Lääkäriliiton puheenjohtajana jatkaa vuonna 1999 valtuuskunnan yksimielisellä päätöksellä Kati Myllymäki. Uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin psykiatri Kari Pylkkänen ja terveyskeskuslääkäri Pirkko Valtola. Valtuuskunnan syyskokouksessa käytiin lisäksi lähetekeskustelua ensi syksyn sopimustavoitteista sekä suunniteltiin liiton resurssien vahvistamista tulevaa neuvottelukierrosta varten.

Uudeksi jäseneksi Lääkäriliiton hallitukseen vuosiksi 1999-2000 valittiin terveyskeskuslääkäri Hanna Salmenpohja. Hallituksen erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle sairaalalääkäreitä edustavat Risto Lantto ja Olli Meretoja sekä nuoria lääkäreitä edustava Jaakko Halonen. Aiemmin liiton varapuheenjohtajana toiminut kirurgi Lauri Kyllönen valittiin varapuheenjohtajaksi siirtyneen Kari Pylkkänen paikalle hallitukseen vuodeksi 1999.

Suoritepalkkauksen hyviä ja huonoja puolia puntaroitiin

Valtuuskunta keskusteli pitkään edunvalvonnasta, vaikka tavoitteita tulevalle neuvottelukierrokselle ei vielä vahvistettu. Nykyinen sopimuskausi jatkuu 15.1.2000 asti. Lukuisissa puheenvuoroissa korostettiin, että lääkärien peruspalkkauksen nostamista on jatkettava. Päivystyskorvausjärjestelmän osalta vaadittiin aktiivipäivystyksen jälkeistä vapaata palkalliseksi sekä takapäivystäjien korvauksen nostamista.

Hallituksen jäsenet Risto Lantto ja Timo Kaukonen esittivät valtuuskunnalle katsauksen suoritepalkkauksen hyvistä ja huonoista puolista. Järjestelmän positiivisia puolia olisivat palkan määräytyminen tehdyn työn mukaan, mikä tehokkuuspaineiden kasvaessa koetaan entistä tärkeämmäksi. Suoritelistoja ja niihin liittyviä palkkioita muokkaamalla voitaisiin lääkärien palkkausta kehittää joustavammin kuin yleiseen ansiokehitykseen sidottujen peruspalkan korotusten avulla - tästä on saatu hyviä kokemuksia sairaalahammaslääkärien sekä terveyskeskuslääkärien toimenpidepalkkiojärjestelmien osalta.

Suoritepalkkausjärjestelmä on kuitenkin vaikea rakentaa niin, että se tarjoaisi tasa-arvoiset ansiokehitysmahdollisuudet eri erikoisalojen kesken ja niiden sisällä. Konservatiivisille aloille on hankalampi kehitellä suoritteita kuin operatiivisille ja palvelualojen suoritteet ovat riippuvaisia muiden spesialistien ahkeruudesta. Palkkiolla voisi olla vaikutusta siihen mitä tehdään, mikä voisi johtaa epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Innostus tutkimustyöhön tai harvinaisen potilastapauksen selvittelyyn voisi vähentyä. Missä määrin erikoistuvien lääkärien suoritteet laskettaisiin heidän itsensä ja missä määrin heitä ohjaavien seniorien ansioiksi? Suoritepalkkaus edellyttäisi tehtävien jatkuvaa kirjaamista ja tekisi oman palkan seurannan entistä monimutkaisemmaksi. Ongelmana järjestelmän toteuttamiselle pidettiin myös sitä, että työnantajat eivät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole kiinnostuneita lisäsuoritteista ja myös lääkärikunnan keskuudessa näkemykset suoritepalkkauksesta ovat ristiriitaisia.

Valtuuskunnassa käydyssä keskustelussa korostettiin, että työnantajan on oltava valmis panostamaan uudistukseen lisärahaa, jotta järjestelmään kannattaisi siirtyä. Puheenvuoroissa muistutettiin kuitenkin, että palkkarakenteen uudistukset ovat lähes ainoa keino saada lääkärien palkkakehitys nostetuksi yli yleisen tupotason - siksi uusia järjestelmiä kannattaa kokeilla vaikkapa mahdollisten epäkohtien syntymisen uhalla. Epäkohdat muodostavat sitä paitsi hyvän pohjan jatkoneuvotteluille ja uusille palkantarkistuksille. Valtuuskunta ei tehnyt varsinaisia päätöksiä suoritepalkkauksesta, mutta neuvottelut sitä koskevasta mahdollisesta kokeilusta jatkuvat Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisessä palkkarakennetyöryhmässä, joka viime sopimusratkaisun yhteydessä asetettiin.

Lääkäriliiton sopimustavoitteiden peruslinjoista on tarkoitus päättää valtuuskunnan kevätkokouksessa toukokuussa 1999 ja tavoitteet täsmennetään syksyllä, kun yleiset tupokuviot alkavat hahmottua.

Päätös valtakirjamenettelystä siirtyi kevääseen

Kansaneläkelaitoksen aloitteesta on elokuusta 1997 alkaen käyty neuvotteluja ns. valtakirjamenettelyä koskevasta runkosopimuksesta, jonka tekisivät Kansaneläkelaitos, Lääkäriliitto ja Lääkärikeskusten Yhdistys. Sopimus mahdollistaisi sairausvakuutuskorvausten maksamisen suoraan palvelujen tuottajalle potilaan tekemän valtakirjan perusteella. Järjestelmä olisi vapaaehtoinen niin lääkäreille kuin potilaillekin.

Järjestelmän periaatteista on suurelta osin päästy yhteisymmärrykseen osapuolten kesken, mutta toistaiseksi Kela ei ole suostunut siihen, että lääkäreille maksettaisiin liiton vaatimat korvaukset uuden järjestelmän heille aiheuttamasta lisätyöstä. Kustannuksia koskevat selvittelyt jatkuvat ja Kela on ilmoittanut tekevänsä ratkaisunsa keväällä 1999. Valtuuskunta merkitsi selostuksen tiedoksi ja edellytti valtakirjamenettelyä koskevan neuvottelutuloksen syntyvän siten, että siitä voidaan päättää kevätkokouksessa.

Käyty keskustelu osoitti, että valtuuskunnassa on edelleen erilaisia käsityksiä valtakirjamenettelystä. Tuija Tenhunen kertoi Medici Practicin tekemästä kyselystä, jonka mukaan suurin osa yksityislääkäreistä vastustaa suorakorvausjärjestelmää. Toisaalta Kari Pylkkänen toi esiin, että valtakirjamenettelyyn siirtyminen voisi olla pikemminkin mahdollisuus kuin uhka sairausvakuutusjärjestelmälle. STM:n taholta on toistuvasti arvosteltu terveydenhuollon nykyistä jähmeää, monikanavaista rahoitusjärjestelmää - joustavampaan korvausjärjestelmään siirtyminen voisi osaltaan edistää lääkärinpalkkioista maksettavien kelakorvausten säilymistä jatkossakin.

Jäsenmaksuun 40 markan korotus

Valtuuskunta päätti nostaa liiton jäsenmaksua 40 markalla, jolloin perusjäsenmaksu nousee 2 240 markkaan vuonna 1999. Jäsenmaksuporrastus säilyy ennallaan.

Valtuuskunnan hyväksymässä toimintasuunnitelmassa korostetaan liiton edunvalvonta- ja muiden resurssien vahvistamista tulevaa neuvottelukierrosta varten. Luottamusmies- ja järjestökoulutusta tehostetaan. Liitto ottaa aiempaa aktiivisemmin osaa terveyspoliittiseen keskusteluun ja järjestää maaliskuun eduskuntavaalien alla terveyspalvelujen saatavuutta koskevan ilmoittelukampanjan.

Nordisk Medicin -lehden julkaiseminen on säästösyistä lopetettu yhteispohjoismaisella päätöksellä. Jatkossa pohjoismaisia uutisia julkaistaan kunkin maan omassa lääkärilehdessä.

Suomen Lääkäriliiton hallitus 1999

Puheenjohtaja Kati Myllymäki

Varapuheenjohtaja Kari Pylkkänen

Varapuheenjohtaja Pirkko Valtola

Jäsenet:

Jaakko Halonen

Timo Kaukonen

Lauri Kyllönen

Risto Lantto

Olli Meretoja

Pekka Saarinen

Hanna Salmenpohja Hallituksesta jäivät pois varapuheenjohtaja Risto Ihalainen sekä Anne Santalahti.