tyytyväisiä, ja tämä tekee lääkärin työstä palkitsevaa. Nykyjärjestelmässä potilaat ovat erityisen tyytymättömiä siihen, että lääkäri vaihtuu usein.

Toivon kovasti, että Vantaalla uuden järjestelmän vaatimat selvitykset etenisivät suotuisasti. Olisi todella upea asia, jos listautumismallia päästäisiin kokeilemaan. Norjassa kokemukset ovat olleet erinomaisia ja lääkäripula hävisi. Terveyskeskuslääkärin työ on siellä saanut aivan uuden arvonsa ja se houkuttelee lääkäreitä. Palkkausta täytyy samalla kovasti kehittää ja kohentaa. Toivottavasti meillekin löytyy järjestelmä, joka pelastaisi julkisen perusterveydenhuollon.